› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 140 141 142 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.8.2021, 08:13

    Vuodet eivät ole veljeksiä; joten säätilat vaikuttavat paljon hyönteispölytteisten marjojen satoihin. Pölytyksen jälkeen sitten marjojen kokoon. Tänä vuonna mustikkaa olisi tullut hyvin mutta jäivät pieniksi.

    Lukessa tehtävä kasvillisuusinventointikaan ei anna suoraan vastausta satoihin, mutta kertoo toki marjojen potentiaalisen tuotannon, eli varpujen peittävyydet eri kasvupaikoilla ja sukkessiovaiheissa (luontotyypeissä).

    Visakallo Visakallo 11.8.2021, 08:36

    Nyt tulee marjat talteen:

    https://yle.fi/uutiset/3-12048138?origin=rss

    MaalaisSeppo 11.8.2021, 08:54

    Seurasin myös marjapoimuriuutisointia. Tuli mieleeni, että olisi hyvä, jos ko poimurin saisi kiinni raivaussahan valjaisiin. Olisi ergonomia parempi.

    Planter Planter 11.8.2021, 10:13

    Ei omissa metsissä ainakaan mustikkaa aukosta kerätä. Aukon etelänpuolisessa reunametsässä, johon keskipäivän paahde ei osu, mustikka voi hyvin. Ehkä kannattaa myöntää, että avohakkuisiin siirtyminen on kurittanut mustikkaa, mutta se ei ole riittävä perustelu kieltää avohakkuita.

    mustikanpeittavyys2

    suorittava porras suorittava porras 11.8.2021, 10:39

    Kannattaa vähä miettiä sitäkin ,mitä uudistusalojen hoitamattomuus vaikuttaa mustikan esiintymiseen . Risukon seassa ei kasva mitään vuosiin ja vähätkin varvut häviävät varmasti . Nykyisillä toimintamalleilla marjatkin voivat paremmin ,kun taimikot hoidetaan vuosia aiemmin verrattuna vanhan kemeralain(ennen vuotta2015) aikaisiin käytäntöihin. Tästä on yhtiöiden metsien kohdalla jo pidempiaikaistakin näyttöä. Sama koskee osaavimpia puuntuottajia.

    Aukon eteläreunat ja kosteammat hoidetut metsät ovat tuottaneet mustikkaa hyvin. Puolukasta näyttää tulevan erinomainen sato pari vuotta sitten hakattuun ja välittömästi männylle istutettuun isoon aukkoon. Siihen samaiseen ,jonka reunat tuottivat keskimääräistä paremman mustikkasadon. Lannoituksella on myös osuutensa viimeksi mainittuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.8.2021, 10:45

    Kyllä MaraKet on tällä kertaa oikeilla jäljillä. Jatkuvapeitteinen metsä on mustikalle hyvä: siellä on sopivan väljää ja maanmuokkausta ei tehdä.

    Puuki 11.8.2021, 11:10

    Metsissä kasvaa puuta nyt huomattavasti enemmän kuin 1950-luvulla.  Ei marjat kasva varsinkaan harventamattomissa metissä.  Jatkuvapeitteinen sopii marjan kasvatukseen paremmin (kuten Maraketti haluaa  kertoa , ja  toistaa itseään kohta joka kommentissaan  samalla konseptilla) . Talousmetsien kasvatukseen sopii jk useimmiten paljon huonommin.

    Marjojen kasvatus voi olla jollekin tärkeämpää kuin puun kasvatus, silloin kannattaakin valita metsiinsä harveikkohakkuiden tekeminen kunhan ei tee sitä liian rehevillä kasvupaikoilla.    Mesimarjan ja vatun kasvatukseen panostettaessa kannattaa  käyttää päätehakkuiden jälkeen  voimakkaita maanmuokkausmenetelmiä, mieluiten säätöaurausta.

    Gla Gla 11.8.2021, 11:26

    En minä marjoja metsissä kasvata niin kauan, kun jokamiehenoikeuksilla saa poimia. Omat metsät on kauempana kuin lähimmät hyvät mustikka- ja puolukkapaikat. Sama juttu sienten osalta. Silti hyvä metsänhoito ei avohakkuuta ja maanmuokkausta lukuunottamatta ole ristiriidassa marjasadon kanssa. Kuten suorittava totesi, raivaukset ja harvennukset ajallaan. Lisään tuohon vielä sekametsien kasvatuksen. Mänty ja koivu kuusikossa parantaa marjojen ja sienten satoa. Koivikossa ja rehevissä männiköissä puolestaan kuusi varjostaa sen verran, ettei heinikko nitistä varpuja.

    Puun määrän kasvu ilman muuta osaltaan vaikuttaa mustikan määrää vähentävästi, siksi sekapuuston avulla puuston lisäyksen vaikutusta on mahdollista kompensoida.

    hemputtaja 11.8.2021, 13:13

    Tuota noin, olen hiukan eri mieltä tuosta avohakkuusta ja ja maanmuokkauksesta/marjasato. Olen parhaat ämpärilliset poiminut muokatuilta avohakkuualoilta. Mukavinta oli aurausalueelta. Viilun pohjaa talsiessa oli hyvä kerätä reunoilta mustikkaa.

    Nuo kokemukset ovat Koillismaalta. Etelässä voi olla eri juttu. Ei se hakkuualue tietenkään heti marjaa tuota, paitsi reunametsässä. Korvasieni on kyllä aika nopea.

    Gla Gla 11.8.2021, 13:26

    Ainakaan etelässä ei aukoissa marjat menesty. Heinikko on liian vahva kilpailija.

    Toinen asia on se, jos koillismaalla tuoreella aukolla on ollut paikoin marjoja, mutta säilyykö siellä marjasato hyvänä taimikon kasvaessa? Kun tarkastellaan pidempää ajanjaksoa, olisiko sittenkin marjasadot parempia varttuneessa metsässä kuin taimikossa?

Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 140 141 142 … 1 014 1 015 1 016