Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rukopiikki

    Viimeisin jääkausi hävitti varmasti Suomesta montakin lajia. Hävisihän lehtikuusikin maastamme, vaikka se ennen jääkautta on täällä kasvanut luontaisesti.

    Tolopainen Tolopainen

    Nykyään täällä on kaikki lajit vieraslajeja. Ei jääkauden jälkeen mitään ollut. Pitäisi alkaa hävittää männyt ja kuuset pois. Ei ne ole alkuperäislajeja

    Visakallo Visakallo

    Näkyy nyt olevan tahti, että metsäasioista Yle julkaisee yhden valeuutisen päivässä. Tällä kertaa luonnontilaisten soiden ojitus osoittautui uutisankaksi.  Ei vihreiden kannatus tällä tavalla nouse, sillä ihmiset ovat jo huomanneet mitä porukkaa he todellisuudessa ovat.

    Teufelin Zumi

    Kepun kannatus taas ei häviä se muuttaa muotoaan, yhä tiiviimmäksi.

    Petkeles Petkeles

    Korhonen kommentoi: ”Kyse on meidän virheestä. Mutta ei se tätä itse asiaa mitättömäksi tee.”

    Sortuen pieneen anekdoottiin tiedän itsekin paikan, jossa vähäpuustoinen ja useamman hehtaarin kokoinen räme on uudisojitettu ja viljelty ihan parin vuoden sisällä.

    Kurki Kurki

    Ei vihreiden kannatus tällä tavalla nouse,

    Kyllä vihreät on kaikissa kommenttikentissä nuijittu turpeeseen.

    Perko

    Muistelen , että nämä jutut ovat jo olleet täällä luettavana mutta muistin virkistykseksi.

    80 luvun Itä-Saksasta jäi jäljelle mm kommunistinen vihreäliike ja Suomen osasto. Sen tehtävä on ollut hallintojärjestelmän korjaus Suomessa. Tavoitteena ei tuolla terrorijärjestöllä voi olla puhtaat jauhot pussissa. Kommunismin ohjeistus ympäristöön  ei ole luonut missään hyvää.  (Katso: x – NL) ,  ja mitä niitä nyt onkaan. Metsä yrityksen omistus oikeudella he ovat jo pyyhkineet takamusta. Virkistys ja jokamiehen tarpeet ovat ohittaneet järjellisen rajan. Kommunismi vihreiden ohjelma on hätäinen kuin Noposen sadan metrin selostus, ettei maratoonarit pysy perässä, saatika metsien muutoskyky. Edellisestä  pakko-ohjauksesta on just irtauduttu niin ei sitä metsän puut voi heti ymmärtää. Metsä omistajilta ei edes kysytä.

    Jos maapallon ikä (4 600 miljoonaa vuotta) miellettäisiin yhdeksi vuodeksi (365 päivää) alkaen tammikuun 1. päivä, ihminen olisi ilmaantunut maapallolle vuoden viimeisenä päivänä (31.12.) klo 14.25. Suomen alueella ihmisiä on asustellut noin 10 000 vuotta eli vuoden viimeisen minuutin ajan (74 sekuntia). Tällaisessa rinnastuksessa miljoona vuotta maapallon historiaa kuluisi hieman alle kahdessa tunnissa (1 h 55 min).
    Suomalaiset tuosta ajassa on leijaillut kuin vuoden viimeinen lumihiutale Savoon.

    Ensimmäinen äänetön siipi pöllölle ilmaantui jo 60 milj vuotta sitten. Ovat kohtalaisen vanhoja malleja. Takaperinlento sudenkorennolle keksittiin 300 mlj vuotta sitten ja toimii edelleen myös havupuut liitukaudelta ovat jota kuin saman ikäisiä, selvinneet läpi monet kitkut ja kaasut, kuumuudet ja jäätiköt. Vihreiden Emmasta tai Villestä ei tähän historiaan jää viiruakaan.

    puunhalaaja

    Lukelta hyvä kirjoitus tuosta VMI:n mittaustuloksesta käydystä keskustelusta: https://www.luke.fi/blogi/iso-luku-heratti-kysymyksia-uudistusojitusten-maara-tarkentui-noin-puoleen/

    Kopsaan Korhosen ja Mäkipään yhteiskirjoituksen tähän:
    <div class=”lead-text”>

    Ojittamattomien soiden uudisojitusten luultiin jo loppuneen, mutta ilmakuvat näyttävät, että uusia ojia on vielä tällä vuosituhannellakin kaivettu. Metsä- ja suoluonnon tilaa seurataan systemaattisesti valtakunnan metsien inventoinnein (VMI). Yhtenä muuttujana kymmenien muiden joukossa arvioidaan myös koko maan kunnostusojitus- ja uudisojituspinta-alat. Tuoreimman valmistuneen inventoinnin (VMI12) tulokset kertovat, että kymmenessä vuodessa ojituksia oli tehty soilla yhteensä 580 000 hehtaarilla. Näistä uudisojituksia oli 46 000 hehtaarilla. Uudisojitukset heikentävät suoluonnon monimuotoisuutta; jo yli puolet suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Raportoitu uudisojitusten pinta-ala on niin suuri, että se antoi aiheen selvittää tarkemmin mitä uusien ojien pinta-alaan sisältyy.

    </div>
    Tarkastelussa selvisi, että huomattava osa maastossa uudistusojituksiksi kirjatuista kohteista on itse asiassa ollut kunnostus- tai täydennysojitusta eli vanhojen ojien uudelleen kaivamista tai uusien ojien lisäämistä aiemmin ojitetulle suokuviolle. Tuosta mainitusta 46 000 hehtaarista 26 000 hehtaaria on kartta- ja ilmakuva-aineistojen perusteella selvästi ollut aiemmin ojitettua. Uudisojitukseksi kirjattu toimenpide on siis oikeasti ollut kunnostus- tai täydennysojitus. Aiemmin ojittamattomien suometsiköiden uudisojituksia on siten ollut 20 000 hehtaaria, mikä sekin on huomattavan suuri pinta-ala. Vertailuksi samalla ajanjaksolla ennallistettiin soita 14 000 hehtaaria. Aiemmin tehtyjen ojitusten havaitseminen maastossa on osoittautunut virhealttiiksi, mistä syystä jatkossa karttatarkastelu liitetään osaksi VMI:n laadunvarmistusta.

    Tuloksia tulkitessa on otettava huomioon, että VMI:ssa suoksi luokitellaan jokainen metsikkö, jossa aluskasvillisuus on suokasvillisuutta tai kuviolla on kattava turvekerros. Turvekerroksella ei ole minipaksuusvaatimusta. Hyvin ohutkin turvekerros tekee metsikkökuviosta suokuvion. Uudisojitetuiksi varmennetuista suometsiköistä lähes puolet eli 8 400 hehtaaria on metsätalouden luokituksissa ohutturpeista suota, jossa turvekerroksen paksuus on alle 30 senttimetriä. Näitä ohutturpeisia soita ei lueta soiksi geologisen määritelmän mukaan. Suuri osa ohutturpeisista soista kuuluu kuitenkin erittäin uhanalaisten korpien luontotyyppeihin, joiden uhanalaistumisen ensisijainen syy on ojitus.

    Soiden ojittamisen haitat ovat niin suuret, että yhteiskunnan tuki myös kunnostusojituksille on päättymässä ja kunnostusojitusten määrän odotetaan vähenevän. Ravinteisilla turvemailla metsänhoito jatkuvapeitteisenä kasvattaen on metsänomistajille vaihtoehto, jossa ojitusten ja ojitusmätästyksen tarve vähenee. Uhanalaisten suoluontotyyppien säilyttäminen onnistuu, kun ne tunnistetaan ja varmistetaan arvokkaiden kohteiden suojelu.

    Puuki

    Uhanalaisia suotyyppejä tuleekin suojella .  Mutta hakkuukielto ja vain jk:n salliminen yleisesti ei toimi turvemailla. Sehän heikentää hiilinielun kerryttämistäkin paljon, kun puun kasvu vähenee.  Ne turvemaat joille jk (ja samoin ennallistaminen) sopii pitää erotella tarkkaan jotta isoja virheitä ei tehtäisi muka suojeluvaatimuksilla.

    Kunnostusojitus ei lisää vesistökuormitusta, jos ja kun vesiensuojelu tehdään kunnolla . Riittävät valutuskentät , kaivukatkot, suojakaistat  ym. toimet pittää tehdä hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan.

    Rane

    Kerroinkin jo tästä Luonnonperintösäätiön ostamasta metsätilasta .Sen monismuotoisuusarvoja kehutaan säätiön nettisivuilla kovasti.

    Tämähän on normaalia talousmetsää jonka Paltamon seurakunta on aikoinaan teettänyt ensiharvennuksen.Karttapaikan ilmakuvassa näkyy vielä ajouratkin.Toki olisi pitänyt harventaa uudestaan jo aikaa sitten.Siis viimeisen päälle puupeltoa.

    Kummallista miten tavallinen puupelto,muuttuu parissa vuodessa bioversideetin ihmemaaksi kun myrsky kaataa osan puista.Onko monimuotoisuus jotain sellaista joka ilmaantuu kun oikea taho omistaa metsän?

    Paatsamakorpi – Luonnonperintösäätiö (luonnonperintosaatio.fi)

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 10,152)