Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Riihimäen seudulla taitaa valtion metsiä olla aika vähän. Parkanon seudulla on merkittäviä määriä.

Lahopuuvaatimus 30 m3 on luontoväen mielestä liian tiukka, vaikka Kotiaho kehui luonnontilassa olevan 50-100 m3.

Lahopuun maksimimäärä riippuu kasvupaikasta: ei karu kangasmetsä tai suo tuota puuta niin paljon että huippumääriä ehtisi kertyä maaperään ennen kuin puuaines lahoaa pois. Sen sijaan rehevillä paikoilla ja varsinkin metsätuhon jälkeen voidaan luonnonmetsissä nähdä noita huippumääriä lahopuuta. Meidän talousmetsissä ei nähdä, kun aina metsätuhon jälkeen puut kerätään pois.

Jos lahopuun määrän vaatimus on hyvin korkea, suojeltavia metsiä ei löydy aiemmin hakkuin käsitellyiltä alueilta eikä karummilta männyn kasvupaikoilta. Edunvalvojamme MTK myös vastusti alempaa rajaa, koska pelättiin, että tavallisia talousmetsiä alettaisiin jättää sillä verukkeella hakkuiden ulkopuolelle eli harmaaseen suojeluun.

Ollaan siis pattitilanteessa, jossa sekä rahan puute että kriteerien tiukkuus estää etenemistä. Yksityiset voisivat edistää asiaa lahjoittamalla Luonnonperintösäätiölle varoja. Eduskunta voisi edistää asiaa suojelemalla Luonnonmetsätyöryhmän valtion metsistä löytämät arvokohteet.

Alueiden valinnassa joudutaan tyytymään yksityismetsissä iältään vanhoihin metsiin, joihin voidaan ennallistamalla tuottaa lahopuuta. Oikeasti runsaslahopuustoisiakin voi olla vielä suojelematta ja löytymättä. Kaikki eivät halua ilmiantaa kohteitaan, kun haluavat pitää päätösvallan omissa ja jälkikasvunsa käsissä.

Mitä lintuja asuu Nostokoukun luonnontilaisilla hirvimailla? Ja mistä puulajeista se koostuu?

Luonnontilaista ei ole kuin tuo pieni vanha metsä ja saman kokoinen hirvikämppäni nurkalla oleva Metso kuvio. Sillä on historiassaan 40-50-luvun vaihteessa tehty varovainen harvennushakkuu. Muuten alue on taimikoita ja 2-kehitysluokan nuoreikoita. Metsää ympäröi vielä 60-vuotias kaksi kertaa lannoitettu ja väljennetty ilmeeltään totinen männikkö, joka nyt keväällä menee pinoon. Vanha metsä on sekametsää. Valtavia aihkimäntyjä, järeitä kuusia, vähemmistönä koivua ja haapaa ja alusmetsänä pinotavarakokoista kuusta, todella sakeaa. Lintuja olen havainnut pesivinä palokärki, korppi, kana- ja varpushaukka, käpytikka, helmi- ja varpuspöllö, leppälintu, talitiainen. Metso-kuvio on puoliksi soistunutta kivennäismaata ja matala kivennäismaan kuiva kukkula. Kuiva  osa männikköä seassa kuusta, märempi osa kuusikkoa, sekapuuna koivua. Lintuina samat kuin edellä. Aikaisemmin, joku kymmenen vuotta sitten kämpällä oli hirviä nyljettäessä vakiovieraana kuukkeleita, joskus riesaksi asti. Hömö- ja töyhtötiaiset ovat kadonneet, tilalle ovat tulleet tali- ja sinitiaiset. Nämä kaksi kuviota ovat jääneet saarekkeiksi nuorien talousmetsien keskelle, mikä vaikuttaa linnuston.