Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 11,138 vastausta, 139 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 päivää sitten Rukopiikki toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,891 - 10,900 (kaikkiaan 11,138)

1 2 3 … 1 089 1 090 1 091 … 1 112 1 113 1 114

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 7.3.2026, 10:01

Ei Kotiahon lausumaa pidä tulkita niin että kaikkialla olisi jopa 100 m3/ha keskimäärin lahopuuta vaan ymmärtääkseni niin että se on maksimimäärä mitä luonnosta on löytynyt.

Luonnonmetsätyöryhmän aineistossa kerrotaan kriteerien soveltamisesta näin:

Lahopuuta luonnontilaisissakin metsissä on Lapissa kuitenkin usein alle 60m3/ha (esim. korkeat alueet, karut maat, paksukunttaiset alueet, metsä-Lapin matalakasvuiset metsät, suometsät laajasti, rajun metsäpalon jälkeiset alueet jopa vuosisatojen ajan).

https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2023/09/RistoSulkava_Luonnonmetsat_5.9.2023.pdf

Tomperi 7.3.2026, 10:07

Luetaanko lahopuuksi puut ja puun osat miltäosin? Kelo ja kuiva muu puu joka on kuollut mutta lahoton, onko se laho puu? Entä puu joka on kaatunut mutta elävä, onko se luettu lahoksi. Tervaskannot, ovatko ne lahopuuta?

A.Jalkanen 7.3.2026, 10:15

Veikkaisin että kaikki kuollut puu luetaan mukaan lahopuuhun, myös mm. tuulenkaadot jotka edelleen elävät. Eli kaikki edelleen puuksi hahmotettava, joka ei ole pystyssä, esimerkiksi maassa makaavat pitkälle maatuneet rungot otetaan mukaan. Tervaskannot luultavasti myös mukana. (VMI-ohjeissa olisi tarkempi määrittely.)

Nostokoukku 7.3.2026, 10:42

Lahopuuksi lasketaan kuollut, kuoleva tai osittain lahonnut puu, jonka rakenne on alkanut hajota sienten, bakteerien tai hyönteisten toimesta. Pienimittaiseksi lahopuuksi lasketaan oksat, latvukset ja muut rungonosat ja läpimitaltaan alle 10 senttiset rungot.Kuollut puu voi olla pystypuita tai maapuita, joilla on eri lahoamisasteita. Tein aikoinaan lahopuukartoituksia muun työn ohessa, oikein työnantajan käskystä, en salaa kenenkään mailla. Käytössä laho-asteen määrittämisessä oli puukkotesti. Kuinka puukko uppoaa lahonneeseen runkoon, etenkin maapuihin.

Visakallo 7.3.2026, 16:04

Kun olet Nostokoukku paljon metsiä kiertänyt työsi puolesta ihan työjalkineet jalassa, ja aivan ilmeisesti paljon vapaa-aikanakin, niin mitä mieltä olet näistä Kotiahon ja kumppaneiden lahopuu jutuista? Minkä verran sitä lahopuuta on ihan oikeasti nyt Suomen metsissä, ja onko sen määrä viimeisen 50 vuoden aikana vähentynyt vaiko lisääntynyt? Varjonimimerkkien kanssa kun näistä asioista keskustelu osoittautui valitettavasti hyödyttömäksi.

Gla 7.3.2026, 16:21

100 m3 lahopuuta pitäisi Kotiahon mukaan olla ja kun sitä on 5%, on metsän monimuotoisuutta heikennetty 95%.

Anneli kaivoi sivulla 871 seuraavat lukemat vanhoille luonnontilaisille metsille:

Lehtomaisilla–kuivahkoilla kankailla tilavuus on yleensä välillä 60–120 m3/ha (Siitonen 2001, Ranius ym. 2004, Aakala 2010, Shorohova & Kapitsa 2015). Eniten lahopuuta on hemiboreaalisessa vyöhykkeessä ja rehevillä kasvupaikoilla, keskimäärin jopa
noin 140 m3/ha vanhoissa metsissä (Ranius ym. 2004, Lõhmus & Kraut 2010), ja vastaavasti vähiten pohjoisboreaalisessa vyöhykkeessä ja karuilla kasvupaikoilla, metsämaalla vähimmillään noin 20 m3/ha (Sippola ym. 1998).

Jos uskomme noita, valtion määrittelemä 30 m3 muualla kuin pohjoisen karuilla mailla ei ole luonnontilaista.

Veikkaan, että jatkossa hakkuuseen ilmoitettujen kohteiden lahopuumäärät lisääntyy selvästi, yksikään ei jää alle 30 m3.

Nostokoukku 7.3.2026, 16:32

Lisääntymään päin on. Harva yksityinen omistaja on enää polttopuun käyttäjä. Lahopuuksi jää niitä runkoja jotka ennen kerättiin kantikkaaseen sähkövarastoon. Lisäksi jättöpuubuumin alkuaikoina vähät jättöpuut hyväksyttiin nippanappa niin kauan kuin pysyivät pystyssä. Kun yksikin niistä kaatui, vanha-isäntä haki Valmetin renkaita säälimättä rungon kartanolle. Nyt jo kaatuneetkin lahopuut hyväksytään paremmin, ymmärretään, että sekin kuuluu niiden toimenkuvaan. Myös jonkin asteisesta myrskyistä on tullut jokavuotisia. Hajarunkoja jää metsiin, kun omatoiminen niiden korjuu on vähentynyt. Vieraalla haettaminen maksaa enemmän kuin on puiden arvo. Avohakku-aloille jää samasta syystä enemmän pystyyn kuollutta puuta. Metsien omistajat ovat yhä useammin etämetsänomistajia. Harvoin enää näkee laanissa hakkuun jälkeen kuivaskasaa jonka päässä on lappu Isännän puut. Yhden kasan olen nähnyt viime vuosien aikana. Kyllä ne kuivaset jäävät törröttämään aukkoon. Siitä en ole varma onko aukkoon jääneistä kovin paljon hyötyä lahopuulajeille. Lahopuun lisääntyminen on viime vuosien aikana tosin mielestäni hidastunut. Johtuu kierto-aikojen selvänä lyhenemisenä. Metsiin ei ehdi kertyä lahopuuta entisiin aikoihin verrattuna. Vaivaiset, tautiset ja kituvat lähtevät laaniin ennenkuin ehtivät lahopuuksi. Valtion metsissäkin on kymmenien hehtaarien aloja, missä ei tapaa ainoatakaan pystylahopuuta tuulenkaatojen lisäksi.

Metsuri motokuski 7.3.2026, 16:51

Kaikki kuollut puu luetaan lahopuuksi ainakin kun käsitellään sertifikaatin edellytyksiä lahopuusta.

Nostokoukku 7.3.2026, 17:06

Myös kuoleva tai osittain lahonnut puu, jonka rakenne on alkanut hajota, kuten 10:42 kirjoitin

Visakallo 7.3.2026, 19:30

Aikalailla samat huomiot lahopuista ovat olleet kuin Nostokoukulla. Valtion metsiä olen katsonut vain teiden suunnasta, joten niiden osalta tietämykseni on sitä ”kaikkein varminta laatua”. Katsotaan nyt, riemastuvatko varjonimimerkit asiasta tällä kertaa…