› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,661 - 10,670 (kaikkiaan 10,874)
1 2 3 … 1 066 1 067 1 068 … 1 086 1 087 1 088

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 11.1.2026, 07:34

    En nyt tiedä siitä rientämisestä, mutta sitä monimuotoisuutta on, sitä tulee, ja sitä tehdään paljon, paljon enemmän Suomen metsiin kuin Husovarna suostuu koskaan ymmärtämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2026, 11:09

    Onhan Husku kai kuullut sellaisesta kuin ’hiljainen suojelu’ joka ei ole tilastoissa, mutta silti todellista. Minun ja sisareni hiljaiset suojelualueet esimerkiksi ovat muutaman hehtaarin laajuiset, noin 5 % meidän yhteenlasketusta metsäalasta. FSC-sertifikaatin vaatimuksen verran.

    Se mitä tarvittaisiin lisää, olisi nuoria lahopuustoisia metsiä (syntyy esim. tuulenkaadoista ja itseharvenemisen kautta), palovaikutteista puuta (polttamalla säästöpuuryhmiä), kaikenlaista vaihtelua lisää (tasapäistämistä vähentämällä). Jatkuva kasvatus ei ole mikään viisasten kivi tässä, kun sekin yksipuolistaa metsien rakennetta eikä anna puiden kehittyä vanhoiksi. Parempi on vielä sitäkin laajempi hoitotapojen vaihtelu ja soppaan laitetaan sekaan myös hoitamattomuutta.

    Tomperi Tomperi 11.1.2026, 11:18

    Kyllä eniten on puutetta lepakkoisista hotamattomista nuorista metsistä jotka syntyneet luontaisesti ikä noin kolmekymmentä vuotta sitten.  Niissä viihtyivät jänikset pyyt ja syntyi pökklöitä luontaisesti.  Teko pökkelöitten tekeminen on yhtä vaikuttavaa kuin Saharassa tuulella pierasu kangashousut jalassa Saharan tuulessa.

    Kurki Kurki 13.1.2026, 18:53

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3c5d5061-e35f-4e87-9cd2-814fe72b13e6

    Tapio-palvelut ilmoittaa, miksi lohikanta Simojoessa on romahtanut. Tapion mukaan syynä ei ole itse joki vaan sen valuma-alue, joka koostuu pääasiassa jokea ympäröivistä metsistä ja soista.

    ”Huonot ajat (1980-1990-luku): Tuolloin ojitusboomi oli menossa, mutta se ei silloin ollutkaan syy huonoon saalismäärään, vaan kannan rommauttikin merikalastus.”

    ”Elpyminen (n. 2000-luvun alku-2020-luku): Kalastusrajoitukset auttoivat kantaa toipumaan, ja lohen nousu jokiin parani huomattavasti, kuten myös Tornionjokeen, jossa nousi parhaimmillaan yli 100 000 lohta vuodessa.”

    ”Viime aikainen lasku (2022-2024): Nousulohimäärät ovat jälleen olleet huomattavan vähäisiä molemmissa joissa, vaikka tarkka seuranta jatkuu.”

    Siis molempiin jokiin nousee vähemmän lohia taas. Onko jokien valuma-alueilla menossa ojitusboomi?

    https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/lohi/tornionjoen-ja-simojoen-lohiseurannat

    Metsuri motokuski 13.1.2026, 19:27

    Varmaan lohikantojen tilaan vaikuttaa moni asia. Lohien ravinto Pohjanmerellä (sieltähän ne lohet tulevat) suomen ja ruotsin merialueen kalastus jokiin nouseviin lohiin sekä Pohjanlahteen laskevien jokien veden tila. Uskon että yksikään ei ole pelkästään syyllinen lohen tilaan vaan yhdessä kaikki. Kun lohikanta päästetään romahtamaan niin pienetkin heikennykset kantojen tilaan pysäyttävät hyvän kehityksen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2026, 10:20

    Luken lausunnosta kannattaa lukea huolella myös monimuotoisuusosio. Listaan voisi lisätä maininnan, että myös nuorten luonnontilaisten tai sen kaltaisten metsien suojelua tarvitaan lisää. Näitä saadaan kyllä lisää nopeasti myös ennallistamalla.

    ”Lisäsuojelu ja tehostettu luonnonhoito tulisi kohdentaa metsämaan rehevämpiin luontotyyppeihin ja maan eteläosiin uhanalaisten lajien esiintymisen perusteella.”

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskuksen-vastauksia-kokoomuksen-lausuntopyyntoon

    Kurki Kurki 15.1.2026, 16:20

    ”Lisäsuojelu ja tehostettu luonnonhoito tulisi kohdentaa metsämaan rehevämpiin luontotyyppeihin ja maan eteläosiin uhanalaisten lajien esiintymisen perusteella.”

    Rehevät luontotyypit ovat lehtoja ja jalopuusellaisiakin. Kuinka moninkertainen tehostettu luonnonhoito niille pitää antaa, kun ne ovat jo tehostetussa luonnon hoidossa. Mielenkintoista niiden luonnonhoidossa onkin, että lehtoja pitäiskin suojella aivan kuten etelänmaissa tehdään. Hakkuilla. Lehdot ovat vielä vanhojen metsien suojelun lisäämisen jarrunakin, kun niitä ei saisi päästää vanhoksi metsiksi.

    Lisäksi kaikki lehtojen uhanalaiset lajit ovat joko pienen popun ja suurten kannanvaihteluiden lajeja ja eteläisiä Suomen lehtoihin vasta satunnaisesti yrittämässä sopeutua ja siitä syystä uhanalaisia.

    Kurki Kurki 17.1.2026, 10:39

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c7b9f8eb-f3a9-4588-8ead-5d26d22f8f10

    Liittyy Perinneympäristöihin, joissa lasketaan olevan n. 650 uhanalaista lajia, joidenka ainoa uhka on metsien umpeenkasvaminen eli Suomen luonto.

    Porvoolainen luomuemolehmätuottaja Aarne Schildt ei usko, että Suomi lähivuosina pääsee maisemanhoitosopimusten alalle asetettuun tavoitteeseen.

    Uutisessa olevalla lihakarjatilalla on metsälaitumia 300 ha ja niitä nyt on tarkistettu alaspäin 25%. Hehtaarilta tukea maaksetaan 550 e, joten menetykset vuodessa ovat 41 250 e.

    Perinnetyyppien ala on ollut laskussa ja nyt n. 25 000 ha, mutta tavoite on 38 000 ha.

    Kalliiksi tulee tämä taistelu Suomen luontoa vastaan, joka umpeenkasvamalla hävittäisi nämä uhanalaiset lajit, jotka eivät muutenkaan kuulu Suomen luonnontilaiseen luontoon.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/746ae351-438f-4ab3-9ded-b7bbc50a3104

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2026, 10:46

    Aina välillä mainitaan suuret laiduntajanisäkkäät kuten mammutit joita oli jääkauden jälkeisenä aikana. Visentti etelämpänä Euroopassa. Nämä on hävitetty tai hävinneet meillä sukupuuttoon. Niiden ajatellaan voineen ylläpitää niittyjä ja muita avoimia elinympäristöjä. Ehkä elomme visenttien ja mammuttien kanssa olisi vähän hankalaa. Kai maisemakuvamme on luonnostaan nykyään pääosin metsäinen, eivätkä avoimet alueet ole kovin laajasti luontainen luontotyyppi. On esim. maankohoamisrannikoilla Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekä metsärajalla ja sen yläpuolella.

    Rane2 17.1.2026, 11:32

    Yksi ääriesimerkki (luonto)ihmisen jääräpäisestä taistelusta luontoa vastaan on Naalin suojelutoimet.Jos annettaisiin luonnon toimia omien mekanismiensa mukaan niin naali häviäisi ja kettu valloittaisi sen entiset elinympäristöt.Nyt EU-rahoilla naaleja ruokitaan ja tapetaan kettuja.Ja kun puhutaan että tavoite on elinvoimainen kanta niin se ei tarkoita sitä että naalit tulisivat tulevaisuudessa toimeen omillaan vaan jatkossa isompi kanta vaatii enemmän ruokintaa ja kettujen metsästämistä.Tässä ei ole kyse luonnon suojelusta (luonto pärjää hyvin ilman naaliakin) vaan ihmisen halusta pitää kiinni menneistä ajoista ja oloista…

Esillä 10 vastausta, 10,661 - 10,670 (kaikkiaan 10,874)
1 2 3 … 1 066 1 067 1 068 … 1 086 1 087 1 088