Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,651 - 10,660 (kaikkiaan 10,665)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Kuka niin on luokitellut?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa keskustelua mielipiteessä otsikolla: Aidosti luonnontilaiset metsät eivät olleet erityisen vanhoja

    AJ:

    Metsien luontaisista piirteistä kannattaa keskustella, koska niiden puute on suurin syy metsälajien uhanalaistumiseen. Metsälajisto köyhtyy liittyen ennen kaikkea lahopuun, vanhojen metsien, palovaikutteisen puun sekä luontaisten nuorten sukkessiovaiheiden vähenemiseen.

    Meidän ekosysteemeissä malli, jossa kuusikot palavat harvoin mutta voimakkaasti, ja männiköt usein mutta matalalla intensiteetillä, on linjassa paleoekologisen tutkimuksen kanssa. Maisematasolla tämä voisi tarkoittaa sitä, että sekä mänty että kuusi säilyvät metsämaisemassamme eivätkä lehtipuut pääse valtalajeiksi kuin melko harvoin – suuren metsätuhon eli voimakkaan metsäpalon tai isot puut kaatavan myrskyn jälkeen.

    Luontaisesti lahopuumäärä saavuttaa maksiminsa suuren metsätuhon jälkeen syntyvissä nuorissa sukkessiovaiheissa. Tästä seuraa, että lahopuusta riippuvaisia eliölajeja voidaan auttaa tehokkaasti lisäämällä lahopuuta nuoriin metsiin, ts. tähän tarkoitukseen ei tarvita aina vanhaa metsää. Palovaikutteisen puun ja vanhan järeän lehtipuun lisääminen on myös tärkeää.

    Vanhoissa metsissä meillä ja osittain Venäjän puolella tehdyissä tutkimuksissa on päätelty, että luontaisesti kehittyneissä metsämaisemissa vanhat metsät ovat vallitseva maisematason rakennepiirre. Luonnonmetsien rakenteelle kaksi oleellista tekijää ovat myös yhtäältä häiriöiden vaihtelevuuden aikaansaama rakenteellinen vaihtelu ja toisaalta monien hitaasti syntyvien rakenteiden pitkäikäisyys.

    Lähde: Aakala T. (2021). Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011734590.html

    Kurki Kurki

    Punaisen kirjan mukaan metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Metsätalous ei siis ole aiheuttanut lajikatoa. Suurin uhka Suomen uhanalaisille lajeille on Suomen luonnon umpeenkasvaminen ja Suomen ankara ilmasto.
    Punaisen kirjan mukaan Suomessa on 2667 uhanalaista lajia, mutta niistä 2352 lajia ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai hakkuusuosituksissa (lehtoja ei saa päästää vanhoiksi metsiksi ja uha-lajit ovat joko toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja) tai suojelussa seuraavasti: perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309.

    Mitenkähän nuo kalliotkin ensisöidään?

    Eikä yhtään metsälajia ei ole hävinnyt Suomen metsistä metsätalouden vuoksi 50 vuoteen.

    Pakahe Pakahe

    Kurki, luettelet ihan mukavasti punaisen kirjan erityispiirre ympäristöjä paitsi  vanhat metsät (v), kuinka on vanhojen metsien laita?

    Petkeles Petkeles

    Kiitti jankkauksesta!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aakala: Luontaisesti lahopuumäärä saavuttaa maksiminsa suuren metsätuhon jälkeen syntyvissä nuorissa sukkessiovaiheissa.

    AJ: Tästä seuraa, että lahopuusta riippuvaisia eliölajeja voidaan auttaa tehokkaasti lisäämällä lahopuuta nuoriin metsiin, ts. tähän tarkoitukseen ei tarvita aina vanhaa metsää.

    Aika hyvä juttu metsien luonnonhoidon kannalta, että jotain sentään voidaan saada aikaan ilman kalliita vanhojen metsien suojelualueita?

    Nostokoukku

    Sertifikaattiohje:

    Mikäli leimikkotasolla ei ole luontaisesti lahopuuta, tehdään 2-5 tekopökkelöä hehtaaria kohti mieluimmin lehtipuista.

    ”Jotain sentään voidaan tehdä”

    Kyllä tämä aika vähän on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Paljon muutakin voidaan tehdä ja ihmiset tekevätkin, jos tietävät mitä on hyödyllistä tehdä –  jopa vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi. Esimerkiksi tuulen kaatamia lehtipuita voi jättää maastoon vapaasti ötökkälain estämättä, osia metsiköistä harventamatta, leveämpiä suojakaistoja, ekstra säästöpuita ja niin edelleen.

    Gla Gla

    ”Millähän perusteella kirjanpainaja ei nyt olekaan tuhohyönteinen ja kanalinnut leimataan samaan kastiin?”

    En tiedä virallisista luokituksista, jos sellaisia edes on. Tuholaisuus riippuu näkökulmasta. Talousmetsässä kuusten kuolema on metsätuho ja silloin kirjanpainaja aiheuttajana on tuholainen. Luonnonmetsässä kuusen kuolema kuuluu normaaliin prosessiin, eikä ole tuho, vaan osa sukkessiota. Kuollut puu avaa elinmahdollisuuksia muille lajeille.

    Metsätuhoista puhuminen paljastaa helposti ihmisen ajattelutavan itsekeskeisyyden. 2-vuotiaalle tuo on normaalia, aikuisen pitäisi kyetä vähän parempaan.

     

     

    Husq165R

    Hyvä että tämä lähti realistisenpaan suuntaan, kun tuulen suunnat muuttuu kuin hartolassa konsanaan! Vielä eilen klo 15:30 media-ketjussa:

    ”..puuttuvista hiilinieluista ja välillä myös riittämättömistä monimuotoisuustoimista. Sitä ei mainita että molempia saadaan lisää maksamalla niistä.”

    Nyhän moni muotoisuus toimia riennetään tekemään jopa vapaa ehtoisesti ja ilmaiseksi! Ei vaan tiedetä mitä voisi tehdä kun ei ole kukaan kertonut ikinä missään!

Esillä 10 vastausta, 10,651 - 10,660 (kaikkiaan 10,665)