› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,981 - 10,990 (kaikkiaan 10,993)
1 2 3 … 1 098 1 099 1 100

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 22.3.2026, 21:33

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10673

    Miten tämä liittyy Suoimen nykyisten metsien monimuotoisuuteen, kun Suomessa metsät eivat voi palaa samaan tyyliin kuin 200 vuotta sitten ja sitä ennen, kun silloin metsät saivat palaa niin kauan kun itsestään sammuivat.

    Meillähän näitä luonnontilaisksi metsiksi tituleerattavia on esim. Pyhä-Häkki.

    Löytyykö sieltä kaikki Suomen metsälajit?

    Vanhan luonnonmetsän lajiston lukumäärä ei välttämättä ole pienempi kuin nuoren metsän.

    Tällaista metsäpalojen tuottamaa metsäluontoahan Suomessa ole eikä tule, niin miksi tällainen teoreettinen metsä otetaan esille monimuotoisuuskekustelussa vastauksena sille, että nykyiset vanhat metsät ovat vähälajisia?

    En ymmärrä.

    Miten vähälajisia vanhat metsät ovat saadaan selville tekemällä uhanalaisuusarvio kaikista metsälajeista Pyhä-Häkissä ja Vesijaon metsässä.

    Kurki Kurki 23.3.2026, 12:17

    Jatkan  Aakalan kirjoituksen viitaten ja muistelen, että Seppo Vuokko haastettiin oikeuteen hänen käsityksistään vanhoista metsien vähälajisuudesta (AI ei kyllä löytänyt mitään tähän viittaavaa), jossa perusteluina Seppo Vuokkoa vastaan käytettiin juuri tuota luonnontilaista Pohjois-Amerikan metsäpalomallia vanhojen metsien lajimääristä, että kyllä niissä esiintyy kaikkien muiden metsien ikäluokkien lajit myös.

    Tässä vastaus Halmeen ja Nirhamon vastaus Seppo Vuokolle Luontopaneelin luontokatoraportin lyttäyksestä roskaksi.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vastaus-seppo-vuokolle-kirjoitus-vaaristelee-luontopaneelin-raporttia/#5dfaa1a5

    , jossa kommenttikentässä Ranella on täydellinen vastaus eli että nykyinen jaksollinen metsänhoito Suomessa vastaa luonnontilaista häiriöihin perustuvaa eurooppalaista metsämallia ja että Halme, Nirhamo ja Vuokko itse asiassa ovatkin asiasta samaa mieltä.

    Saanen kai käyttää tuolla Hesarin kommentointipalstalla kirjoituksissani tuota Ranen huomiota.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2026, 12:25

    Kyllä, näin on että hakkuille löytyy luonnosta vastineet. Lopputulokset eli maisemat poikkeavat kuitenkin hyvin paljon toisistaan.

    Meillä palojen vähäisyyttä voidaan korvata ennallistamispoltoilla. Metsäpalo ei ole välttämätön metsän uudistumisen edellytys: metsä uudistuu muillakin tavoin. Metsäpalot eivät ole meillä rajuja koko metsän uudella kasvustolla korvaavia, vaan männyn siemenpuusto vähintään yleensä jää pystyyn.

    Tarkastelemalla luonnonmetsiä saadaan selville mitä metsälajit tarvitsevat selviytyäkseen. Että sikäli tuolla tiedolla on merkitystä. Kuten aiemmin kirjoitin: vanha talousmetsä voi olla vähälajinen, mutta vanha luonnonmetsä todennäköisesti ei ole.

    Ruotslaisetkin huomauttivat Sciencen jutussaan, että metsäpaloja ei luonnonmetsien jäljellä olevissa sirpaleissa esiinny enää luontaista määrää. Joten niitä tutkimalla ei selviä ihan tarkka lajimäärä, vaan mm. paloriippuvaiset puuttuvat. Tämä koskisi siis myös inventaareja Pyhä-Häkissä ja Vesijaolla. Koko vanhan metsän potentiaali ei ilmene niissä, koska osa häiriöistä puuttuu.

    käpysonni käpysonni 23.3.2026, 12:27

    Vuokon kirjoitus taidettiin viedä Julkisen Sanan neuvostoon käsiteltäväksi, siis tehtiin sinne valitus, ei nyt sentään käräjille. Näin muistinvaraisesti, korjatkaa jos muistin väärin.

    Kurki Kurki 23.3.2026, 12:40

    AI vastasi näin.
    Kyllä — tästä asiasta on tehty kantelu Julkisen sanan neuvostolle. Tarkemmin:

    Seppo Vuokko kirjoitti Metsälehteen kärjekkään mielipidekirjoituksen, jossa hän arvosteli Luontopaneelin raporttia ja esitti näkemyksiä mm. vanhoista metsistä.

    Tästä kirjoituksesta tehtiin kantelu JSN:lle.

    Mitä JSN päätti?
    JSN käsitteli asian (päätös 25.9.2024).

    Lopputulos oli vapauttava: lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

    Mikä kantelussa oli ytimessä?Kantelussa väitettiin mm., että:
    kirjoituksessa esitettiin kiistanalaisia väitteitä (esim. vanhojen metsien lajistosta) ikään kuin faktoina tietoja ei ollut riittävästi perusteltu tai erotettu mielipiteistä

    JSN kuitenkin katsoi, että teksti oli tunnistettavissa mielipidekirjoitukseksi, ei uutiseksi lukija pystyi ymmärtämään väitteet kirjoittajan näkemyksik.

    Yhteenveto
     Kyllä, kantelu tehtiin. Se liittyi nimenomaan Vuokon esittämiin näkemyksiin (mm. vanhoista metsistä). JSN kuitenkin vapautti julkaisijan, koska kyse oli mielipidekirjoituksesta.

    Kahlschlag Kahlschlag 23.3.2026, 13:19

    Seppo Vuokko on särmä kundi edelleenkin, vaikka hänellä on ikää, ja mätkii vihervassariuskovaisturakaisia, hyvä.👍🏻

    Husq165R 23.3.2026, 13:27

    Onnittelut Sepolle ,oikea tuomijo!

    Onhan mieli pide kirjoituksia tälläkin keskustelu palstalla monen laisia (lue saman laisija)! Sama kirjoittaja saattaa kiistää vesistö vaikutukset ,ilmaston muutoksen , moni muotoisuus tulokset , hiilen sitoutumiset , jne!

    Ei noista häröilyistä JSN :ään pääse ,mutta peruna kuopan eliitin kärkeen kyllä!

    Mutta kiitollisuus siinä kasvaa käytännön osaajia kohtaan ,raikasta ja ennakko luulotonta tulkintaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2026, 13:27

    Tuo on jännä linjaus että mielipidekirjoituksessa on vähän rennompaa tosiasioiden kanssa, kun se on kirjoittajan näkemys eli tulkinta asioista. On nimittäin tehty semmoinenkin linjaus, että lehti on vastuussa julkaisemiensa mielipidekirjoitusten sisällöstä. Nyt sitten jos sisältö on höpöä, ja joku valittaa siitä, lehti voi vedota, että se oli kirjoittajan oma näkemys.

    Itse olen sillä kannalla, että jokainen vastaa mielipiteistään itse – ei julkaiseva alusta. Tieteen tuloksista voi olla erilaisia tulkintoja ja näkemyksiä. Mutta sillä on väliä, millä tyylillä ne esittää ja miten varmoina. En ole vakuuttunut että kaikki Metsälehden lukijat osasivat erottaa Sepon kirjoituksissa tosiasiat ja poleemiset kärjistykset.

    Nostokoukku 23.3.2026, 14:22

    Millaiset vastineet löytyvät luonnosta hakkuille?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2026, 14:26

    Nostokoukku, lue Aakalan artikkeli Metsätieteen Aikakauskirjasta ja/tai tiiraile kuvia tästä:

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2026/01/metsien-luontainen-kehitys-ja-hairiot.html

    Tiivistäen voidaan erottaa 1. harvinaiset suuret häiriöt kuten metsäpalot ja myrskyt (avohakkuu), 2. pienet rehevillä mailla yleiset häiriöt kuten yhden puun kuoleminen (harvennus tai poimintahakkuu), 3. puuryhmän kuoleminen vaikkapa hyönteis- tai sienituhossa (pienaukko- tai kaistalehakkuu) ja 4. karuilla mailla yleinen kohorttiuudistuminen eli pintakulon synnyttämä joukko samanikäisiä puiden taimia (luontainen uudistaminen siemenpuilla).

Esillä 10 vastausta, 10,981 - 10,990 (kaikkiaan 10,993)
1 2 3 … 1 098 1 099 1 100