Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,151 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 15 tuntia sitten käpysonni toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 10,152)

1 2 3 … 200 201 202 … 1 014 1 015 1 016

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Visakallo 16.12.2021, 07:18

Kuinka ollakaan, Ylen tämän päivän uutinen on, että Suomen metsien kasvu on hidastunut ensinmäisen kerran 60-vuoteen. Nyt on näköjään pajatson tyhjennys käynnissä!

jees h-valta 16.12.2021, 07:37

Noinhan se kuuluukin olla. Jos uhkaillaan otetaan ennakkoa ja suojelkoot aukkoja katsellen.

Jovain 16.12.2021, 08:40

Niinhän sitä sanotaan että ahneella on pas… loppu ja paljon on myös hyviä tekosyitä.

Kurki 16.12.2021, 08:59

Millä on p-loppu?

Tasaikäiskasvatuksellako?

Timppa 16.12.2021, 09:22

Nyt se on todistettu, että aukkojen tekeminen on lisönnyt metsänkasvua, koska Ylekin niin uutisoi.

Tammikuun alussa on nykyinen metsälaki ollut voimassa 8 vuotta. Ainakin selvä ajallinen yhteys metsien kasvuvauhdin hiipumisen ja lain voimassa olon välillä on. Paljonko tuosta uutisissa puhutusta 4 miljoonan m3 vähemmästä kasvusta on lain ”ansiota” ei varmastikaan pysty erottamaan, mutta merkittävä osa kuitenkin. Berzan esimerkki tuossa toisessa ketjussa kertoo paljon.

Jos siitä paikasta olisi hakattu sama puumäärä suoraan aukoksi, niin aukko olisi ollut pienempi ja loppuosa siitä nyt kituuttaneesta metsästä olisi kasvanut kunnolla.

Kurki 16.12.2021, 09:26

Metsien uhanalaisuusongelma siis keskityy hyvin pienille pinta-aloille. Uhanalaisuus ei siis koske Pohjois-Suomea ollenkaan, jossa on muutenkin vähemmän lajeja, vaan ongelma koske eteläisiä lehtoja, joita on n. 1% metsien pinta-alasta ja jotka ovat jo suojeltu. Että sillä lailla.

Metsäluonnon hoitotoimet eivät ole turhia, osoittaa tuore arvio Suomen lajien uhanalaisuudesta. Metsien uhanalaisilla menee paremmin kuin muiden elinympäristöjen uhanalaisilla ja metsien uhanalaisongelma keskittyy hyvin pienille pinta-aloille.

Metsien lajien elinvoimaisuus on pysynyt ennallaan ei siis laskenut kuten vihreissä ja täälläkin luulevat. Elinvoimaisia metsien 20 000 lajeista on yli 3/4. Uhanalaisia kaikkien talousmetsien vanhojen kangasmaiden lajeista on jotain 175/2000= 0,9%. Että sillä lailla.

Uhanalaisuuden muutosta kokonaisuudessaan kuvataan indeksillä. Metsälajien osalta indeksi on viime kymmenen vuoden aikana pysynyt käytännössä samana, heikennystä on vain 0,2 prosenttia.

Ja kuinka paljon uhanalaisuutta vähentää tämäkin ”ovat luonnostaan harvinaisia”. Siis luontaisesti harvinaiset lajit, joidenka esiintyvyys luonnossa on muutenkin vähäistä ovatkin luokiteltu uhanalaisiksi. Että sillä lailla.

Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuudelle on metsien talouskäyttö. Muitakin syitä on, esimerkiksi metsästys ja lajien luontainen harvinaisuus.

Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/uhanalaisten-osuus-tutkituista-metsalajeista-on-pysynyt-ennallaan-luonnonhoidosta-ovat-hyotyneet-kymmenet-lajit/

Gla 16.12.2021, 09:39

Visakallon mainitsemassa jutussa on kiinnostava kohta: ”Hän [Kari T. Korhonen] sanoo, että mahdollisia syitä kasvun taittumiseen voi olla kolme: sään vuosittainen vaihtelu, puuston ikärakenteen muutos sekä vääränlaiset hakkuut.”

Millaisia mahtaa olla uuden metsälain mahdollistamat, kasvua näivettävät hakkuut.

Puuki 16.12.2021, 09:52

Kok.kasvu vähentäviä hakkuita on ainakin liian nuorina avohakatut metsät ja jk:n harsinnat. Kasvua vähentää myös kasvatusmetsien harvennusten tekemättömyys. Aluksi biomassa kasvaa toki hyvin mutta itseharvenemisen ja latvusten supistumisen takia kasvu alkaa hiipua. Vanhojen metsien kasvu on myös tunnetusti huonompi kuin parhaassa kasvuiässä olevien. Ja vaikuttaa sekin kasvuun jotain, kun esim. 2 milj. mottia puuta kaatuu myrskyssä.

Perassic Park 16.12.2021, 19:55

Hyviä kommentteja täällä. Ei siinä mitään.

-Kannattaisi kuitenkin kirjoittaa YLE: n kommenttiosioon, jos haluaa oikoa.

Melkoinen kampanja näkyy aloitetun valtionmediaa hyödyntäen.

Jovain 16.12.2021, 21:25

Seurannassa on myös Metsälehden keskustelupalsta. Ylen uutisessa kerrotaan myös: ”Kari T. Korhonen korostaa, että metsien hakkuutavan muutosta ei ole toistaiseksi tutkimuksissa todettu. Viitteitä on siitä, että hakkuuikä on laskenut, mutta samalla puuston järeys hakkuuhetkellä on noussut”.

Tällä hetkellä hakataan vanhan metsälain aikaista puustoa. Puustoa, joka oli edeltävässä laissa ikä- tai läpimittarajojen suojaamia. Eli hakataan sen aikaisia säästömetsiä. Onhan järeys noussut, mutta myös samaan aikaan metsin kasvu on laskenut. Ei pitäisi hakata myöskään liian nuoria metsiä aukeaksi.

Väittäisin, että huonoa kasvua kiihdyttää myös uusi metsälaki ja siihen sisältyvä vaihtoehtoisen metsän kasvatustavan sisään ajo. Harsitaan tarpeettomasti hyvässä kasvussa olevia jaksottaisen metsiä.