Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,151 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 päivää, 3 tuntia sitten käpysonni toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 10,152)

1 2 3 … 121 122 123 … 1 014 1 015 1 016

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Puuki 11.7.2021, 12:45

Taimien ja lehtipuiden selviytymiseen tuholaisista on pikkulinnuillakin oma vaikutuksensa.

Gla 11.7.2021, 12:55

Tämän palstan avulla itsekin sain idean tekopökkelöistä, joita moottorisahalla teen rankametsässä. Parissa vuodessa niitä on syntynyt jo useita. Raivurillakin jätän joskus, vaikka ovatkin ehkä tiaisen pesäpuuksi turhan ohuita. Eiköhän niihin tule hyönteisiä lintujen nokittaviksi.

Samaa mieltä Puukin kanssa, lintujen lisäksi kyse on talousmetsän hyvinvoinnista. Ei sitä yksi trolli muuksi muuta.

aegolius 11.7.2021, 13:00

>Toivoisin, että toisten kirjoittajien nimittelystä pidättäydyttäisiin.

Hienoa, se ärsyttää! Voimme siis jatkaa samalla polulla. Olemme varmasti tästä kaikki samaa mieltä.

Tämä on monimuotoisuusketju, jossa marakatin trolleista huolimatta myös oikeat metsänomistajat keskustelevat toimenpiteistä, jotka ovat kohtuudella toteutettavissa monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Puuki 13.7.2021, 09:34

Erään aikaisemman seurannan mukaan (niitähän ei ole ihan viime vuosina tehty) uhanalaisten lajien jakaantuminen ensisijaisen elinympäristön mukaan oli seur :

Lehtometsät 315 lajia . Hakamaat, niityt ja kedot 282 kpl . Vanhat kangasmetsät 144 kpl. Muut kangasmetsät 41 kpl. Karut kalliot 38 kpl. Letot 37 kpl. Metsäpaloalueet 29 kpl. Korvet, nevat ja rämeet 26 kpl. Lähteiköt ja välitön ranta 17 kpl. Purot ja välitön ranta 14 kpl.

Lehtoja on n. 2,3 % metsämaista. Eli suuri osa uhanalaisista on erilaisissa lehdoissa joita on vähän.

LSL:n nojalla suojeltuja on esim. luont. jalopuumetsät , pähkinäpensaslehdot ja tervaleppäkorvet. Niiden ominaispiirteitä ei saa vaarantaa . Jos ko. kohteilta ei poisteta tarvittaessa ylispuukuusia, niin niiden om. piirteet vaarantuu. Hakamaiden, ketojen ja metsäniittyjen suojelu tarvitsisi laidunnusta ja niittoa jotta eivät metsittyisi liiaksi.

Metsätyyppien uhanalaisuusväittämät ( ~ yli 70 % uhanalaisia) joista on ollut puhetta ns. punaisessa kirjassa ei perustu luotettavaan tutkimukseen. (Tai ainakaan esitetyt lopputulokset ei ole luotettavia) Sinnehän oli mm. laskettu uhanalaisiksi metsätyypeiksi yhtäaikaa avoimia alueita ja puuttomia (hakkuiden takia väliaikaisesti ) alueita.

Avohakkuukielto ei lisäisi monimuotoisuutta vaikka sitä huudetaankin mediassa kovaan ääneen korvat (viher)punaisina. Suojelukohteet ja – tavat tulee valita aina kohteen mukaan sopiviksi. Useimmiten ne on pienialaisia kuvion osia joiden suojelu hoituu luontaisesti jättämällä säästöpuuryhmiä tai sitten isommissa (esim. jotkin lehtokohteet) Metso-ohjelman mukaan.

Gla 13.7.2021, 09:40

Taas kerran joudun ihmettelemään, että luonto kärsii, ellei ihminen poista suojelukohteista ylispuukuusia. Toki tiedän, että lehtipuut kärsii kuusettumisesta. Se on kuitenkin luonnon oman kehityskulun mukainen prosessi. Mutta kun jo kuusettuneeseen talousmetsään tehdään aukko ja tilalle istutetaan koivua, se on huono juttu.

Kunpa tapaisin joskus jonkun keskustelukykyisen vihreän päättäjän.

Petkeles 13.7.2021, 09:57

Yhäkin kyse on siitä, että luonnontilaisia lehtoja on pellonraivauksen ja metsätalouden vuoksi niin vähän, että lehtipuuvaltaisessa kehitysvaiheessa olevia lehtolaikkuja täytyy ”hoitaa”.

Gla 13.7.2021, 10:14

Niittyjä puolestaan täytyy hoitaa, etteivät kasva umpeen lehtipuustoa ja kehity lehtometsiksi. Se kun on kultturiympäristöä ja uhanalainen elinympäristö.

Jos avohakkuut jonain päivänä kielletään, aletaan varmaan kauhistella aukkoihin erikoistuneen eliöstön aseman tukalaa tilannetta.

Scientist 13.7.2021, 11:06

Ei laiteta päreeksi vaan hoidetaan.

Lehtokuusikoidenkin voisi antaa uudistua luonnonvaraisesti esim myrskyjen kautta. Kirjanpainjatkin voivat iskeä vanhoihin kuusiin helposti. Kuuset poistamalla lehdoista tulee puistomaisia, joka varmaan miellyttävät silmää. Aikanaan noin 20 v sitten ympäriskeskukset yritti tehdä lahopuuta räjäyttelemällä puita. Aivan hullua touhua ja vielä vaarallistakin. Onneksi tiettävästi tästä tekniikasta on luovuttu.

Gla 13.7.2021, 12:16

”Isäntäfilosofien mielestä kaiken saa laittaa päreiksi kun aurinko kuitenkin räjähtää joskus.”

Tässä tapauksessa päreiksi laittaa luontoväki, joka kuusia vainoaa. Isäntäfilosofi ajattelee, että kyllä luonto osaa hoitaa, kun ei itse asiaan puutu. Jalopuuta kasvava lehto ei talousmetsä kuitenkaan ole.

A.Jalkanen 13.7.2021, 13:17

Jos tuo Puukin laskelma pitää paikkansa, vain noin vähän yli 200 lajia olisi uhanalaisia suoraan metsätalouden takia. Sen lisäksi nuo vähän yli 300 lehtolajia ovat uhanalaisia myös ja ehkä jopa pääosin maatalouden takia: rehevät metsät on raivattu pelloksi.

Nyt kun joutoalueita metsitetään, ei pitäisi perustaa kuusikoita vaan etelässä lehti- ja jalopuumetsiä – sekä metsätalouteen että suojeluun. Lehtojen perustaminen ja suojelu auttaisi jo melkein puolta varsinaisista metsien uhanalaisista, joihin laskin siis metsien, vanhojen metsien, rämeiden ja korpien lajit. Nevojen ja avokallioiden lajit eivät ole varsinaisia metsälajeja.