› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,061 - 11,070 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 106 1 107 1 108 … 1 112 1 113 1 114

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 29.3.2026, 13:44

    Eli tuossa tutkimuksessa on oletuksena että luonnonmetsä on varma hiilivarasto,ei esimerkiksi pala ilmaston lämmetessä?Käytännössähän näin ei ole kuten Kanadan ja venäjän metsät osoittavat…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2026, 13:50

    Ei siinä tavallaan mitään oletusta varmuudesta tehty, vaan siinä raportoitiin vain mitä maastossa havaittiin. Tiedon käyttö politiikan apuna vaatii juuri tuota pohdintaa että kuinka varma varasto on ja mitä kustannuksia sen lisääminen aiheuttaisi. Rane on oikeassa Kanadan ja Venäjän suhteen. Meillä Pohjoismaissa häiriöekologia on erilaista ja meillä metsä olisi varmempi hiilivarasto. Kuten Nostokoukku aina meitä säännöllisesti valistaa: meillä luonto ei uudista avohakkuin.

    Rane2 29.3.2026, 14:02

    Sammutetaanko suojelualueen metsäpalo?

    käpysonni käpysonni 29.3.2026, 14:09

    Kaikki suojelut pitää purkaa ja tehdä niistäkin metsistä taas talousmetsiä, kyllä ne ötökät pärjää talousmetsissäkin. Luonnonsuojelu on kommunismiin verrattavaa toimintaa. Jos näen valkoselkätikkoja tai liito-oravia metsissäni, niin tapan ne.

    Kahlschlag Kahlschlag 29.3.2026, 14:45

    Käpysonni, itse olen käyttänyt vähän pehmeämpiä keinoja; vien noilta otuksilta ruoka- ja asuinpaikat (mm. haapapuut lähtevät kaikissa hakkuissani) ennen kuin ongelma ehtii syntyäkään.😁

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2026, 15:09

    Ei kai niitä paloja suojelualueilla sammutella elleivät uhkaa rakennuksia. Eikä torjuta kaarnakuoriaisia vaan annetaan mellastaa.

    Rukopiikki 29.3.2026, 17:35

    Itse istutin lehtikuusia liito-oraville. Mukavan näkösiä elukoita.

    Kurki Kurki 29.3.2026, 18:04

    Jos metsänomistajan omalta metsän suojelualueelta kirjanpainaja leviää naapurin omistamaan metsään, niin lain mukaan joutuu korvaamaan vahingot.

    Jos havupuuvaltaiseen metsään on jäänyt tuulenkaatoja yli 10 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden (havupuuta), ne on poistettava.’

    Etelä-Suomessa raja on yleensä heinäkuun loppuun mennessä.

    Pohjois-Suomessa määräaika on myöhempi.

    Mikäli metsänomistaja laiminlyö myrskypuiden korjuun, ja kirjanpainaja leviää siitä naapurin metsään, laiminlyöjä voi joutua korvaamaan tuhon naapurille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2026, 08:46

    TA:n kanssa on väitelty usein metsäsertifikaateista ja ollaan edelleen eri mieltä niistä. Tuli sitten tehtyä yhteenveto nykytilanteesta.

    ”Metsäsertifikaatit eivät yksinään takaa ekologista kestävyyttä, koska niitä sovelletaan vain kunkin sertifikaatissa mukana olevan metsänomistajan omistuksessa olevilla alueilla. Valtion omistukseen lunastetut suojelualueet ovat myös tärkeitä luontokadon pysäyttämisen kannalta.

    UPM on määritellyt kestävyyden: ”metsien eri käyttömuodot voidaan sovittaa yhteen kestävästi”. Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen puoli otetaan tasapuolisesti huomioon. Standardien eroja on listattu UPM:n sivustolla otsikolla: FSC- ja PEFC-metsäsertifikaattien erot ja monimuotoisuushyödyt. Jutussa on listattu erot, joiden yleiskuva on että FSC vaatii hiukan enemmän kaikkea. FSC:ssä vaaditaan että 5 % sertifioitavasta pinta-alasta jätetään toimenpiteiden ulkopuolelle.

    SFS on julkaissut hiljattain omat biodiversiteettistandardit, jotka ovat sovellettavissa muuallakin kuin metsissä.

    Lisäksi on lanseerattu EverCover, eli jatkuvapeitteisen avohakkuuttoman metsätalouden standardi. Sitä hallinnoi Association for Ecological Forestry Certification (AEFC). Siinä käytetään pääsääntöisesti vain poiminta- ja pienaukkohakkuita ja 10 % pinta-alasta jää hakkuiden ulkopuolelle. Tämä on kolmesta standardista selvästi tiukin. Metsissä ei tapahdu suuria maisemallisia muutoksia. Laajassa käytössä metsien hiilivarasto ja kasvu jäisivät luultavasti alemmiksi ja metsät yksipuolistuisivat ilman avohakkuita.”

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000011889298.html

    Kurki Kurki 30.3.2026, 09:29

    Valtion omistukseen lunastetut suojelualueet ovat myös tärkeitä luontokadon pysäyttämisen kannalta.

    Onko tuosta luontokadosta tarkempaa tietoa, mitä se on? Onko se talousmetsiin liittyvä ollenkaan, kun uhanalista lajeista talousmetsissä on vain n. 300 lajia kaikista 2667 lajista. Minulle maininta siitä ei herätä minkään laista myötäsukaista mielikuvaa, vaan päinvastoin.

    Ilmeisesti tässä ojien tukkimessa siitä lienee kysymys.

    Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. Ennallistamistoimia ovat esimerkiksi ojitettujen soiden ojien tukkiminen, kuusten poistaminen lehdoista ja perinneympäristöjen elvyttäminen.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/5ac920ad-1ba0-46b6-9e15-d3bd5508337c

    Mutta sekin on jo jukaisun MetsäVesi Raportin 2020 jälkeen kyseenaslaista, kun humus vesiin ei olekaan pahis, vaan vesiekosysteemin kannalta tarpeellinen.

    Tuokin lehtojen vanhoiksi lehdoiksi kehittymisen estäminen on tosi hämmentävää. Siis ihmisen on estetettävä kuusettumien lehdoissa samoin kuin kaikki 750 uhanalista lajia, joita pitää ihmisen suojella estämällä luonnon umpeen kasvaminen perinneympäristöissä ja paahderinteillä.

    Vain Suomen luonto 90%:lle uhanalaisista lajeista on suurin uhkatekijä.

Esillä 10 vastausta, 11,061 - 11,070 (kaikkiaan 11,138)
1 2 3 … 1 106 1 107 1 108 … 1 112 1 113 1 114