› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,901 - 10,910 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 090 1 091 1 092 … 1 112 1 113 1 114

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • PenttiAKHakkinen 8.3.2026, 09:26

    Täällä näyttää käyvän kiivas keskustelu lahopuista. Juttuahan riittää. Ja jos ei ymmärrä lahopuita koskevaa teoriaa niin useatkin henkilöt voivat esittää täysin oikeita, mittaustuloksilla varmennettuja,  väittämiä. Joilla ei kuitenkaan todellisuuden kanssa ole mitään tekemistä: Lahopuujatkumon ymmärtäminen ontuu.

    Olen useaan otteeseen huonauttanut, että kannattaisi opetella metaanin hajoaminen, jotta voi ymmärtää maaperähiilen kertyminen. Lahopuuhan luetaan maaperähiileen.

    Lahopuujatkumo on teoreettisesti yksinkertainen asia. Boreaalisessa luonnonmetsässä lahopuiden tuhoutumisprosentti on 3%. Itä-Suomen yliopiston professori Kouki on sen näin esittänyt. Jos lahoamisprossntti  on 3 niin lahopuun elinikä on 100/3 = 33 vuotta. Tarkoitaa, että jos puuta tuhoutuu joka vuosi 1 m3 / ha niin metsään syntyy lahopuujatkumo 33 m3/ha. Luonnonmetsän kasvu on noin puolet talousmetsän kasvusta. Tällöin  metsässä, jonka maapohja antaa talousmetsälle kasvun 6m3/ha/vuosi, olisi luonnonmetsänä kasvua 3 m3/ha/vuosi ja lahopuujatkumo olisi 100 m3/ha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2026, 09:34

    Voi lahon kertymisen noinkin nähdä, mutta paikallinen ja ajallinen vaihtelu on suurta. Luonnonmetsien häiriöissä on myös paljon satunnaisuutta ja niistä tulee välillä suuri pläjäys lahopuuta kerralla. Ja väitetään myös, että niiden maaperään kertyy koko ajan lisää lahopuun varastoa.

    Lahoamiseen liittyy myös se asia josta Timppa kirjoitti: jos verrataan harvennettua talousmetsää ja harventamatonta luonnonmetsää rinnakkain yhden kiertoajan verran, luonnonmetsään ei vaikuta kertyvän juurikaan enemmän puuta. Tämä johtuu tietysti itseharvenemisesta, joka estyy talousmetsässä jossa tehdään harvennushakkuita. Maaperän orgaanisen aineksen varasto on kuitenkin harventamattomassa metsikössä jonkin verran suurempi, mikä pitää huomioida hiilen kokonaiskertymässä.

    Luke ja Syke ovat kuitenkin simuloineet, että jos metsiämme kasvatetaan hieman tiheämpinä ja pitempään, saadaan hieman enemmän vuotuista puubiomassan kasvua. Tässä pitää vain olla tarkkana, ettei lisätä itseharvenemista, vaikka se sinänsä olisi lahopuun tuotannon kannalta eduksi.

    Visakallo Visakallo 11.3.2026, 11:12

    Jokos palstan luontoihmiset ovat ehtineet putsata linnunpöntöt? Otin aamu-urakaksi siivota kymmenen pönttöä kun oli niin hyvä hankikanto. Hyvin oli yksiöillä ollut kysyntää. Vain yhteen oli jäänyt pesä tekemättä, oli toiminut yleisenä käymälänä. Huomenaamuna sitten uusi urakka.

    isaskar keturi 11.3.2026, 11:19

    Olen kyllä sitä mieltä, että saa linnut itse huolehtia kotinsa siivouksen. Ei niitä linnunkoloja metsissäkään kukaan siivoa ja rastaskin tekee ihan vapaaehtoisesti pesänsä vanhan päälle vaikka tilaa olisi vieressä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.3.2026, 12:06

    Onko Visakallon seutuvilla rohjettu laittaa liito-oravalle pönttöjä?

    Visakallo Visakallo 11.3.2026, 14:52

    Saattaa niitä ollakin, ainakin liitureita pyörii pihoissa. Tosin nyt on tullut ainakin tavallisille oraville jokin kato, kun hävisivät lähes kokonaan. Aikaisenpina vuosina niitä olikin erittäin runsaasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.3.2026, 15:10

    Riista.fi kertoo, että oravan kannanvaihtelut ovat suuria ja niitä voi aiheuttaa kuusen siemensatojen vaihtelu. Wikipedian mukaan luonnollisia viholllisia ovat näätä ja kanahaukka, ja suuri tappaja on myös liikenne. Hämäräaktiivisella liito-oravalla vihollisina vastaavasti mm. suuret pöllölajit ja näätä.

    Oravan elinympäristöjen kerrotaan vähenevän. Onko se siis riippuvainen suurista kuusista, ts. ilman niitä ravinto ei elinpiirillä riitä eikä ole hyviä pesä- ja suojapaikkoja. Liitis suosii enemmän lehti-kuusisekametsää, jossa on joko järeitä lahoja haapoja tai isoja kuusia vanhoine oravanpesineen.

    Puustola 11.3.2026, 16:07

    Itsekin suosin pönttöjen huollossa luomua.

    Oravien määrä tosiaan vaihtelee. Mutta niiden elinympäristöjen vähenemisestä kertominen kuvastaa pelkästään yleistä luontoahdistusagendaa.

    Eilen rengastettiin piharuokinnallani talvilintuja. Hömötiaisia oli sama määrä kuin tali- ja sinitiaisia (7-8 yksilöä).

    Alkutalvesta oli tali- sinitiaisten määrä moninkertainen. Huomasin kovilla pakkasilla, että hömötiaisten määrä pysyy tasaisena, kun muut vähenevät. Vanhan ajan normi talvi tervehdyttää tiaiskantoja. Lähiseudut ovat tehokkaasti hoidettuja ja hakattuja normi talousmetsiä, eikä lähellä ole erityisiä vanhoja metsiä.

    PetriJokinen 11.3.2026, 17:54

    Telkänpönttöjä suosin, niihin ei varmaankaan liito orava pesiydy.

    Kun käy niin että ihmisten tontit jatkossa metsätilat sosialisoidaan potentiaalisina elinympäristöinä niin en minä kyseisen elukan leviämistä edistä- edistäkää te vaan mutta älkää naapurissani

    Ensi vuosikymmenellä kytätään kaatoiko Petri hybridi haapa puut ja siitähän tulee sakkoja- kaadan ne ajoissa kun on vielä edelleen lain suoja (minulla)

    PetriJokinen 11.3.2026, 17:56

    Oravia ja hömötiaisia näyttää riittävän, joka päiväisiä havaintoja.

Esillä 10 vastausta, 10,901 - 10,910 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 090 1 091 1 092 … 1 112 1 113 1 114