› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,801 - 10,810 (kaikkiaan 10,843)
1 2 3 … 1 080 1 081 1 082 1 083 1 084 1 085

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2026, 18:30

    Liitis ei ole vanhan metsän spesialisti. Sille riittää jos on: suojaa pedoilta, lehtipuita ruokailupuiksi ja varttunut kuusi tai pönttö asumukseksi. Urbaani ympäristö voi olla hyvä suoja pedoilta. Eikö olisi helppo laji elvyttää ja vieläpä kustannustehokkaasti: lisäämällä metsien kytkeytyneisyyttä, säästämällä järeitä lehtipuita ja asentamalla pönttöjä.

    PetriJokinen 11.2.2026, 20:19

    vähintään 4-6 hehtaarin vähimmäiskoko

    Joutuu käymään ostotilat tiukalla kammalla läpi- mukaan lukien naapurien tilanne onko kolo puita ja haapoja.

    Terveisin, entinen jäsen.

    Kahlschlag Kahlschlag 12.2.2026, 10:39

    ”Perustuu havaittuihin papanoihin
     Tehdään huhti-kesäkuussa
     Seuranta-alueita 13
     Seurantaruutuja perustettu 1682 yksilömäärä 100 000 – 500 000 (luokkaväli)”

    AJ, tuossa Liukon luvut liito-oravista, erittäin epämääräistä ja epätieteellistä, reput tulisi tentissä ehdottomasti.

    Kanta-arviossa mieletön haitari 100000-500000, ei noin tieteellistä tutkimusta tehdä. Sitä paitsi liito-oravan papanoita saa kuulemma ostettua Amazonista, Ali Expressistä tai vastaavista ulkomaisista verkkokaupoista, ja nämä ”luontokartoittajat” käydä sirottelemassa niitä puiden juurille.

    Kun itse löytämäni Hgin yliopiston tutkimuksen mukaan (uudempia en löytänyt) tutkimuksen mukaan liito-oravia on Suomessa n. 300.000, se ei ole vaarantunut, vaan voi päinvastoin paksusti, mitä vihervassariuskovaisturakaisten linnoitus Syke ei tietenkään tunnusta.🤮

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.2.2026, 11:11

    Ei liito-oravan kanta-arvio ole mitenkään luotettava, joten tuo luokkaväli eli otannan pohjana oleva epävarma perusjoukko ei oikeastaan ole asiassa olennainen. Sen sijaan jos tuo kohtalaisen laaja seurantaverkosto on perustettu liito-oravalle sopiviin elinympäristöihin ja siellä havaitaan pitkäaikaisessa seurannassa jatkuvasti aleneva trendi, voitanee olettaa, että sama ilmiö tapahtuu muissakin sopivissa elinympäristöissä ympäri Etelä-Suomea.

    Tuolla aiemmin kerroin, että uhanalaisuusarvio perustui kolmeen muuttujaan: levinneisyys hyvä, populaatiot heikkoja, elinympäristöt heikkeneviä. Siksi arvelen että uhanalaistuminen on todellinen ilmiö, jota vastaan pitäisi lähteä nyt toimimaan. Sama kuin hömötiaisella: vaikka populaatio on suuri, hupenemisen vauhti on huolestuttava.

    Tarvitsisi laittaa kuntoon kolme asiaa:

    1. Korvauskäytännöt selkeiksi ja varmoiksi, niin ettei olemassaoleva liitisreviiri aiheuta maanomistajille tulonmenetyksiä. Tiukka suojelu tai jatkuvapeitteinen malli.

    2. Metsänomistajille luotava kannusteita alkaa muodostaa uusia liitishabitaatteja. Esimerkiksi metsätalouden ympäristötuella tai luonnonarvokaupalla.

    3. Pöntöttämällä sopivia habitaatteja lievennetään asuntopulaa.

    PetriJokinen 12.2.2026, 11:15

    Yleisradion artikkelissa oli kuusikkoa; miten sellaista kasvatetaan jatkuvapeitteisesti. Elukka pesiytyy 5ha 60 luvun alussa istutettuun tuuheaan kuusikkoon vieressä hölmöläisen tiaisille jättämät vanhat koivua ja kymmenen haapaa, harmaaseen suojeluun menee kaikki- kukaan ei korvaa- sitä aktivistit hakevat!! ei väliä lakipykälillä – ovat saaneet vahvat keinot vaikuttaa yrityksiin

    Riskien hallinnaksi menee monella. SLL:n vaatimukset 150 x 150 suojelu kuvioista ei paranna asiaa.

    EU aiheuttanut tuhansia hehtaareja aavistushakkuita. SLL, gp ja vihreät myös. Eikö ne osaa ajatella? Olen niin pettynyt erityisesti suomen luonnonsuojeluliittoon

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.2.2026, 11:25

    Lähinnä tarkoitin peitteisyydellä sitä että isoja kuusia voi poistaa, mutta niitä pitää jättää kuitenkin pesäpuiksi ja suojaksi.

    Wikipedia: ”Liito-orava käyttää pesänään yleisimmin haavassa olevaa koloa, joskus tavallisen oravan tekemää risupesää.”

    Tuosta voi päätellä, että liito-orava taitaa olla aika avuton pesäntekijä eli joutuu turvautumaan muiden apuun. Oravankin määrä on kai vähentynyt. Järeitä haapoja koloineen ja kulkemis- ja suojapuineen ei varmaan ole tarpeeksi sopivissa sijainneissa. Keskellä aukkoa säästöpuuryhmässä seisova haapa ei ole sopiva. Hyviä koloja käyttävät muutkin, kuten tikat, jotka kovertavat ne ja mm. varpuspöllöt.

    isaskar keturi 12.2.2026, 11:45

    Liito-oravan ongelmat kiteytyvätkin paljon kilpailuun elinympäristöstä, jota osin aiheuttaa metsien pirstoutuminen. Liito-orava elää samoissa paikoissa kuin sen luontaiset viholliset (pöllöt ja haukat). Liito-orava lipsahti väärään kategoriaan aikaisemman vähäisen kiinnostuksen ja lajin huonon tuntemuksen takia. Heti kun alettiin vakavasti kartoittaa kannan suuruutta, havaittiin, että niitä on lähes yhtä paljon kuin tavallisia oravia, joita vielä tuohon aikaan sai metsästää – ne ei vain pyöri päiväaikaan pihapiireissä, niin kaupunkivihreä ei niitä näe.

    Kahlschlag Kahlschlag 12.2.2026, 11:55

    Keturi, juuri näin. Tuttuni, nimeltä mainitsemattomassa kunnassa Etelä-Suomessa paljon metsää omistava ja metsissään paljon metsätöitä tekevä kaveri sanoi jo vuosia sitten, että eivät liito-oravat mitään harvinaisia ole, hän näkee niitä metsissään päivittäin, metsätöissä ollessaan.

    Eiväthän liito-oravat tietenkään pihapiirissä pyöri, mutta oravat kyllä, meilläkin täällä pääkaupunkiseudulla. Kohta varmaan joku vihervassariuskovaisturakainen niitäkin alkaa väittämään harvinaisiksi.🤮

    Kurki Kurki 12.2.2026, 17:13

    https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2024/02/5_ulla-maija-liukko_liito-oravakannan-tila-suomessa.pdf

    Eikö liito-oravalla ole muita uhkatekijöitä kuin metsätalous. Niitä muitahan tässä tutkimuksessa ei mainita. Tutkimuksesta ei selviä onko kannan aleman syy siinä että tutkimusalojen metsiä on hakattu jopa aukeiksi. Entä jos mitään ei tutkimusalan metsälle ole tapahtunut edelliseen nähden eikä pesintää ole, niin onko sen syytä sitten selvitetty?

    Kuinka paljon pedot verottaa ja luontaiset kannanvaihtelut vaikuttavat.

    Oravan luontaiset kannanvaihtelut tulevat sen pääravinnosta käpyvuosista.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.2.2026, 17:28

    Hyviä kysymyksiä Kurki. Mikä voisi aiheuttaa luontaiset vaihtelut? Puissa (näätä) ja lennossa (haukat ja pöllöt) operoivien petojen kannat ovat olleet ennemmin alenevat kuin nousevat?

    Kai tutkimusalueista on olemassa tarkat havainnot, joista voi analysoida syitä oravien läsnäoloon tai poisssaoloon. Liukon esityksessä mainitaan yksi lähde eli Jari Valkaman raportti, jota voisi tutkailla.

     

Esillä 10 vastausta, 10,801 - 10,810 (kaikkiaan 10,843)
1 2 3 … 1 080 1 081 1 082 1 083 1 084 1 085