Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 8 vastausta, 10,941 - 10,948 (kaikkiaan 10,948)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisiko olla että nuo meidän vanhat metsät ovat helmipöllön kannalta väärässä paikassa eli ne ovat liian pohjoisessa? Etelän metsissä voi haitata pirstoutuneisuus eli jatkuvapeitteisyyden puute. Vaikea uskoa että pesäpaikkoja olisi vielä tarpeeksi nykyisillä matalilla järeän lahopuun määrillä – samoista koloista kuitenkin kilpailee mm. liito-orava. Myyräkannan vaihtelut ovat olleet viime vuosina etelässä useimpina vuosina varsin vaimeita, mikä on voinut haitata pöllöjen pesintää. Kannanvaihteluita lisää lajin taipumus vaeltaa.

    Laji.fin mukaan helmipöllön levinneisyys painottuu etelään. Pohjanmaalla yllättäen runsas; minkälaisissa habitaateissa helmipöllö pesii siellä? Kuusamon runsaus ei yllätä.

    Wikipedia:

    ”Helmipöllö pesii kaikenlaisissa metsissä, kunhan tarjolla on pesäkolo ja ravintoa. Luonnonkoloista suosiossa ovat palokärjen kolot. Helmipöllö pesii myös pöntöissä. Hyvä paikka pöntölle on pellon tai hakkuuaukean laita. Pönttö kannattaa ripustaa kuuseen, 2–5 metrin korkeuteen.

    Helmipöllön kanta vaihtelee myyräkannan mukana kolmen-neljän vuoden sykleissä. Huonoina vuosina aikuisiksi selviytyneiden poikasten määrä on pienempi kuin hyvinä.”

    PS Tarvitseeko jokaiseen hakkuita käsittelevään keskusteluun ottaa mukaan tuotteiden riittävyys? Ei kai Suomen tarvitse olla koko maailman metsäteollisuustuotteiden lähde.

    Gla Gla

    Vmi-tilastot, jotka laitoin edellisen sivun viestiin, koski etelää. Väite kuului, että etelän vanhat metsät vähenee. Faktat kertoo lisääntymisestä.

    Lopetan kuluttajien syyllistämisen, kun

    a. Öljyntuottajia painostetaan vähentämään tuotantoa

    b. Ylikulutuspäivä siirtyy nykyistä myöhäisempään ajankohtaan

    c. Hakkuiden vähentämisvaatimusuutisten yhteydessä huomioidaan kysyntä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ok, siis etelässä vanhan metsän pinta-ala kasvaa. Oikein hyvä, mutta ei näytä auttavan hömötiaista eikä helmipöllöä. Jospa ne ovat niitä Griinpiissin jahtaamia vanhoja metsiä, eli alueilla on talousmetsän käsittelyhistoria.

    Noissa abc-kohdissa pitäisi kertoa, onko kyseessä Suomen vai maapallon mittakaavan tarkastelu.

    a. Öljyn tuotannon aleneminen ei tule tapahtumaan. Markku Kulmala kertoi esitelmässään Oodissa ennusteen: energian kulutuksen kasvu kohdistuu pitkälti uusiutuviin lähteisiin, mutta fossiilisten lähteiden kulutus ei alene. Kehittyvien maiden väestönkasvu on jo taittumassa, mutta elintaso nousee vielä pitkään, ja siellä ei varmaan esimerkiksi siirrytä suoraan sähköautoihin.

    b. Suomen ylikulutus tulee suurelta osin viennistä. Sen pienenemistä emme juuri nyt varmaan halua? Maapallon ylikulutus tulee kyllä vielä nyt pääosin meidän korkeasta elintasosta, mutta kehittyvien maiden kasvava väestö tulee erittäin pian myös ongelmaksi, kun he haluavat saman elintason kuin meillä on.

    c. Hakkuiden määrää ei suunnitella missään keskuskomiteassa (ei varsinkaan EU:n komissiossa), vaan se tulee siitä minkä verran puuta teollisuus tarvitsee ja saa sopivaan hintaan markkinoilta. Määrä lienee kuitenkin alenemaan päin, kun teollisuuden kilpailukyky heikkenee.

    Gla Gla

    Hyvältä näyttää. Öljyn kulutus ei vähene, ylikulutusta ei saa leikata, mutta hakkuut vähenee Suomessa kilpailukyvyn rapautumisen takia. Voidaan siis jatkossakin lukea Ylen taivastelua luonto-uutisista, kun ympäristön tila ei parane. Rahatkaan ei riitä, kun ne menee velan korkojen maksuun ja rapakuntoisten suomalaisten sote-kuluihin.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No eikös se ole vain hyvä: hakkuut pienenevät, ylikulutus vähenee ja myös öljyn kulutus Suomessa, kun talous ei kasva. Julkinen sektori sopeutuu. Ei ole mitään estettä etteikö ympäristön tila meillä edelleen paranisi. On tultu jo pitkälle jos vertaa 1970-lukuun. Kemikaalikuorman haitat voi olla aliarvioitu.

    Kurki Kurki

    Metsätiaisten kannat Talvilaskennan mukaan 1956..2025

    – Pyrstötiainen pysynyt ennallaan

    – Sinitiaisten määrä moninkertaistunut

    – Talitiainen ollut kasvussa

    – Kuusitiainen pysynyt ennallaan

    – Töyhtötiainen pysynyt ennallaan

    – Hömötiainen kanta romahtanut

    – Lapintiainen pysynyt ennallaan

    Ja sitten Yle levittää valhetta, että ”Metsätiaiset katoavat vauhdilla”.

    Näin ei ole tapahtumassa.

    Metsätiaisten kannat näkyvät pysyvän ennallaan.

    Hömötiaisen vaikeudet selittää hömötiaisen vihollisten sinitiaisen ja käpytikan raju lisääntyminen.

    Englannissa hömötiainen on lähes hävinnyt ja siellä sen viholliset sinitiainen ja käpytikka tuhoavat tutkimuksen mukaan suurimman osan hömötiasen pesistä.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Kurki. Mahdollista. Hömötiaista, liito-oravaa ja helmipöllöä autettanee jatkamalla hyviä metsänhoidon linjauksia: suojeltuja ja jatkuvapeitteisiä alueita lisätään, sekametsäisyyttä ja lahopuuta lisätään.

    Kurki Kurki

    Helmipöllöä ei ole luokiteltu uhanalaiseksi.

    Nytkö jo elinvoimaisilla lajeilla perustellaan metsähakkuiden vähentämistä ja jatkuvaa kasvatusta?

Esillä 8 vastausta, 10,941 - 10,948 (kaikkiaan 10,948)