› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,941 - 11,950 (kaikkiaan 11,951)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla Gla

    Toisaalla Vesa kelpaa Ylen asiantuntijaksi:

    Sorsien talviruokinnasta on kuitenkin näkemyseroja. Esimerkiksi biologi ja lintuasiantuntija Vesa Hyyryläinen on sitä mieltä, ettei talvehtivia vesilintuja pitäisi ruokkia.

    https://yle.fi/a/74-20256531

    PetriJokinen

    LVV on vasemmiston hallussa

    isaskar keturi

    ”Niin,miten Syke on saanut tuloksen että liito-oravakanta on laskenut 30%?” Tämähän on selvästi ennakoiva vastaisku (”aavistusuojelu”?) EU:n aikomuksille tarkastella uudestaan joidenkin lajien uhanalaisuus statusta. Nyt yritetään luoda paniikkia lajin katoamisesta, että siitä ehtii tulla totuus ennen päätöksentekoa.

    Gla Gla

    Liituripowerpointin viimeisellä sivulla kerrotaan asiaan liittyvät intressit:

    Seurannan vakiinnuttaminen ja pysyvä resurssointi mahdollistaisi
    tasaisemman kattavuuden ja pitkäaikaisemman suunnittelun
    Rahoituspohjan laajentaminen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo liito-oravan kanta-arvio perustuen pysyviin seurantakoealoihin tarvitsee tuekseen muuta havaintoaineistoa, jota varmaan käytetäänkin. Jos kanta on vahva, sopivien elinalueiden jääminen ilman asukkaita vaatii jonkin uskottavan selityksen. Onko esimerkiksi seuranta-alue hakattu ja muuttunut kelvottomaksi? Ellei tällaista vaihtoehtoista selitystä löydy, tulkinnaksi jää kannan aleneminen.

    Kurki Kurki

    https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008838518.html

    Liito-orava ja Lahokaviosammal siirsi Fazerin tehtaan Lahteen.

    https://www.finlex.fi/sv/rattspraxis/hogsta-forvaltningsdomstolen/andra-beslut/2021/H87#OT13

    Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Pro Luonto ry:n valituksen ELY-keskuksen päätöksestä ja Pirkkolan Liikuntahalli Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

    Pirkkolan liikuntahalli Oy tapaus Vantaalla selvitti kuinka yleinen Lahokaviosammal on, kun kartoitus annettiin ulkopuoliselle taholle Faunatica Oy:lle kuinka paljon Lahokaviosammal esiintymiä Vantaalla on. Lajitietokeskuksen tiedot olivat puutteelliset.

    Helsingin kaupunki teetti Faunaticalla lahokaviosammalkartoituksen:

     Lajin esiintyminen selvitettiin noin 245 hehtaarin alueelta. Itiöpesäkkeitä havaittiin yhteensä 20 kuviolla ja itujyväsryhmien kasvupaikkoja havaittiin yhteensä 3 995.  Opittiin tunnistamaan lahokaviosammaleen asuttamia lahopuurunkoja myös ilman itiöpesäkehavaintoja itujyväsrihmojen perusteella. Tämä uusi tietämys mullisti käytännön inventointityötä ja käsitystä lajin esiintymisestä ja huomioimisesta maankäytössä. 

    Siis 16 Lahokaviosammal esiintymää hehtaarilla tällä 245 hehtaarilla.

    Lahokaviosammal on yleinen ja uh-luokka (LC).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsissa metsäviranomainen saa vuosi vuodelta kasvavan määrän suojeluväen valituksia metsänkäyttöilmoituksista ja hakkuut siirtyvät. Tilannetta helpottaisi jos metsissä olisi huomioitavat luontoarvot kartoitettu hyvissä ajoin etukäteen, mutta viimeistään hakkuita suunniteltaessa.

    Vastaava tilanne on meillä Suomessakin: rajoituksia pitäisi noudattaa, mutta talousmetsien kartoitukset ovat vajavaiset. Kaikkea tietoa ei anneta metsänomistajien käyttöön ennen kuin alueelle tulee hakkuuaikomus ja metsänkäyttöilmoitus.

    http://www.affarsvarlden.se/reportage/storbrak-om-skogen-i-centerfastet-ingen-lyssnar-pa-oss

    isaskar keturi

    ”Rajat hakkuille” kansalaisaloitteen aktivisti kirjoittaa MT:ssä ja osoittaa, ettei tiedä yhtään, mistä puhuu. Vaatii asioita, jotka on jo todellisuutta ”tutkittuun tietoon perustuvaa pitkäjänteistä metsäpolitiikkaa” ja toisaalta vaatii asioita, joita ei ole todellisuudessa tukemaan ”parantamalla metsänomistajan asemaa”. Tuota todellisuuttakin pyritään horjuttamaan tempoilevilla suojelulinjauksilla, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Professori Panu Halme Kimmo Ohtonheimon haastattelussa Linkedinissä.

    Kehuu metsäsertifiointia, jonka ansiosta meillä on säästöpuita ja vesistöillä suojakaistat. Toiveena tason nosto eli säästöpuita 50 kpl ja suojakaistojen leveys 30 metriin. Tämä vähentäisi oleellisesti tiukan suojelun tarvetta. Mainitsee Kunmingin-Montrealin sopimuksen sitoumuksen suojella kolmannes pinta-alasta. Panun mielestä toinen kolmannes voisi olla jatkuvapeitteistä aluetta, ja viimeinen kolmannes avohakkuiden piirissä.

    Kommentoin sinne, että itse sisällytän jatkuvapeitteiset alueet kolmanneksen suojelualaan eli 10 % tiukkaa ja 20 % osittaista suojelua. Voitaisiin ensin katsoa josko tämä riittäisi, kun samanaikaisesti tehdään paljon muutakin. Esimerkiksi tiukan suojelun ala kasvaa meillä nyt nopeasti lajien huomioinnin kautta.

    Rane

    ”Tämä vähentäisi oleellisesti tiukan suojelun tarvetta.”

    Jaa.Mutta vähentäisikö vaatimuksia suojella tiukasti…

Esillä 10 vastausta, 11,941 - 11,950 (kaikkiaan 11,951)