› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 169 170 171 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 29.10.2021, 21:28

    Metsänomistajat ovat kautta aikojen itse suojelleet aloja joihin ei ole ollut intoa rykiä. Kuten juuri suot ja joskus korpi yms. kitualueet esim. kallioiden ympäristöissä jne. Nyt ei paljon enää haluja ole muuhun kuin kaikki rahat pois ja nopsaan ennen seuraavia pakkoja.

    Visakallo Visakallo 30.10.2021, 06:09

    Mitähän luokkaa se pienmetsänomistajan raja mahtaa Petkeleellä olla? Zumi taisi kerran jossain yhteydessä laskea kaikki yksityiset metsänomistajat sellaisiksi.

    Petkeles Petkeles 30.10.2021, 06:49

    Tarkoitan tietysti FSC:n määritelmää pienmetsänomistajasta. Ei tee mieli kehittää omia termejä.

    Puuki 30.10.2021, 08:54

    FSC-sertissä on muitakin huonoja puolia kuin sen aiheuttamat lisäkustannukset.  Esim. juuri rantavyöhykkeen 20 m josta ei voi poimia puita tarvittaessa pois.  Se lisää lehtipuuta kasvavilla rannoilla vesistön kuormitusta ja happikatoa, kun puun lehtiä tippuu paljon veteen joka syksy.

    Parhaiten vesien suojelussa toimiva rantakaista olisi n. 10 m puustoinen reuna + 10 m käsittelemättä jätetty kaista (päätehakkuu alueilla).  Lisäksi rantakaistalta pitää voida poimintahakata puita jotka lisää vesistöhaittoja .

    Lisäksi FSC:n muutaman vuoden välein kiristyvät säännöt voi lisätä mo:n kuluja entisestään.

    Visakallo Visakallo 31.10.2021, 06:43

    Täällä on kerrottu, ettei metsän monimuotoisuudella ole hintalappua, eli metsänomistaja ei joudu kärsimään tulonmenetyksiä, eikä siitä aiheudu hänelle kuluja. Lisäksi hirvet ja niiden tekoset eivät kuulu monimuotoisuuden piiriin. Haluaisiko joku kuitenkin tehdä puolestani kiertoaikaisen laskelman hirvituhosta? En ole kovin innokas pyörittämään täällä lukuja ja euroja, kun sitä tuli työelämässä tehtyä aivan riittävästi. Tässä lähtötiedot: Kuvion pinta-ala: 2,6 ha. Maapohja VT. Kylvetty männylle vuonna 2005. Varhaisperkaus ja taimikonhoito tehty. Tulevassa ensiharvennuksessa n. 40%, eli 1 ha on huonolaatuista hieskoivikkoa ja n. 60%, eli 1,6 ha männikköä. Hieskoivikot ovat alueella hajallaan neljässä eri osassa. Puulajisiirtymän lisäksi ongelmana hieskoivualueiden jatkokäsittely, sillä ympärillä olevien männiköiden kiertoaika on huomattavasti niitä pidempi. Mottimäärinä ja mottihintoina voi käyttää Etelelä-Suomen keskimääräisiä lukuja. Alue rajoittuu metsätiehen ja on kesäkorjuukelpoinen.

    Petkeles Petkeles 31.10.2021, 07:18

    kvg

    Rane 31.10.2021, 08:02

    kvg (Katso v..tu googlesta).

    Tehdaanpäs työtä käskettyä.Eli FSC näyttäisi kovasti kaipaavan pienmetsänomistajia joukkoon tummaan.Nimim.Petkeles tekee hyvää työtä houkutellessään meitä mukaan.

    FSC:n yleiskokous nosti pienmetsänomistajat keskiöön | Forest Stewardship Council

    Rane 31.10.2021, 08:09

    Tuon mukaan pienmetsänomistajaksi luetaan alle 500 ha omistavat.Erikoistarjouksena näyttäisi olevan että sertifiointiryhmän vetäjä voi ottaa vastuulleen myös pienmetsänomistajan metsien hoidon ja käsittelyn.Tämähän kuulostaa jo houkuttelevalta.Petkeleksen tyyppinen luonnonystävä päättäisi metsiesi hoidosta.

    FSC-sertifiointi käytännössä | Forest Stewardship Council

    Puuki 31.10.2021, 09:20

    Metsän hallinnoinninkin hoitavat tarvittaessa.  Eli ei tarvi mo:n kuin ottaa vastaa kantarahoja ja tietysti maksella laskuja erinäisistä toimista.

    Min. 5 % metsistä suojeluun kokonaan ja 5 % ”puolisuojeluun”.  Lisäksi säästöpuut.  Jos metsää olisi esim. 100 ha keskikasvu 5 mottia/ha, 1 ha avohakkuuta/v  ,  niin vuosikustannus olisi  aluksi ;  kasvun menetyksestä min ~  – 5 % = 25 mottia /v. ~ 500 – 1200 €  +  Säästöpuut ; ~ 200 €.   Korkotappiot lisää menoja sitten jatkossa koska suojeltuja puita ei voi myydä myöhemminkään.

    –> Lasketaan kiertoajan 60 v. kulut .  3 % korkokanta,  suojelun aih. min. kulujen ~ 700 €/v mukaan  =  n. 114 137 € / 60 v.      ( melkein samoihin meni myhistyksen miehen laskelman kanssa  keskimäär. ha- kulut/kiertoaika)

    En tiedä onko tuo paljon vai vähän. Ei sillä summalla saisi esim.  kuin kork. 1,5 ukkoa palkattua vuodeksi täystyöllisenä valvomaan metsän käsittelyn onnistumista sertin mukaan. Mutta puunmyyntitilistä se olisi kuitenkin pois sekin raha.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 31.10.2021, 09:25

    Kannattaako noita moneen kertaan laskea. MHY:n J. Alastalo laski ne jo MT:ssä. 5000-10000€/ha kiertoaikana on se kustannus yleisimmillään.

    Noita FSC-puita (ja vähän muitakin ympäristösnuojeluuun liittyviä) kun olen työkseni minäkin joskus aiemmissa työpaikoissa laskenut niin kyllä se tuohon haarukkaan useimmiten osuu. Pois lukien aivan pohjoisin Lappi.

    Mikko

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 169 170 171 … 1 014 1 015 1 016