› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,141 - 11,150 (kaikkiaan 11,203)
1 2 3 … 1 114 1 115 1 116 … 1 119 1 120 1 121

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2026, 21:18

    Mitä nämä vesien ja rantojen lajit ovat joita umpeenkasvu uhkaa, kahlaajalintujako?

    Visakallo Visakallo 16.4.2026, 21:27

    Tomperi: ”Oli mielenkiintoinen kokemus ajella omatoimisesti Portugalin euka metsässä.” 

    Portugalissa ei saa enää perustaa uusia eukalyptus-metsiä, sillä se on australiasta peräisin oleva vielaslaji, ja aiheuttaa pahoja metsäpaloja. Onkin mielenkiintoista, että esim. Etelä-Amerikan euka-metsät ovat saaneet vieraslajina FSC-sertifikaatin.

    Kurki Kurki 16.4.2026, 21:33

    Ajattelin laittaa ? -merkin vesien ja rantojen lajien kohdalle, kun en lukumääriä tiedä. Ei liene montaa lajia, joita vesien umpeenkasvu suoksi tai järven lahden ruovikoituminen uhkaisi. Rantojen kohdalla mestien kasvu siellä kyllä umpeuttaa ja uhkaa lajeja. Kuinka montaa en tiedä.

    Mutta kaikkein merkittävin uhka tuo umpeenkasvaminen kyllä on ja vesittää kyllä lajien uhka-arvioita.

    Suomen luonto uhkaa tai ei tee mitään lajien elinvoimaisuuden parantamiseksi (lajit jotka eivät ole metsätalousalueilla, mutta kuitenkin  luonnon hellässä huomassa) koskee n. 90%  uhanalaista lajeista.

    Nythän se ainoa julkisuudessa jaettu tieto uhanalaista lajeista on, että vain metsätalous niitä uhkaa.

    On tämäkin uhanalaisarviointi uskomatonta roskaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2026, 22:33

    Tapiolla on opas nimeltään Pölyttäjien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä. Liittyy keskusteluun mustikasta ja jatkuvasta kasvatuksesta. En ole ehtinyt lukea vielä.

    Jos umpeenkasvu on jonkin lajin uhka, metsätalous voi olla haitaksi tai hyödyksi riippuen lajista. Ovathan metsät yleisesti tihentyneet, jos vertaa vaikka 1950-lukuun. Jossain vaiheessa oltiin sen takia huolissaan mustikasta. Yhden sortin umpeenkasvua sekin.

    Mutta se on totta, että korjaus ei onnistu ellei ensin tiedetä mikä on vikana.

    isaskar keturi 17.4.2026, 08:28

    Omiin havaintoihin perustuen pienten järvien ruovikoitumisen myötä ovat hävinneet mm. järvikorte ja -kaisla sekä kelluvalehtiset järvikasvit kärsivät (lumme ja ulpukka mm.). Mielenkiintoinen havainto myös, että lahnaruoho on lähes kokonaan kadonnut pienistä järvistä. Ennen oli laajoja alueita lahnaruohon peitossa. Tällä saattaa olla yhteyttä ravinteisuuteen, kun karjatalous rannoilta on hävinnyt kokonaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2026, 08:53

    Ote Härmälän raportin ”Niin metsä vastaa” tiivistelmästä:

    ”Välittömin uhka metsäsektorin tulevaisuudelle on EU:n ennallistamisasetus, joka uhkaa kaventaa metsätalouden resurssipohjaa rajusti. Ero siinä, miten Suomi ja Ruotsi valmistautuvat ennallistamisasetuksen toimeenpanoon, on häkellyttävä. Ruotsin keskeinen linjaus on ruotsalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaaminen ja asetuksen sisältämien joustomahdollisuuksien maksimaalinen hyväksikäyttö. Ruotsi on myös ilmoittanut ennallistamisen kohteeksi dramaattisesti pienempiä alueita kuin Suomi. Orpon hallitus on tässä paljon vartijana, koska jäsenmaiden pitää jättää ennallistamissuunnitelmansa syksyllä.”

    Ennallistamissuunnitelmat ja esitykset kannattaisi koordinoida Ruotsin kanssa.

    *

    Heli Viiri poimii Göran Örlanderin raportista mm. seuraavan (LinkedIN):

    ”Hallinnollista selkeyttä tarvittaisiin ympäristöön liittyvässä säätelyssä ja lajisuojelussa. Selvityksessä esitetään korvausmallia tilanteisiin, joissa metsän käyttöä rajoitetaan. Tarvittaisiin selkeä poliittinen linjaus, kuinka suuri osa metsäalasta on suojeltu. Lintudirektiivin soveltamista ehdotetaan selkeytettäväksi laatimalla kansallinen lista lajeista, joilla suotuisa suojelutaso ei täyty.”

    Mietin tuota viimeistä että onko voimaan tuleva lintujen pesimäaikaisten hakkuiden rajoitus miten tiukka, eli koskeeko se yleisimpiäkin lajeja? Entä jos pesintöjä ei löydy yhtään; saako silloin pesimäaikaan hakata myös rehevässä lehtipuuvaltaisessa metsikössä?

    Kurki Kurki 18.4.2026, 12:26

    Luontodirektiivin luontotyypit.

    https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luontotyyppien-monimuotoisuus/luontodirektiivin-luontotyypit#metsaluontotyypit

    Metsäluontotyypit ovat lehdot, jalopuumetsät, raviini- ja rinne lehdot, vanhat tammimetsät, puustoiset suot ja tulvametsät.

    Eikö nämä alueet ole jo Naturassa, jonka pinta-ala on 5 milj.ha, josta metsiä 3 milj.ha? Niitähän voi siellä ennallistaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.4.2026, 08:05

    Boreaaliset luonnonmetsät ovat meillä myös erityisesti huomioitava luontotyyppi. Vrt. uutinen.

    https://ym.fi/-/webinaari-esitteli-ennallistamissuunnitelman-etenemista-lausuntokierros-alkaa-toukokuussa

    Suunnitelma vaikuttaa järkevältä. Pinta-alojen pääpaino on kosteikoilla ja vesialueilla. Kysymyksiä metsätalouden edellytysten kannalta herättää boreaalisen luonnonmetsän palautettava pinta-ala joka on melko suuri. Laaja-alaisilla suotyypeillä joustetaan ennallistettavan pinta-alan vaatimuksissa ja lähes täydelliseen tilaan (pinta-alalla mitattuna) pyritään vain pienialaisten eli harvinaisempien suotyyppien kohdalla.

    Suunnitelmassa esitetään lisäpanostuksia tietopohjan vahvistamiseen. Yksi tutkittava asia voisi olla ns. hiljaisen suojelun pinta-ala ja millä keinoin se saataisiin paremmin näkyviin metsätietojärjestelmissä. Esimerkiksi omistaja ilmiantaisi kohteensa halutessaan. Omatkaan kohteeni eivät ole merkityt metsaan.fi-järjestelmässä, vaan ovat siellä tavallisina talousmetsäkuvioina.

    ”Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää jäsenvaltioilta nykyistä kattavampaa ja ajantasaisempaa tietoa maa-, sisävesi- ja meriluontotyyppien pinta-alasta ja tilasta. Tietopuutteita on sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Velvoitteiden täyttäminen edellyttääkin merkittäviä lisäpanostuksia luontotiedon keruuseen sekä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen seurantaan.

    Webinaarissa esiteltiin myös maanpuolustuksellista ennallistamista ja käytiin läpi ennallistamissuunnitelmasta laadittuja vaikutustenarviointeja, jotka käsittelevät maaseutuvaikutuksia, luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja metsien hakkuumahdollisuus- ja arvonlisäysvaikutuksia. Kansallisen ennallistamissuunnitelman kustannusten ja hyötyjen tutkimus käynnistyy SYKE:n vetämänä, ja tulokset ovat käytettävissä ennen ennallistamissuunnitelman ensimmäisen virallisen version hyväksymistä vuonna 2027.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.4.2026, 12:34

    Myös ennallistamisen vaikutuksia metsätalouteen jo äskettäin arvioitu.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsien-ennallistamisen-laajuus-ja-toteutus-maarittavat-vaikutukset-hakkuumahdollisuuksiin-ja-talouteen

    käpysonni käpysonni 24.4.2026, 07:39

    Seppo Vuokolta taas niin viisas ja maalaisjärkinen kirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa:

    Asiantuntijalta: Luonto kehittyy omien lakiensa mukaan – ihmisen pitää ne omia lakejaan säätäessään ymmärtää

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/cdf15ee8-8ce3-4080-818c-48ad0d423c79

Esillä 10 vastausta, 11,141 - 11,150 (kaikkiaan 11,203)
1 2 3 … 1 114 1 115 1 116 … 1 119 1 120 1 121