Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,671 - 1,680 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • mehtäukko

    ”egologisen lestävyyden vaatimus aiheuttaa automaattisesti…” Jopas jotakin.

    Kun mo:t ovat olleet automaattisesti ilmastohyviksiä vuosikymmeniä monen muun tupruttajan tupruttamiseksi, vieläkö pitäisi vaipua levittämään seteleitä ilman yhteisvastuuta? Ei taatusti.

    aegolius aegolius

    >jättöpuun ympärille jää vähintään aarin ala maapohjaa, jossa ei kasva hakattavia puita. Jättöpuuryhmän ympärillä tällainen ala voi olla jopa kymmenen aaria

    Suosittelen tekopökkelöitä. En löytänyt varmistusta, mutta yli 20 cm pökkelöt laskettaneen (ainakin) pefc:ssä säästöpuiksi. Latvus kun esimerkiksi järeästä haavasta lähtee, niin tilavaatimus ja haitta taimikolle menee huomattavan pieneksi. Lahoa syntyy lisäksi huomattavasti säästöpuuta nopeammin. Win-win?

    suorittava porras suorittava porras

    …ja latvus pökkelön viereen lahoamaan

    Puuki

    Lahopuita voi raahata muualtakin kuvioille joilla ei sitä muuten ole ennestään.  Pesäpuuaihioita pikkulinnuille .  Ei hassumpaa hommaa jos on joutoaikaa ja siinä se sivussa mennee muiden metsähommien  ohella.

    suorittava porras suorittava porras

    Mitäpä niitä lahopuita liikuttelemaan. Ajavat asiansa synnyinsijoillaan.

    Puuki

    Joutaa ne ojan päältä siirtää metsään.  Lahot koivutukit ja kuitukalikat jotka eräs välittäjä jätti hakematta tukkii muuten ojan jossain vaiheessa.   Muillakin voi olla lahopuuta , pinon pohjia ym. jotka joutaa levitellä vaikka metsiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä huomio Visakallolla pinta-aloista. Säästöpuuryhmiä olisi parhaimmillaan kohdassa joka on hankala hyödyntää muuten, kuten kivikko tai kostea painanne. Myös kannattaisi keskittää metsään jääneitä tuulenkaatoja niihin jotta niitä ei tarvitsisi kierrellä hakkuissa.

    Järeän haavan kohdalla voisi ajatella myös kaulausta: kuolee aikanaan mutta vesoo vähemmän.

    Jos pitää ekologisen kestävyyden nykyistä huomiointia riittämättömänä, kannattaa lukaista uusittu PEFC-metsäsertifioinnin kriteeristö. Itse ajattelisin että vaatimukset ovat sinänsä riittävät, ne eivät vaan ole vielä vaikuttaneet riittävällä laadulla ja määrällä. Lahopuun määrä on kasvanut talousmetsissä mutta kovin hitaasti. Ötökkälain puitteissa voi lisätä vuosittain havulahopuuta ja lehtilahopuuta ilman rajoituksia.

    Aika paljon siis joutuu tekemään ilman tukea. Ainakin aiemmin metsätalouden ympäristötuen tukiehdot olivat epäloogisesti riippuvaiset siitä kuinka paljon tilalla oli hakattavaa. Onkohan edelleen näin?

     

    aegolius aegolius

    >Lahopuita voi raahata muualtakin kuvioille joilla ei sitä muuten ole ennestään. Pesäpuuaihioita pikkulinnuille

    Puukilla menee aikaa tässä projektissa vielä niiden raahattujen lahopuiden nostamisessa pystyyn, koska muuten jää pikkulinnut ilman aihioita. Pystylaho on se mitä ymmärtääkseni säästöpuillakin on lähdetty tavoittelemaan. Tie on vaan kovin hidas, kuten A.Jalkanenkin kirjoitti.

    >… ja latvus pökkelön viereen lahoamaan

    Pyysin viime vuonna keräämään tekopökkelöiden latvat pois, mutta pökkelöitä tehtiin reilusti. Järeiden haapojen latvat olisivat valtavan kokoisia haittoja taimikolle. Tätä haittaa en halunnut. Ajattelin maassa olevan lahon olevan runsaampaa muutenkin. Pystyssä olevat tapit eivät yksittäisinä tai pareina ole juurikaan haitaksi ja mielestäni hukkaan menevä pinta-ala on pieni. Jos näitä olisi isompi ryhmä, väliin jäävä alue olisi helposti hukka-aluetta kokonaan, kuten Visakallo kirjoitti.

    Scientist Scientist

    Kannattaisi myös ensiharvennuksessa tai sen ennakkoraivauksessa katkoa leppiä ja koivuja noin 1-1,5 m korkeudelta. Niistä tulee aikanaan hyviä pesäpaikkoja hömö- ym tiaisille. Isot haavat kannattaa jättää sellaisenaan säästöpuiksi. Jos ei haapatukille löydy ostajaa. Taloudellinen vahinko on lopulta melko pieni. Tuskin kukaan optimoi metsänsä joka aaria maksimaaliseen puun tuotantoon. Lepät tuottavat lisäksi typpilannoitusta.

    aegolius aegolius

    >Isot haavat kannattaa jättää sellaisenaan säästöpuiksi

    Monimuotoisuuden kannalta elävä järeä haapa on varmasti arvokkaampi kuin yksi järeä pökkelö, mutta… Tällä kohteella vaihtoehtoja oli. Ajattelin hyödyn olevan mahdollisesti jopa suurempi, jos moninkertaistaa pökkelöiden lukumäärän, mutta latvat viedään pois. En tiedä menikö syteen vai saveen, mutta on se jotain.

    Enskalla pökkelöiden teon idea on tältä palstalta lähtenyt liikkeelle ja niin teen jatkossa aina. Kustannus on mitätön ja hyötyä kuitenkin selvästi on. Niin monta kolopesijän pesää olen lyhyistä lahoista tapeista löytänyt. Osa näistä jo melkein heiluu tuulessa ja vain tuohen jämät pitävät vielä hetken pystyssä.

Esillä 10 vastausta, 1,671 - 1,680 (kaikkiaan 10,152)