Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,041 - 2,050 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monimuotoisuus voi ilmiintyä myös jos metsä on ehtinyt kasvaa järeäksi. Näin käy usein Päijät-Hämeessä kun maapohjat ovat reheviä, lähes peltomaan veroisia – monesti voivat ollakin entistä peltomaata.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1684122

    Visakallo Visakallo

    Tutulta kuulostaa. Meikäläiselläkin on juuri noita järeitä, mutta aika nuoria kuusikoita. Eipä  juuri löydy lahopuita suorista istustuspuurivistöistä. Entisten peltojen sarkaojatkin toimivat vielä ihan hyvin. Suojeluunhan näitä ehdotetaan, vaikka kukaan ei ole paikalla käynyt, tai ehkä juuri sen takia!

    Visakallo Visakallo

    Jos Paatsamakorvessa on aikoinaan tehty ensiharvennus, niin ilmeisesti siellä on täytynyt ollut sitä ennen avohakkuukin. Helsingin Sanomat kertoi siinä Lepän jutussa, että avohakkuualoilta poistuvat monet lajit lopullisesti. Luonnonperintösäätiön olisikin nyt laitettava suojelualueensa reunoihin varoituskyltit: ”Huom! Alue ei sisällä kaikkia lajeja!”

    Gla Gla

    Teijon kansallispuisto, kuten moni muukin suojelualue on entistä talousmetsää. Teijolla on joitain alueita ennallistettu ainakin ojia tukkimalla ja polttamalla.

    Talousmetsätaustaiset kuviot kyllä vaatisivat myös harvennuksia. Surullista katsoa kl 02-03 tasarakenteisen viljelymännikön varttuvan ylitiheänä ja oksikkaana. Luonto ei tuota vielä ala harventaa ja kun aikanaan harventaa, jäljellä ei ole elinvoimaisia yksilöitä. Toisaalta tiheän puuston alla ei kuusetkaan menesty. Hoidettu talousmetsäkuviokin olisi luonnon kannalta parempi kuin tuollainen väärällä tavalla heitteille jätetty.

    Rane

    ”Jos Paatsamakorvessa on aikoinaan tehty ensiharvennus, niin ilmeisesti siellä on täytynyt ollut sitä ennen avohakkuukin.”

    Niinpä.Jotakin tarkoitusta vartenhan juuri tällä tilalla oli lanssimaa-rasite Ranen tilalle.Mitä tässä yritän ilmaista on että mistä se monimuotoisuus yhtäkkiä ilmaantuu tilalle jota on hoidettu normaalina talousmetsänä samoin kuin ympäristön tiloja.Parhaiden luontoasiantuntijoiden mukaanhan biodiversideetti häviää talousmetsistämme.Kaatunut puuhan on vain kaatunut puu.Se monimuotoisuus,aluskasvillisuus,lahottajat,hyönteiset,yms,täytyy olla valmiiksi vaanimassa tilaisuuttaan jossain.Eli siis tavallisessa talousmetsässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sienet leviävät tuulen mukana ja hyönteiset lentävät. Tarvitaan vain kohtuullisen kattava verkosto suojelualueita ja niiden välille ns. askelkiviä.

    MT:ssä oli mielipidekirjoitus uhanalaisindeksistä. Siis vaikka se pysyy ennallaan, uhanalaisuus menee edelleen pahemmaksi. Aika epäselvä indeksi jos saan sanoa.

    Rane

    ”Sienet leviävät tuulen mukana ja hyönteiset lentävät.”

    Eli niitä ei ole talousmetsässä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane, riippuu sen lajin vaatimuksista. Jos se on uhanalainen niin ehkä silloin harvemmin talousmetsissä koska niistä ei ole pulaa. Mutta jos talousmetsän omistaa valveutunut isäntä joka jättää sinne jatkuvasti vähän lahopuuta ja polttaa välillä metsää, voi olla, paljonkin.

    Rane

    Miten voi olla uhanalainen jos leviää noin tehokkaasti?

    Kurki Kurki

    Se monimuotoisuus,aluskasvillisuus,lahottajat,hyönteiset,yms,täytyy olla valmiiksi vaanimassa tilaisuuttaan jossain.Eli siis tavallisessa talousmetsässä.

    Joka vuosihan talousmetsien päätehakkuissa, harvennuksissa ja tamikonhoidossa jää metsäpohjalle lahoamaan hakkuutähteitä jotain 10 milj.3 ja vielä niitä tulee tasaisesti joka paikkaan vuorollaan. Tosin hakkuutähde lahoaa nopeasti eli lahottajasienet nekin pilkkoo, mutta aukoillehan jätetään järeämpiä säästöpuuryhmiä, jotka tuulenkaatamina tai pystylahoina kestävät kymmeniä vuosia ja saavat näin monenlaista itiötartuntaa.

    Hyvä esimerkki siitä, että näitä lahottajasieniä on joka paikassa, on sinistäjäsieni. Kesän tuulenkaadoissa vielä tuoreen puun maanpinnan puoleinen tyvileikko on syksyllä jo sinertävä.

Esillä 10 vastausta, 2,041 - 2,050 (kaikkiaan 10,152)