Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,803 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 tuntia, 14 minuuttia sitten Petkeles toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,451 - 1,460 (kaikkiaan 9,804)

1 2 3 … 145 146 147 … 979 980 981

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

suorittava porras 13.8.2021, 08:52

Ei kannata pilata hyvää puupeltoa suojelun nimissä. Keskiverto runsaan 20 hehtaari tila on varsin pieni tilkku kokonaisuutta ajatellen. Suojellaan siellä ,missä siihen on parhaat olosuhteet.

Luonnonkannalta olisi viisasta pyrkiä isompiin kuvioihin niin metsän käytön ,kun suojelunkin suhteen. Pienten tilojen pirstominen eri tarkoituksiin ei ole monestikaan järkevää missään mielessä pois lukien pienialaiset erikoiskohteet.

Gla 13.8.2021, 09:05

Samaa mieltä. Yksi suojelun ongelmahan on pienialaisuus, koska moni laji vaatii laajempia alueita. Talousmetsissä pitää lisätä sekapuustoa ja erirakenteisuutta (eri asia kuin jatkuva kasvatus), sillä saadaan paljon enemmän hehtaareita luontoarvojen osalta parempaan suuntaan kuin suojelemalla.

A.Jalkanen 13.8.2021, 09:32

Kyllä: pienialaisuus ja sen aiheuttama pirstoutuneisuus on paitsi taloudellinen myös ekologinen ongelma. Kytkeytyneisyyttä voidaan lisätä kasvattamalla käsittelykuvion kokoa ja käyttämällä jatkuvaa kasvatusta sille soveltuvissa kohteissa. Iso aukkohakkuu on monelle kuitenkin hirvitys, joten maisemointiin olisi panostettava.

Metsänomistajien tavoitteet ovat erilaisia, joten niistä syntyy erilaisia ratkaisuja. Muistanette, että olen jo moneen kertaan toistanut tätä: metsänomistajia tai metsätiloja ei tarvitse eikä pidä puristaa samaan muottiin!

Planter 13.8.2021, 09:35

”Keskiverto runsaan 20 hehtaari tila on varsin pieni tilkku kokonaisuutta ajatellen.”

Eri mieltä. Keskimääräinen tilakoko on Suomessa 30 ha. Onko järkeä pudottaa nämä ”tilkut” pois suojelumahdollisuudesta ja pakottaa suojeluun tuhansia hehtaareja omistavat Visat, joilla on kyky, halu ja taito harjoittaa tehometsätaloutta, sekä vastustavat suojelua.

Näissä 20 ha omistajissa on paljon porukkaa jotka kannattavat suojelua, eivätkä osaa tai halua harjoittaa metsätaloutta. Niistä tiloista saadaan koko maan kattava monimuotoisuuden ”mosaiikki”.

Sen lisäksi tarvitaan tietysti laajempia suojelualueita, joita on jo kattavasti ainakin muualla kuin etelässä.

reservuaari-indeksi 13.8.2021, 09:50

En ole Planterin ajatusten puolella enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin.

Tuota ”20 ha on, menkööt suojeluun tai jonnekin” -porukkaa olen yrittänyt joskus googletellakin mutten ole oikein tilastoja löytänyt. Onks’ kellään jotain faktaa noista monitavoitteisuuden suhteesta tilakokoihin tjms.?

Moninaisuutta tuossa 20-30 ha porukassakin mahtaa olla. Laittaahan ne pieniä tilkkuja myyntiinkin kun esim. ei perikunnasta ketään kiinnosta. Ja uusi omistaja ehkä ensimmäisenä parturoi viimeistä risua myöten että saa ostohintaansa pois.

Yksi vähän huvittavakin esimerkki tuli mieleen melkein lähipiiristä. ”Melkein” kuolinpesä oli niin riitainen jo ennen kalmoa, ettei mitään rajaa. Ja aika pitkälle jäähtymisen jälkeenkin. Metsät oli ”suojelussa” varmaan 10-20 v. kun kukaan ei uskaltanut edes ehdottaa risunkaan katkaisemista.

yst. Leena

Scientist 13.8.2021, 10:55

Mosaiikissa on hyvätkin puolensa. Tietääkseni lajirunsaus on suurin erilaisissa rajapinnoissa. Tällaisia ovat esim. metsä/pelto, metsä/järvi, metsä/suo jne.

Itse tai perinkuntani voisi ehkä myydäkin 10 ha tilani suojeluun, mutta tätä ennen puumäärä pitäisi maksimoida, koska korvaus maksetaan tietääkseni sen mukaan.

Planter 13.8.2021, 10:56

Jotenkin voisi kuvitella, että metsänomistaja, jonka metsäomaisuuden arvo on satojatuhansia tai miljoonia euroja, on vähän nihkeä silpaisemaan vapaaehtoisesti vaikka 30% omaisuudestaan tuottamattomaksi. Jos omistaa 20 ha jotain kituliasta metsämaata ja hakkuutulot ehkä muutaman tonnin kymmenessä vuodessa, eikä elä köyhyysrajan tuntumassa, niin voisi vaikka laittaa muut arvot etusijalle?

Luken säännöllisesti tekemä julkaisu ”Suomalainen metsäomistaja” , viimeisin 2020, kertoo tämän ihmisryhmän henkisen kehityksen tason.

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837

A.Jalkanen 13.8.2021, 11:09

FSC vaatii maltilliset pinta-alat: 5 % erityiskohteita + 5 % totaalisuojelua.

30 prosentin suojelupinta-ala toteutuisi helpoimmin niin, että suurin osa pinta-alasta olisi virallisia suojelualueita ja vain pieni osa metsänomistajien omia kohteita ja lakikohteita. Luken laskelmien mukaan nämä yhteen laskien käsittävät arviolta jo 24 % metsä- ja kitumaan pinta-alasta.

Gla 13.8.2021, 11:10

Harvoin 20 ha tilan omistajakaan koko tilaa haluaa suojella tai että koko tila olisi suojelun arvoinen.

Puuki 13.8.2021, 11:25

Metso-korvaus vähenee sitä enemmän mitä paremmin olet hoitanut ja kasvattanut muut kuin suojelukohteen metsän. Jos laittaa muut kuviot sileäksi , niin suojelukohteen korvaus lisääntyy . Melko huonosti laadittu motivaattori metsän hyvän hoidon kannalta.

Jos joku esim. hoitaa koko talouttaan metsän kasvatuksella (ja vaikka ei hoitaisikaan) , niin ”maltilliset n. 10 % ” ei enää olekaan kovin maltillinen määrä suojelun kohteeksi. Voisi sanoa niinkin, että olisi hyvä jos FSC-firman ja muiden ulkopuolisten tahojen palkkoja laskettaisiin maltillisesti ensi alkuun 10 % (niin suojelutarpeet kuin palkkakulujen säästämisen tarpeet voi muuttua tulevaisuudessa) ja ne säästövarat pitäisi käyttää metsien suojeluun henk.koht. Kukapa se ei osaisi muiden metsiä suojella ja uusia ehdotuksia laatia.

Melko moni on allerginen noille ulkopuolisten tekemille , usein sertifirman uusille lisäesityksille. Hyvä luonnonhoito kuuluu jo valmiiksi useimpien mo:en toimintatapoihin. Pakko saattaa toimia toiseen suuntaan hyvänkin tavoitteen kannalta.