› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 202 203 204 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 17.12.2021, 10:43

    Metsien inventoinnissa suo määritellään kasvillisuuden perusteella, kait sillä turpeen paksuudellakin on joku mrkitys?  Monikohan metsänomistaja osaa tunnistaa suon metsäasiantuntijoista puhumattkaan?  Syksyllä räntäsateeessa tai talvella hangen kannolla?

    Metla:”Metsätalouden ohjeistoissa, esim. Valtakunnan metsien inventoinneissa, soiden ja ojitettujen turvemaiden tulee täyttää seuraavista kriteereistä ainakin toinen: kivennäismaata peittävä orgaaninen kerros on turvetta (tiettyä turvekerroksen paksuutta ei edellytetä) tai kasvillisuudesta > 75 % on suokasvillisuutta. Ohutturpeisilla soilla ja turvekankailla orgaanisen kerroksen paksuus on alle 30 cm.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2021, 10:56

    Ei turpeen paksuudella taida olla merkitystä jos käydään vetelemässä ojia luonnontilaisille soille tai suon osille. Omaan soistuneeseen metsäänsä voi vedellä.

    Hyviä kommenteja HS:n ojitusketjussa. Kun tuhkaa on rajallinen määrä käytössä, laittaisin sitä ensiksi niille ojitetuille turvemaille, joilla on ojat kunnossa. En laittaisi tuhkaa itsekseen ennallistuville kunnostusojituskelvottomille soille.

    En varsinkaan lähtisi muuttamaan luonnontilaisia soita enää metsiksi. Se juna meni jo, ja sen esillä pitäminen vain vahvistaa meistä vanhakantaista luonnosta piittaamatonta kuvaa suuren yleisön parissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2021, 12:23

    Ville Niinistö on jälleen harmistunut.

    Emma Kari: ”tarvitaanko Suomeen erillinen luonto- ja biodiversiteettilaki, jonka avulla luonnon monimuotoisuuden katoamista voitaisiin hidastaa?”

    No ei tarvita, kyllä nämä EU:sta tulevat himmelit riittävät.

    Tuossa IS:n jutussa olevassa ”Luonnon monimuotoisuus” -kuvassa kiinnitti huomiota osio Euroopan kotoperäisisistä puulajeista 58 % uhanalaisia. Ei siis riitä että suojellaan puistoa Hollannissa.

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000008481905.html

     

    Puuki 17.12.2021, 12:33

    Miten se tuo muovin ja hiilen käytön vähentäminen ei kuulukaan vihriöiden agendaan ?  Se on  tärkein tavoite , että fossiilisia päästölähteitä ja luonnon saastuttavaa muovia saadaan vähennettyä .   En ymmärrä vihreiden politikointia metsäasioissa, kun as. tuntemusta ei tunnu olevan nimeksikään.

    Tuhkalannoitusta voisi suosia lisäämään metsän kasvua varsinkin niillä paikoilla, joilla puustoa on jo valmiiksi sen verran että riittää lopulta haihduttamiseen harvennuksen jälkeen eikä ojia ehkä tarvi kunnostaa.

    Gla Gla 17.12.2021, 12:51

    ”En ymmärrä vihreiden politikointia metsäasioissa, kun as. tuntemusta ei tunnu olevan nimeksikään.”

    Kyse ei ole ympäristöstä, vaan vallasta. Muovin yms. korvaaminen on niin vaikea asia, ettei vihreillä ei ole tarjota siihen ratkaisuja. Paljon helpompaa on vaatia metsien suojelua. Sehän ei vaadi muuta kuin että ollaan tekemättä mitään.

    Tavoite on saada näyttäviä uhkakuvia ja puolueen toimintaa tukevaa keskustelua yhteiskuntaan. Mitä enemmän uhkia löytyy, sitä suurempi osa kansasta äänestää vihreitä ja ovat valmiita suojelemaan muiden metsiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2021, 13:23

    Emma Kari ja Ville Niinistö saisivat mielellään harmistua eli politikoida vähemmän ja toimia enemmän itse asian eteen. Olemalla yhteistyökykyinen ja sopuisa ei kyllä saa lisää äänestäjiä ja siinä se ongelma ehkä piileekin.

    Tomperi 17.12.2021, 13:24

    Kukaan ei vielä tiedä mikä on viimeinen laji jos lajiston köyhtyminen jatkuu ja jatkuu.  Varmmasti Saksan hyönteistuhojen yksi syy voi olla se että siellä ei ole mitään hajua esim villjeltävien puiden alkuperästä tai esim luontaisesta kasvupaikasta.  Suomessa luotetaan että esim kuusen viljely on vahvalla pohjalla, ei huolta huomisesta vaikka ruotsista tuodaan taimi ainesta, virosta jne… siihen kun lisätään väärälle ksvupaikalle istutetu kuusikot niin onpahan siinä ötököille katettu pöytä tarjottu ja hyvälle metsänhoidolle hommia kerrakseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2021, 14:30

    ruotsista tuodaan taimi ainesta, virosta

    Meillä on laki metsänviljelyaineiston kaupasta, joka määrittelee siemenen siirrot. Vaikka taimi olisi kasvatettu Ruotsissa tai Virossa, sen pitää täyttää meidän lain vaatimukset. Nämä täyttyvät helpoimmin jos siemen on tuotettu suomalaisella siemenviljelmällä.

    Scientist Scientist 17.12.2021, 14:30

    Suomesta ei tiettävästi ole vielä hävinnyt yksikään puulaji. Vähälukuisin on ehkä kynäjalava. Vain Vanajaveden vesistön varrella lähinnä. Minulla on niitä luontaisesti 3 kpl mökkitontilla rannan lähellä.

    Jääkauden jälkeen ei ole vielä palannut sembramänty ja lehtikuusi (siis luontaisesti).

    Timppa Timppa 17.12.2021, 15:00

    Keskiajan lämpökaudella Suomessa kasvoi jaloja lehtipuita Oulun korkeudelle saakka.  Niistä lajeista saattaa joku olla hävinnyt.

    Siltä ajalta ovat metsälehmuksetkin, joita meillä päin kasvaa yksitellen ja yksi lehtokin.  Päikinäpensaita kasvaa Korpilahden Vaarunvuoren rinteellä.

Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 202 203 204 … 1 014 1 015 1 016