Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,831 - 10,840 (kaikkiaan 10,843)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    Miksikähän tuossa Lajitietokeskuksen kartassa ovat nuo vihreällä merkityt alueet tien varsilla esim. Kajaanista Kärsämäelle ja muutkin? Talaskangasta ei ole edes rajattu. Varsinainen vanhan metsän suojelualue Paljakan luonnonpuisto on rajattu, mutta Liito-orava havainnot tuolla ovat muutamaa havaintoa lukuunottamatta Paljakan rajojen ulkopuolella.

    Talaskankaan suojelualue on 50 km2 Otanmäestä etelään Kainuun ja Pojois-Savon rajan molemmin puolin eikä yhtään liito-oravan havaintoa.

    Kajaanissa on ollut nyt muutama metsäpalsta myynnissä ja elen kysellyt Metsäkeskuksesta niiden liito-orava reviireistä.

    Tätä Lajitietokeskuksen karttaapa en ole hoksannut käyttää.

    Kiitos Ranelle.

    Rane2

    Petskeles, en tiedä minne liito-oravien pitäisi muuttaa,mutta muuttoliike ei näytä menevän kaupungista ikimetsään.Jos Gruppa tarkoittaa että liitureita siirtoistutettaisiin luonnonsuojelualueille jotta teoria erityisestä vanhojen metsien lajista pysyisi hengissä niin kaikkihan on mahdollista kun luonnonsuojelijoista on kysymys…

    Visakallo Visakallo

    Petkekselle on ilmeisesti aivan uusi asia, että liito-oravat, kuten muutkin luontokappalleet ovat mukavuudenhaluisia, ts. järkeviä. Taajamissa on enemmän ruokaa, ja jopa lämmitettyjä suojapaikkoja tarjolla toisin kuin luonnonmetsissä, mitkä ovat hyvin haastavia asuinpaikkoja, jossa elämä on jatkuvaa selviytymistaistelua luonnonvoimia ja petoja vastaan, vilua ja nälkää. Ihminenkin pärjää taajamissa heikommilla selviytymistaidoilla kuin erämaassa. Vielä metsissä elämäänsä jatkavista eläilajeista esim. hirvet ovat oivallinen esimerkki mukavuudenhalusta. Kulkevat mieluummin tasaisia metsäteitä ja ajouria pikin, kuin epätasaisisa maastoissa ja kivikkoisissa, ja ilmestyvät jopa asuttuihin pihapiireihin, jos vain helppoa ruokaa on tarjolla. Kauriit ovat puolestaan tykästyneet hautausmailla näin talvisin tuoreisiin kukkiin.

    Visakallo Visakallo

    Jännityksellä odotamme, minkälaisia uusia luontokokemuksia meidän oma Reva-Leenamme on tänä viikonloppuna päässytkään kokemaan…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Etsitään liitiksiä suojelualueiden liito-oravalle sopivilta osilta. Suojellaan nykyiset asutut naaraiden reviirit. Muodostetaan uusia reviireiksi sopivia alueita. Kyl se siitä, jos näihin kerran rahaa on, kuten väitetään.

    Kurki Kurki

    Liukko:

    Populaation tila:
     yksilömäärä 100 000 – 500 000 (luokkaväli)
     seurannan perusteella kanta pienenevä
     Epäsuotuisa U1

    Tuo määrä 100 000…500 000 on ihan riittävä ja kanta elinvoimainen.

    Mitään ei tarvitse tehdä.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”…joten 30 % suojelutasoon on vielä matkaa.”

    Ei Eurostoliitto voi – ainakaan laillisesti  – vaatia, että Suomen pitäisi suojella 30 % metsistään.

    Nykytasolla Suomi  – päinvastoin kuin vihervassariuskovaisturakaiset yrittävät sitkeästi väittää – on jo täyttänyt metsien osalta suojeluvelvoitteensa 100-prosenttisesti, ja Suomessa on yli 50 % Euroopan tiukasti suojelluista metsistä, ks.  Metsien Suomi -sivusto, jonka linkkaaminen tähän ei jostain syystä nyt näytä onnistuvan.👍🏻🇫🇮

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En mielellään vertaile Euroopan tavoitteisiin vaan ihan meidän omiin suojelutavoitteisiin. Voi olla että vähemmän kuin 10/20/70 -vyöhykejako riittää, mutta se riippuu siitä mitä noilla alueilla kaikkiaan tapahtuu. Mm. hiljainen suojelu ja suojakaistat yhteen laskien tilastojen ulkopuolella on vielä paljon vähemmän intensiivisesti käytettyjä alueita, ja niilläkin on vaikutusta monimuotoisuuteen – ei vain virallisilla suojelualueilla.

    Opin tänään jotain uutta, ei siis mennyt hukkaan tämä päivä! Nimittäin olen suhtautunut nuivasti kiertoaikojen pidentämiseen yleensä, mutta niillekin on näemmä paikkansa. Facepookista poiminta: ”Monikäyttönäkökulmasta kiertoaikojen pidentäminen olisi hyvä sopivilla kohteilla, joissa on virkistys-ja matkailukäyttöä tai kysyntä kasvussa. Maisema paranee ja usein monimuotoisuusarvot vahvistuvat, jos luontokohteet otetaan huomioon hakkuissa.”

    Visakallo Visakallo

    Vaikka olemmekin Euroopan metsäisin maa, tosiasia kuitenkin on, että maailma ei välttämättä tarvitse lainkaan Suomen metsäteollisuutta. Kaiken sen, minkä metsäteollisuutemme nyt tuottaa, voidaan tuottaa jossain muualla, ja se tapahtuu useimmiten EU:n ulkopuolella. Tämä on osa sitä uutta maailmanjärjestystä. Eihän siitä niin kauan ole, kun koko Suomi oli vain rannikoita lukuun ottamatta erämaata. Toistaako historia itseään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä on totta. Voejaan ryhtyä matkaelumuaks Uuven Seelannin tappaan.

Esillä 10 vastausta, 10,831 - 10,840 (kaikkiaan 10,843)