>Eikös tuo liity nimenomaan sertifikaattien kriteereihin ja vaatimuksiin?

Minä ymmärsin tämän alla olevan ”jo nyt” niin, että nykyiset vaatimukset ovat tällä tasolla. En näe, että fsc liittyy siihen mitenkään. Ajattelin pefc:n riittävän. Jos on niin, että Päijät-Hämeessä ei saa puuta myytyä ilman fsc-sertiä, niin silloin menee minun monimuotoisuuskustannuslaskelmat uusiksi.

>metsänomistaja häviää jo nyt

Edit. Hyvä juttu Petkeles. Tiedät ainakin yhden puristavan kiven. Viisastelit siinä ketjussa olematta viisas. Olisi ollut ihan fiksua selittää asiaa, jos siitä tiesit enemmän. Se oli selvästi asia, jota ei ollut ihan helppoa selvittää. Tein lopulta itse päätelmän, että Suomen metsistä ylivoimainen valtaosa ei edusta mitään luontotyyppiä. Nukun silti yöni rauhassa.

>Olisikohan jo aika hyväksyä, että lehtijuttu piti otsikkoineenkin paikkansa

Parahin Visakallo, kaikella kunnioituksella mhyn johtajan lausahdus oli liioitteleva eikä pidä paikkaansa ja toimittaja munasi täydellisesti otsikossa jättäen mm. taimikonhoidon kokonaan luettelosta ja laittoi kaiken kustannuksen monimuotoisuuden syyksi, mitä mhyn johtaja ei edes tarkoittanut. Eihän tuo jälkimmäinen nyt ainakaan voi olla vaikea ymmärtää? Tosiasiat eivät muutu, vaikka muuta toistelisi kymmeniä kertoja. Olenhan jo laskelmia esittänyt eivätkä ne ole tuonne päinkään. Mhyn johtaja ei laskelmia esittänyt, joten virhettä ei voi osoittaa. Puuki on päässyt samaan suuruusluokkaan olettamalla, että metsässä ei kasva ainuttakaan haapaa tai hieskoivua JA suojavyöhykkeestä ei saa poistaa puun puuta. Puuki osaa laskea kyllä. Näistä voi sitten jokainen päätellä, että miten nuo reunaehdot sopivat metsiin yleisesti.

aegolius: ”Olenhan jo laskelmia esittänyt eivätkä ne ole tuonne päinkään.”

Tuosta voidaan ollakin samaa mieltä. Eihän laskelma voi olla sinne päinkään, jos siitä on jäänyt olennaisia osia pois! Kyllä FSC on ihan tätä päivää, suurimmat metsänomistajat ovat etunenässä siinä olleet mukana jo hyvän aikaa, ja meille pienemmille on järjestetty aiheesta koulutuksia ja houkuttelutilaisuuksia useammalta taholta. On mielenkiintoista nähdä, miten esim. UPM hoitaa täällä hirvialueilla tuon FSC:n 10% lehtipuuvaatimuksen, vai käykö siinäkin kuin meille muillekin, eli ne alueet siirtyvät pois puuntuotannon piiristä hirvien vakituisiksi ruokamaiksi. Maantieteellemme emme täällä Päijät-Hämeessä mahda mitään. Maakunta on järviä, lampia, jokia ja puroja täynnä. FSC:n 20 metrin vaatimus kerryttää täällä hurjan määrän täysin metsätalouden ulkopuolelle jääviä alueita, joissa ei tehdä edes poimintahakkuita. Meillä on myös runsaasti hyvin puuta kasvavia entisiä soita, joiden jatko puuntuotannossa näyttäisi tällä menolla vähitellen loppuvan tai ainakin ratkaisevasti vähenevän. Jos vielä palataan niihin jättöpuihin, niin eipä täkäläisten hoidettujen metsien päätehakkuissa tahdo olla kovin paljoa niitä vähäarvoisia puita pystyyn jätettäväksi!

Käännetäänpä vielä puukkoa haavassa: Paljonko on eroa hehtaarin kokoisen huonolaatuisen hieskoivikon kiertoaikaisessa hakkuutulossa (pystykauppa) verrattuna normaalin männiköön? Tämän hetken hinnat, Etelä-Suomi, sama maapohja, sama kiertoaika, eli 70 vuotta.

Jos jätetään hirvituhot pois monimuotoisuudesta, mikä olisi tulojen vähennys? Riippuu siitä kuinka paljon kullakin on lakikohteita. Tasan ei käy onnen lahjat… Mutta jos ei olisi niitä eikä vesistöjä lainkaan, kuinka paljon puuntuotannosta poistuu silloin maata sertifioinnin takia?