› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,761 - 1,770 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 176 177 178 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 7.11.2021, 17:43

    Eipä niitä tarkempia sääntöjä taida olla saatavissa näkösälle. (Nettilinkki yksityiskohtiin ei ole enää toimiva ).   Mutta esim. v:n -19 luonnoksen mukaan oli tulossa FSC:en uudistuksia joissa esim. järvien suojakaistat oli min. 20 m .     Myös PEFC ;en on tullut   uusia sääntöjä .  Muistaakseni 5 m min suojakaistan leveys on muutettu ja on 10 m.

    Luonnonhoidolliset puiden korjuut voi olla mahdollista myös FSC:ssä , en tiedä mitä se pitää sisällään käytännössä.    Ensin pitää varmaan liittyä jonka jälkeen kerrotaan mitä pitää milloinkin tehdä ja saa tehdä.

    Planter Planter 7.11.2021, 18:45

    Suomen uusi FSC on luonnosasteella ja lähetetty pääkonttoriin hyväksyttäväksi. Tämä tietysti pitäisi olla kirjoitettu niin, että siitä selviää vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Sivun 40 taulukossa, sen ympärillä ja eteenpäin sahataan oksaa, jolla metsänomistaja istuu.

    https://docplayer.fi/207879676-Suomen-fsc-metsanhoidon-standardi.html

    Puuki 8.11.2021, 07:52

    Tässä vaiheessa näyttäisi , että esim. FSC:en kuuluu puolisuojelu josta mainitsin aiemmin  pitää paikkansa.  Jos sen 5 %:n alueella joka kuuluu ns. puolisuojeltuihin, tehdään hakkuu,niin säästöpuita tullee jättää 2 x määr norm. (min 10 +10 kpl/ha) sijaan.  Toinen esimerkki; suojakaistat vesistöjen varsilla on  min. 30 m jos on jk- metsä rantaan päin tai lahopuuta on riittävästi (10 tai 20 mottia/ha) . (harvennushakkuitakaan ei saa tehdä ko alueilla)  .    Säästöpuiden pitää olla eläviä, ja jos myöhemmin muuttuvat lahopuiksi, tulee jättää uudet säästöpuut niiden lisäksi ( min 10 kpl > 20 cm + 10 kpl > 10 cm /ha) .

    Kun noihin lisätään min. 5 %;n täyssuojelukohteiden ”menetys” sertifionnin hyväksi,niin alkaa löytyä suuruusluokka mo:lle tuleville lisäkustannuksille.    Riippuu sitten tapauksesta miten paljon vaikuttaa milloinkin lopulta tulokseen.

     

    aegolius aegolius 8.11.2021, 08:04

    >Kun noihin lisätään min. 5 %;n täyssuojelukohteiden ”menetys” sertifionnin hyväksi,niin alkaa löytyä suuruusluokka mo:lle tuleville lisäkustannuksille.

    Niin, mutta toistan, tuskin kukaan yhtään taloutta painottava käyttää talousmetsäksi kelpaavaa maapohjaa tuohon 5 % täyssuojeluun. Siihen kelpaa joutomaa.

    Puuki 8.11.2021, 08:32

    Jos on esim. määräaikainen Metsokohde,niin se menisi automaattisesti FSC-sertifioinnissa ainakin suojeluun määräajan jälkeeen (taitaa mennä muutenkin) . Aina ei ole sitä joutomaata jonka voisi laittaa suojeluun.

    Toisaalta jo suojavyöhykkeet, puolisuojellut kohteet ja säästöpuut kustantaa suht. paljon kiertoaikana.   Esim. säästöpuut n. 200 €/ha/v jos hakkuita tehdään 1 ha avo/v.  (tukkipuut ja pienemmät odotusarvolisineen) ja siihen lisättynä  puolisuojelun kustannukset .    Keskimäärin kustannus voi olla esim. n. 1000 €/v. jos 5%:n suojelualueella olisi puuta vain n. 50 mottia/ha ja muualla keskimäärin norm. määrä 100 ha tilalla 5 motin/ha  keskivuosikasvulla.   Ts. lisähinta myyntipuulle pitäisi olla ~ min. 2 €/motti jotta suojelukulut tulisi kuitattua.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2021, 18:55

    Jokunen kommentti vielä Markus Nissisen mhy-webinaarin annista.

    Monimetsä-hankkeessa on kehitetty neuvontatyökalu johon liittyy luonnonhoidon tarkistuslista. Se voidaan täyttää metsänhoitotöitä tai hakkuita suunniteltaessa ja näin saadaan metsänomistajan toiveet varmasti toteutumaan.

    Kysyin suojakaistojen pinta-alan arviota. Ilmeisesti sitä ei ole laskettu. Olisi hyvä jos joku vaikka Lukessa laskisi, koska suojakaistat ovat ”puolisuojeltua” aluetta, joka olisi lisättävä puuntuotannon ulkopuolella olevaan pinta-alaan kun lasketaan hakkuumahdollisuuksia. Aluetta jota voidaan käsitellä vain poimintahakkuin kertyy Nissisen mukaan satoja tuhansia kilometrejä ja leveys siis kaksinkertaistuu uuden PEFC:n mukaan 5 metristä 10 metriin, joskin leveys taisi riippua vesistön tyypistäkin.

    Lisäksi se voidaan laskea vähemmän tiukasti suojeltuun pinta-alaan kun arvioidaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteen täyttymistä eri maissa. Toisin sanoen 30 % suojeltua josta 10 % tiukasti suojeltua. Ilmeisesti Suomessa metsien tiukan suojelun tavoite on jo koko maan tasolla täyttynyt, mutta alueellisesti tarkasteltuna ei vielä.

    Lokis 11.11.2021, 22:19

    Luonnonhoidon tarkistuslistat voivat olla ihan paikallaan, jos ihmiset ovat huolissaan monimuotoisuuden katoamisesta. Keskustelun määrästä päätellen huolestuneita on paljon.

    Olen metsätöiden ohessa tarkkaillut luontoa paljon. Minun palstoillani Keski-Suomessa ei ole merkkiäkään luontokadosta tai elonkirjon köyhtymisestä. Päinvastoin, mitä voimaperäisemmin metsää hoidetaan sitä enemmän syntyy uutta ja monimuotoista.

    Puuki 14.11.2021, 12:55

    Perinnöympäristöjen määrä on vähentynyt ja niiden lajisto samalla.  Hakamaita, metsäniittyjä, meranrantaniittyjä ja ketoja pitäisi lisätä.   Siksi esim. H:gin viheriäiden nuiva suhtautuminen lehmän maitoon ja  lihan syöntiin ei ole nykypäivänä sopivaa.   Monimuotoisuus kärsii, kun ei ole laiduntavia lehmiä hakamailla eikä rantaniityiltä korjata heinää.  Siinä sitten kaikenmaailman risuparrat valittaa metsänhakkuiden olevan syyllisiä monimuotoisuuden kaventumiseen .

    aegolius aegolius 14.11.2021, 13:07

    Tässä on asia, mikä ei ole mennyt ymmärrykseeni koskaan sitten alkuunkaan. Ensin ihminen raivaa peltoa, kaivaa sarkaojat tiheään ja laiduntaa lehmiä siellä täällä ja ojanpenkoilla lisääntyy monet peltolintulajit ja pääskysetkin tykkää laiduntavista eläimistä. Sitten pellot salaojitetaan ja lehmät siirtyvät pihattoihin. Miten ihmeessä tätä muutosta voidaan käyttää aseena ja huutaa luontokato! Sanoisin, että huutajan uskottavuus vähenee.

    Edit. Laitanpa nyt samalla avautumisella toinenkin nykypäivän uusi outous. Kun nuorempana harrastin innolla kaikkea luontoon liittyvää, harvinainen laji tarkoitti harvinaista. Erittäin harvinainen laji oli oikeasti erittäin harvinainen. Jos sellaisen tapasi, niin tilanne oli poikkeuksellinen. Nyt ”punaisella listalla” on kiurua, varpusta ja harakkaa ja esimerkiksi kesällä päivittäin tavattava tervapääsky on erittäin uhanalainen. Onko inflaatio iskenyt jo uhanalaisuuteenkin?

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/lajien-punainen-lista-katso-mitka-suomen-elaimet-ovat-vaarantuneet

    Edit2. Jatkanpa vielä. Pari kolme vuosikymmentä sitten huuhkaja- ja harmaalokkikannat olivat runsaita, koska hyötyivät avokaatopaikkojen tarjoamasta ravinnosta. Harakka kuuluu varmaan samaan sakkiin. Nyt avokaatopaikoista on päästy eroon ja huuhkajakanta kärsii. Jos ihmisen alunperin luomia niittyjä, laitumia ja hakamaita täytyy palauttaa joitain peltolintulajeja auttamaan, niin eikö samalla logiikalla pitäisi perustaa myös muutama uusi avokaatopaikka? Silloin, kun logiikka vaikuttaa olevan asioista kaukana, on kyse politiikasta. Nykyinen käsite ”uhanalainen” on politisoitu.

    Rane 14.11.2021, 13:26

    Joku voi tuntea luontokadon vuoksi piston sydämessään.Egyptissä luonnon minimuotoisuus voi aiheuttaa piston kantapäässä.

    Egyptissä valtava skorpioni-invaasio – lähes 500 ihmistä sairaalaan, kolme kuollut (iltalehti.fi)

Esillä 10 vastausta, 1,761 - 1,770 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 176 177 178 … 979 980 981