Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 4 vastausta, 10,931 - 10,934 (kaikkiaan 10,934)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rukopiikki

    Gotlannin kalkkikallioiden päällä kasvaa mäntymetsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin hoksattu Rukopiikki. Tässä lisää aiheesta. Meillä varmaan vielä harvinaisempi kuin Ruotsissa, mutta esimerkiksi Ahvenanmaalta jotain tällaista voisi löytyä.

    https://sv.wikipedia.org/wiki/Kalkbarrskog

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsämakasiinissa oli kahdessa kohtaa tinttiasiaa. Annikan kolumni jossa todettiin, että kumuloituva avohakkuun määrä alueella ei välttämättä ole hyvä selittäjä hömötiaisen kadolle. Toisena Tinttimetsä-hankkeessa syntynyt yhteenveto metsätiaisia suosivasta metsänkäsittelystä. Siinä mainittiin sekametsät ja lehtilahopuun jatkumo toivottavina ominaispiirteinä. Näitä kumpiakaan ei synny ilman avohakkuita joten niistä luopuminen ei varmaan ole osa ratkaisua tiaisten kannalta.

    Jatkuvaa kasvatusta ja avohakkuun koon kohtuullisena pitämistä voi ajatella. Esim. Pohjois-Karjalassa vaikuttaa olevan edelleen mahdollista tehdä kymmenien hehtaarien yhtenäinen avohakkuu. Jopa taajaman kupeessa kuten Kontiolahdella.

    Nostokoukku

    Kalkkikivialueita on läpi Suomen, mutta ovat selvästi paikkuullepäisiä. Esim. Pohjois-Kuusamossa on kalkkikiviesiintymiä ja myös siitä pohjoiseen Pelkosenniemellä. Eikös Kuusamossa esiintyvä tikankontti ole näitä kalkinsuosijia.

Esillä 4 vastausta, 10,931 - 10,934 (kaikkiaan 10,934)