› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 5 vastausta, 10,661 - 10,665 (kaikkiaan 10,665)
1 2 3 … 1 065 1 066 1 067

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 11.1.2026, 07:34

    En nyt tiedä siitä rientämisestä, mutta sitä monimuotoisuutta on, sitä tulee, ja sitä tehdään paljon, paljon enemmän Suomen metsiin kuin Husovarna suostuu koskaan ymmärtämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2026, 11:09

    Onhan Husku kai kuullut sellaisesta kuin ’hiljainen suojelu’ joka ei ole tilastoissa, mutta silti todellista. Minun ja sisareni hiljaiset suojelualueet esimerkiksi ovat muutaman hehtaarin laajuiset, noin 5 % meidän yhteenlasketusta metsäalasta. FSC-sertifikaatin vaatimuksen verran.

    Se mitä tarvittaisiin lisää, olisi nuoria lahopuustoisia metsiä (syntyy esim. tuulenkaadoista ja itseharvenemisen kautta), palovaikutteista puuta (polttamalla säästöpuuryhmiä), kaikenlaista vaihtelua lisää (tasapäistämistä vähentämällä). Jatkuva kasvatus ei ole mikään viisasten kivi tässä, kun sekin yksipuolistaa metsien rakennetta eikä anna puiden kehittyä vanhoiksi. Parempi on vielä sitäkin laajempi hoitotapojen vaihtelu ja soppaan laitetaan sekaan myös hoitamattomuutta.

    Tomperi Tomperi 11.1.2026, 11:18

    Kyllä eniten on puutetta lepakkoisista hotamattomista nuorista metsistä jotka syntyneet luontaisesti ikä noin kolmekymmentä vuotta sitten.  Niissä viihtyivät jänikset pyyt ja syntyi pökklöitä luontaisesti.  Teko pökkelöitten tekeminen on yhtä vaikuttavaa kuin Saharassa tuulella pierasu kangashousut jalassa Saharan tuulessa.

    Kurki Kurki 13.1.2026, 18:53

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3c5d5061-e35f-4e87-9cd2-814fe72b13e6

    Tapio-palvelut ilmoittaa, miksi lohikanta Simojoessa on romahtanut. Tapion mukaan syynä ei ole itse joki vaan sen valuma-alue, joka koostuu pääasiassa jokea ympäröivistä metsistä ja soista.

    ”Huonot ajat (1980-1990-luku): Tuolloin ojitusboomi oli menossa, mutta se ei silloin ollutkaan syy huonoon saalismäärään, vaan kannan rommauttikin merikalastus.”

    ”Elpyminen (n. 2000-luvun alku-2020-luku): Kalastusrajoitukset auttoivat kantaa toipumaan, ja lohen nousu jokiin parani huomattavasti, kuten myös Tornionjokeen, jossa nousi parhaimmillaan yli 100 000 lohta vuodessa.”

    ”Viime aikainen lasku (2022-2024): Nousulohimäärät ovat jälleen olleet huomattavan vähäisiä molemmissa joissa, vaikka tarkka seuranta jatkuu.”

    Siis molempiin jokiin nousee vähemmän lohia taas. Onko jokien valuma-alueilla menossa ojitusboomi?

    https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/lohi/tornionjoen-ja-simojoen-lohiseurannat

    Metsuri motokuski 13.1.2026, 19:27

    Varmaan lohikantojen tilaan vaikuttaa moni asia. Lohien ravinto Pohjanmerellä (sieltähän ne lohet tulevat) suomen ja ruotsin merialueen kalastus jokiin nouseviin lohiin sekä Pohjanlahteen laskevien jokien veden tila. Uskon että yksikään ei ole pelkästään syyllinen lohen tilaan vaan yhdessä kaikki. Kun lohikanta päästetään romahtamaan niin pienetkin heikennykset kantojen tilaan pysäyttävät hyvän kehityksen.

Esillä 5 vastausta, 10,661 - 10,665 (kaikkiaan 10,665)
1 2 3 … 1 065 1 066 1 067