› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,911 - 10,920 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 091 1 092 1 093 … 1 112 1 113 1 114

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2026, 11:54

    On mietitty hoidetaanko Ruotsissa huonommin vai paremmin monimuotoisuutta kuin meillä. Jos jaksaisi tuost lukea niin varmaan selviäisi.

    https://skogsstyrelsen.se/globalassets/om-oss/rapporter/rapporter-2026/rapport-2026-07-biologisk-mangfald-i-skogen.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2026, 11:58

    Miten linnuilla menee Ruotsissa ja miten tervapääskyä (Apus apus) autetaan? Se ei muuten ole nimestään huolimatta läheistä sukua pääskyille.

    Facebookista sivulta: Viltrehabiliterare Pia Georgsson – Wildlife Rescue

    Jag vet att ni är många som gläds åt nyheten att Skottland nyligen införde en lag att alla nybyggnationer måste innefatta boplatser till tornseglare. Jag reser även dit i vår för att titta på arbetet och delge hur det ser ut i Sverige.

    I Sverige är tornseglaren en av de arter vars popluationstrend har visat en kraftig minskning, enligt den senaste datan från Svensk Fågeltaxering.

    När jag var på den senaste internationella tornseglarkonferensen i Italien, hade man i staden beslutat om 500 artificiella boplatser i stadens byggnader till tornseglare, det var även där jag skådade tornseglare i dess naturliga boplatser, häckandes i klippskrevor. Sverige släpar efter kraftigt, om man tittar på hur långt man har kommit på många platser i Europa när det gäller arbetet för tornseglaren. Jag är själv mitt uppe i en process där man ska riva ner tornseglarnas boplatser, såväl som genomföra renovering under häckningssäsong i en byggnad, trots att jag har delgivit att det förekommer boplatser i byggnaden. I kontrast till det, har jag de senaste två veckorna fått några meddelanden, vissa med bilder, där ni berättar om de tornseglarholkar ni har satt upp. Det gör mig glad, medan någon vill riva befintliga boplatser, gör ni det motsatta. Tack. /Pia

    De senaste årsrapporterna från Svensk Fågeltaxering kan du ta del av nedan, samt även intressanta publikationer.

    https://www.fageltaxering.lu.se/resultat

    isaskar keturi 12.3.2026, 12:21

    Tervapääskyjen ongelmat liittyvätkin paljolti rakennustavan eli rakennusten kattorakenteiden muutoksiin. Pesäpaikkoja ei ole tarjolla välikatossa.

    Nostokoukku 12.3.2026, 14:46

    Tervapääsky sanottiin nuoruudessani kuuluvan kirskulintuihin, nykyjään puhutaan kiitäjälinnuista. Jäi mieleen tuo nimitys, kun poikasena tuli seurattua lintuja paljon ja opeteltua jopa niiden tieteellisiä nimiäkin.

    Kyläkoulun ympärillä niitä vielä kieppuu ja kirskuu kesäisin. Pesivät koulun kattorakenteissa, kuten isaskar kertoi. Vanhassa kelossa olevassa tikankolossakin olen nähnyt kerran pesinnän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 21:13

    https://areena.yle.fi/1-77183932

    Greenpeacen Matti Liimatainen: Viralliset suojelupuheet ja todellisuus eivät kohtaa

    Gla Gla 14.3.2026, 22:44

    Uusimmassa luontoradiossa kiinnostava tieto. Koirien punkkilääkitys on sellaista myrkkyä, että 3 kk kuurin jälkeenkin jätöksiä syövien hyönteisten kohtalo on karu.

    Vahvistaa käsitystäni siitä, että kemikalisoitumisen rooli luonnon muutoksissa on paljon suurempi kuin yleisesti tunnustetaan tai tunnistetaan.

    https://areena.yle.fi/1-77250606

    Kurki Kurki 15.3.2026, 07:08

    Greenpeacen Matti Liimatainen: Viralliset suojelupuheet ja todellisuus eivät kohtaa

    Pitkäämpä sai odottaa keskustelulta jotain mielenkiintoisempaa turhan lätinän jälkeen.

    Kohdasta 37.30 lähtien toimittaja ottaa esille mönjän kesämökin rantavedessä.

    https://areena.yle.fi/1-77183932

    Nostokoukku 15.3.2026, 09:06

    Gla. Eikös tämä keskustelu käyty jo jossain pellonmetsityskeskustelussa. Eivät ne ole lääkeaineita eikä kemikaaleja, vielä vähemmän myrkkyjä. Ne ovat luonnon- ja kasvinsuojeluaineita.

    Gla Gla 15.3.2026, 09:52

    En tiedä, miten aiot kutsua koirien punkkirokotteita ja mitä merkitystä suhteellasi kemikaalien nimitykseen on. Kävihän jo ilmi, että suhteesi asiaan riippuu asenteestasi aihetta kohtaan ja kärryillä pysymiseen tarvitaan nainen-Suomi-sanakirja.

    Kemikaalien käytön määrä ei voi olla vaikuttamatta luontoon. Se on minua kiinnostava asia.

    Metsätaloudessa kenties kerran kiertoajassa tehty glyfosaattikäsittely on pientä siihen verrattuna, miten kemikaaleja yleisesti ottaen yhteiskunnassa käytetään ja miten ne leviää ympäristöön. Toki jos istutuskoivut saisivat kasvaa rauhassa, ei heinää tarvitsisi torjua, eikä ruiskuttaa syönninestoainetta.

    Nostokoukku 15.3.2026, 10:03

    Kemikaaleilla on arvaamattomia vaikutuksia luontoon. Ja tietenkin myös ihmiseen esim. kemikaalien saastuttaman pohjaveden kautta. Siksi niille on täytynyt keksiä nätti nimi, ne ovat sen ja sen asian suojeluaineita.

    Koirien ja kissjen punkkirokotteita pidän suurimmassa osassa maata vielä eläinlääkäriasemien talouden suojeluaineina.

Esillä 10 vastausta, 10,911 - 10,920 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 091 1 092 1 093 … 1 112 1 113 1 114