Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Pitää toki muistaa, ettei 40-vuotiaasta hieskoivikosta juurikaan tukkia tehdä.

Onhan ne luont. hieskoivut pääosin pienempiäkin kuin esim. kylvetyt männyt 40 v:n päästä, puhumattakaan istutetuista männystä , jos olisi päässeet kasvamaan.       70 v. on liian pitkä kiertoaika hieskoivuille.

Itsellä on aikoinaan hirvituhoja kärsineellä kylvetyllä kuviolla n. >40 % koivuja , >40 % mäntyjä ja loput kuusia.  Monimuotoista sekametsää siis. Mutta tuotossa häviää alkuperäisen yritykselle eli sille männikölle. Ei kuitenkaan kovin paljon koska mäntyjäkin selvisi tuossa tapauksessa melko paljon.  Mä-tukkia/-pikkutukkia ei koivukuidut tietysti korvaa myyntipuuna.

Vielä tuosta kustannuspuolesta sen verran, että ainakin esim. uuden FSC sertifioinnin (luonnoksen) mukaan leimikoilta pitää säästöpuiksi jättää yksittäiset yli 60 cm rklpm:n puut ja  ryhmissä kasvavat yli 40 cm lpm:n puut.   Isot haapapuut myös  (osan voi tehdä eurokannoiksi ja jättää puun latvan maahan) .   Min määrät;  10 kpl yli 20 cm rklm ja 10 kpl yli 10 cm rklm puuta  /ha.  Myös pääpuulajin puita tulee olla mukana yli 20 cm puissa.  Purojen yms. suojavyöhykkeet 15 m , isommat vesistöt yleensä min, 20 m, joskus 30 m min. (jk-metissä).

Monimuotoisuuden lisääminen siis kustantaa aina jotain. Kysymys on siitä miten muut kuin mo:t itse osallistuu niihin lisäkuluihin joita jatkuvasti näyttää olevan tulollaan metsien käsittelyyn .    Hiilitaseen kannalta isokokoisten puiden korjuu ja käyttö pitkäikaisiin hiilivarastoihin ( ja tilalle kasvatettavat uudet puut ) on hyvä tapa vähentää päästöjä mutta monimuotoisuuden kannalta voi olla eri tilanne .  Riippuu mistä näkökulmasta milloinkin  tilannetta arvioidaan kumpaa pitäisi suosia .     Puulajien monimuotoisuus tulee otettua hyvin huomioon , jos esim. isojen havupuiden tilalle kasvatetaan sekapuusto.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkintaa Pohjois-Ruotsissa (ohjelma TV1:llä) .  Pikkulintujen määrä vähentynyt luonnon olosuhteissa (saarella) rengastusten mukaan 4500 kpl :sta /v  n. 2000 kpl:een /v   .  Syy : hyönteisten määrät vähentyneet pesintäaikana. Poikasille ei ole tarpeeksi ravintoa ja osa linnuista ei ole sopeutunut siihen.  – Ei ole siis syy räkäpetäjäporukan .

2. tutkimuskohde ; supikoirat jotka syö mm. maalintujen munia, – poikasia, sammakoita yms. ja levittävät rabiesta.   Ruotsissa ottavat kiinni jo rajan pinnasta, pannoittavat ja kastroivat ja päästävät takasin luontoon ”pyytämään ” uusia tulokkaita Suomesta.   Supi on hyvin harvinainen ruotsissa.   Suomessa syntyy 1 milj. poikasta/v.  Syynä on se, että 80 v sitten oli sota-aika ja sen jälkeen supikoira oli arvokas turkiseläin.   Levinnyt sittemmin talvien lämmettyä melekein koko maahan.

–   Monimuotoisuuden väheneminen ei ollut taaskaan avohakkuiden tekemisen eikä räkäpetäjäporukan vika.      Ei ole ihme että metsäkanalintujakin on vähän, varsinkin kun mukaan lisätään esim. luontoon päästetyt ja lisääntyneet  minkit ,  kotikissat (n. 20 000 kpl/v, pyydystävät mm. pikkulintujen poikasia) ja lisääntyneet varislinnut(  erit. naakat) .     Ihme on oikeastaan  että niitä  kanalintuja , pikkusiivekkäitä , sorsalintuja( minkit hävittää varsinkin niitä) on edes jokunen harva jäänyt tähteelle.

Yhteenvetona : Avohakkuut saattaa olla lisänneet pikkulintujen selviämismahdollisuuksia koska muut avonaiset metsäniityt ja paisterinteet on harvinaistuneet. Ruoka-ja piilopaikkoja pikkulinnuille on tullut lisää , kun muualla ne on vähentyneet.    Hyvä me !

Linkolakin oli aikoinaan harmissaan pikkulinujen kadosta koska lehmiä ei enää juuri laidunneta pelloilla jolloin pääskysille ei ollut riittävästi ruokaa. Siksi Linkola käyttikin punaista maitoa litrakaupalla päivässä. (muiden ns.ls-viheriäiden kauhistukseksi) .

Toki voi myös avohakkuut heikentää joidenkin lajien menestymistä, kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Linnunpönttöjen ja tekopökkelöiden ym. suojapusikoiden tekemisellä voi vähentää hakkuiden mahdollisia haittoja.  Eikä liian isoja avonaisia alueita kannata tehä, ei niitä kyllä yleensä Suomessa paljon tehdäkään enää nykyään,  aukon keskikoko taitaa olla n. 1-2 ha.        Parantamisen varaa aina löytyy mutta pääosin on haukuttu väärää puuta monimuotoisuus asioissa, kun on haluttu kaataa kaikki pska metsänkasvattajien niskaan.