Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    On mitä on – mutta hyvin hyvin uhanalainen joka tapauksessa. ?

    Gla Gla

    Muutaman vuosikymmenen kuluttua järeät terveet haavatkin ovat uhanalaisia. Minulla nuorista puista suuri osa on viallisia, kun kuorta on kaluttu. Mihin saakka tuollainen mahtaa järeytyä, ennen kuin tuuli sen kaataa?

    hemputtaja

    Lainaus A.Jalkanen: ”haavan taimikko joka on säästynyt hirviltä”.

    Tuostapa tuli mieleen pihlaja. Ainoa puhdas simmuuni sattunut pihlajakuvio oli Aulangon puistometsässä. Siitä on vuosia useampia. Mitenkähän lie, onko vielä olemassa – jos on – kukkiessaan ja marjoissaan varmaan hieno näky.

    Kuulemma kuvion oli pihlajalle uteliaisuuttaan raivannut silloinen puistometsän hoitaja Yrjö Palm. Epäilen, että löytäisinkö enää.

    Planter Planter

    Toinen kaupunki oli ”siivonnut” puistometsää energiapuuksi.

    energiapuuta

    MaraKet

    Monimuotoisuus on ehkä vähentynyt. Sitä ei vielä tuosta pinosta voi varmaksi sanoa, mutta lahopuun määrä nyt ainakin väheni.

    Joskus noin voi olla melkein pakko tehdä jos pökkelöt alkaa kaatuilemaan vienossa tuulessa itsekseen penkkimummojen päälle.

    Visakallo Visakallo

    Kun puhutaan lahopuun vähentymisestä metsissä, mihin aikakauteen sitä silloin verrataan? 80-luvulle asti talousmetsien lahopuu oli vähimmillään, sillä siihen asti kaikki mahdolliset kuivaset ja tuulenkaadot  korjattiin talteen rakennus-, kotitarve- ja polttopuiksi. 90-luvulla alkoivat kuivaset jäädä vähitellen metsään, sitten yksittäiset tuulenkaadotkin. Viime vuosina ne on jätetty metsään käytännössä lähes aina, ja lisäksi on tehty valtava määrä tekopökkelöitäkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Annika Kangas kirjoittaa luontotyypeistä ja lahopuun lisäämisestä uusimmassa Metsälehden Makasiinissa.

    En tiedä mihin nykytilaa verrataan, mutta ainakin lahopuun tavoitetta verrataan tilanteeseen luonnonmetsissä. Ilmeisesti tuommoinen 20 mottia lahopuuta hehtaarilla olisi jo hyvä määrä, mutta se ei varmaankaan tarvitsisi olla jokaisella hehtaarilla, vaan lahopuukeskittymiä pitäisi vain olla alueellisesti riittävä määrä.

    Sama koskee muutakin monimuotoisuuden vaalimista ja lisäämistä: käytetään niitä aineksia, mitä on tarjolla kullakin paikalla. Ei erilaisia luontotyyppejä ja elinympäristöjä tarvitse puristaa samaan muottiin. Osa metsänomistajista haluaa suojelumetsää ja siitä korvattakoon heille. Toiset puolestaan haluavat puuntuotantometsää ja he saavat korvauksen puumarkkinoilta.

    Jos alueellisesti päästään noin kolmanneksen (1/3 tai 33 %) suojelupinta-alaan, niin että suojelussa on edustavat näytteet kaikista kasvupaikkatyypeistä ja lisäksi joitakin esimerkkejä harvinaisista luontotyypeistä, alkaisiko tämä riittää? Vai siirtyykö maali aina edemmäksi, kun metsätalous taipuu uudistuksiin? Onko lopullinen tavoite metsätalouden häätäminen kokonaan maastamme vai metsätalouden kestävyys?

    MaraKet

    ”Osa metsänomistajista haluaa suojelumetsää ja siitä korvattakoon heille.”

    Mainittakoon nyt vielä täsmennyksenä, että aika moni hoitaa nuo sopivaksi katsomansa  suojelumetsäosuudet omista tiloistaan ilman korvausmenettelyitä. Kyseessä on ihan tavallisia monitavoitteisia metsänomistajia. Usein heidän viimeiset rahansa eivät ole kiinni niissä perämettissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aiheellinen täsmennys MaraKet, ja näitä omia hiljaisia suojelualueita yritetäänkin jo huomioida ”ylläpidettävän kestävän hakkuumahdollisuuden määrässä”. Tämä vähenee pysyvästi aina kun metsäalaa siirtyy metsätalouden ulkopuolelle.

    Haba Haba

    Ja höpö höpö, metsätalous ei ole minnekään lähdössä. Voi olla että muuttaa muotoaan jossa maanomistajan omaisuuden suojaan puuttuminen vähenee ja maanomistaja tekee itse päätöksiä eikä mikään hyvätoveri-komiteakommuuni.

Esillä 10 vastausta, 1,421 - 1,430 (kaikkiaan 10,152)