› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 195 196 197 … 979 980 981

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 13.12.2021, 21:50

    On se monimuotoisuus kyllä aika tuore tulokas.  Moneen kertaan olen kirjoittanut, että kotipitäjäni Muuramen  kelvolliset maat oli kaskettu 1800-luvun alussa melkein puuttomiksi.  Tai meidän tilan metsät 1930-luvulla hakattu mukaan lukien kaikki lahopuut.

    Mistä se monimuotoisuus tähän lennähti?

    Gla Gla 14.12.2021, 05:01

    Scientistin edellisen sivun  kommenttiin vastaus:

    Luonto on sopeutunut vallitseviin olosuhteisiin. Kun tasapainoa horjutetaan, joutuu järjestelmä puolustautumaan uuden tilanteen aiheuttamia uhkia eli eliöiden voimasuhteiden muutoksia vastaan.

    Islannissa on sopeuduttu sikäläiseen tilanteeseen, joten homma on tasapainossa. Mutta sielläkin on monimuotoisuutta, jossa eri tekijät ylläpitävät tasapainoa. Aivan kuten trooppisessa metsässäkin.

    ”Kommenttini ei tarkoita sitä, että monimuotoisuudella ei ole väliä, mutta on paljon fraaseja joita toistellaan ilman varmuutta niiden taustasta. Mm. pääministeri Marin sanoi joskus, että korona johtuu ilmastonmuutoksesta ja luonnonmonimuotoisuuden vähenemisestä.”

    Yhtä paljon internetistä löytyy taustaltaan epävarmoja, mutta monimuotoisuuteen päinvastaista suhtautumista osoittavia kommentteja. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä monimuotoisuuden ja ennenkaikkea sen muutosten rooliin, mitä mieltä joku tamperelainen hallintotieteen koulutuksen saanut kaveri asiasta on varsinkaan, kun oletettavasti edes harrastuneisuus ei luo kiinnostusta luonnon mekanismien ymmärtämistä kohtaan.

    Luonto on niin monimutkainen systeemi, ettei edes insinööri voi yksilöidä sen syy- ja seuraussuhteita, kuten Timpan kommentista huomaamme. Koronasta puhumattakaan, jossa edelleen on olemassa mahdollisuus amerikkalaisten laboratoriosähläykseen. Siitä vaan ei ole sopivaa puhua edes demaritaustalla, koska kyse on politiikasta. Mutta nykyinen maailman väkiluku ja sen tapa elää talousjärjestelmineen tietysti vaikeuttaa tilanteen hallintaa. Luonto ei saa mahdollisuutta tässä kuormitustilanteessa.

    Kurki Kurki 14.12.2021, 06:25

    Gla. Luonto on niin monimutkainen systeemi, ettei edes insinööri voi yksilöidä sen syy- ja seuraussuhteita, kuten Timpan kommentista huomaamme.

    Hollannissa on metsät hakattu ja monimuotoisuus hävitetty.

    Milloin siellä katastrofi tulee?

    Suomen kaikista lajeista ei vain metsien lajeista 3/4 luokitellaan elinvoimaisksi. Talousmetsistäkin 3/4  lajeista ovat elinvoimaisia ja sieltä löytyy kaikki ne lajit, mitä suojelualueiltakin myös ne 175 uhanalaista ja ollaan menossa koko ajan parempaan suntaan.

    Milloin romahtaa?

    Sanoisin että ei milloinkaan, sillä 1000 vuoden menneisyys ennustaa tulevaisuuden.

    Gla Gla 14.12.2021, 06:34

    En tiedä. Tätä kysymystä ja Hollannin tilannetta käsittelin edellisellä sivulla, kun AJ:n kirjoitukseen vastasin. Tosin 1000 vuoden tarkastelujaksosta en ole vakuuttunut. Sen verran vauhdikkaasti on ihminen maapalloa muokannut viimeisen sadan vuoden ajan, eikä rauhoittumista ole näkyvissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.12.2021, 07:26

    Koronan geeniperimä on tongittu aika tarkkaan, ja tuloksena oli että laboratoriokarkulainen on erittäin epätodennäköinen (Lähde: HS).

    Me emme näe ekosysteemien romahdusta koska se on hidas prosessi; olemme niin kuin se sammakko joka laitetaan kylmään veteen ja kattila tulelle. Merkki ekosysteemien heikommasta toiminnasta on esimerkiksi pölyttäjien puute. Jos vaikka maaperän hajottajaekosysteemi toimisi heikommin kuin sen pitäisi, emme huomaisi sitä pitkään aikaan koska emme tietäisi että metsät voisivat kasvaa nopeamminkin. Metsien kasvun heikkeneminen VMI:ssä on heikko signaali jostakin.

    Timpalle sanoisin, että meidän metsäekosysteemin toimintaedellytyksiä pitäisi kai verrata aikaan ennen ihmisen laajempaa vaikutusta: pitäisi mennä ainakin keskiajalle, 1400-luku ja sitä ennen. Vasta 1500-luvulla taisi alkaa maamme sisäosien pysyvän asutuksen ja kaskiviljelyn aika.

    Puhutaan sukupuuttovelasta: kaikki nykyisen maankäytön aiheuttamat sukupuutot jotka tulevat tapahtumaan eivät ole vielä tapahtuneet, koska kaikki jäljellä olevat lajien esiintymät eivät ole hävinneet vaikka populaatiot eivät enää olisi elinkelpoisia pitkällä aikavälillä.

    Timppa 14.12.2021, 07:56

    Se laajemman kaskiviljelyksen aika on varsin nuorta.  Alkoi n 1750.  Sitä ennen ei tiloja saanut jakaa, mikä merkiksi, että nuoremmat veljekset jäivät kotiinsa vanhimman alaisuuteen eivätkä perustaneet perhettä.  Toinen vaihtoehto heillä oli pestautua ruotusotilaaksi kuollakseen jossain sodassa vieralla maalla.  Ei kovin kivoja vaihtoehtoja kumpikaan.

    Joku Ruotsissa kait huomasi, että väki ei lisäänny tarpeeksi ja sitten sallitiin torppien perustaminen ja tilojen jako.  Tästä minäkin saan kiittää olemassaoloani.  Äidin kotitalo aloitti torppana 1770 ja isän kotitalo suoraan lohkottuna tilana 1798. Siinä Muuramen kylässä oli 9 tilaa vuonna 1750 ja noin 40 vuonna 1800.  Ei ihme, että metsät katosivat.

    Petkeles Petkeles 14.12.2021, 08:07

    ”Metsien kasvun heikkeneminen VMI:ssä on heikko signaali jostakin.”

    Ohhoh, alkoikohan nyt aamu luontouskonnon merkeissä… Iltapäivällä voinemme olla yhtä mieltä siitä, että säästöpuissakin on jo ihan liikaa panostusta.

    Puuki 14.12.2021, 10:10

    Kulotusalueilta löytyy paljon muualla harvinaisia lajeja.  Myös avohakkuualueilta ja säästöpuuryhmistäkin (L. Petkelesken aiempi linkki videoon). Kun ei enää harrasteta kaskeamista ja kulotus on luonn. syistä vähentynyt, niin palopuuta tarvitsevat lajit   on vähentyneet.

    Kasvun heikkenemiselle lienee luonnollinen selitys pohjoisessa harvennusrästien lisääntyminen ja yleisemmin metsän keskimääräisen parhaan kasvuiän (n. 30-60 v) ohittaminen.  MH:n mailla varsinkin voi olla lisäsyynä  parhaassa kasvussa olleiden metsien hakkuu liian aikaisin.

    Kurki Kurki 14.12.2021, 10:18

    AJ:   Metsien kasvun heikkeneminen VMI:ssä on heikko signaali jostakin.

    Tuo on sitä, että joidenkin mielestä mennään parempaan, kun metsät vanhenee ja kasvu heikkenee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.12.2021, 10:30

    Niinpä, mutta ollaanko vielä siinä tilanteessa, onhan metsiä hakattu aika rankasti ainakin etelässä viime vuosina? Vai vaikuttaako taustalla millä osuudella harvennusrästit? Tarvittaisiinko niiden purkamiseen vielä yksi sellukombinaatti Lappiin?

Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 9,802)
1 2 3 … 195 196 197 … 979 980 981