Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,151 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää, 6 tuntia sitten käpysonni toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 10,152)

1 2 3 … 208 209 210 … 1 014 1 015 1 016

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 22.12.2021, 10:23

Monimuotoisuuden köyhtyminen on syy ja lajikato on seuraus. Metsänhoitoa pitäisi muuttaa monimuotoisuutta lisäävään suuntaan. Tämä on metsänomistajan kannalta ehkä helpompi ymmärtää kuin yksittäisten lajien elinympäristövaatimukset.

Ei ilmeisesti kannata jatkaa keskustelua hra meteorologin kanssa. Hän haluaa aina saada viimeisen sanan eikä usko mitä sanotaan. Tässä vielä lopetukseni tuohon keskusteluun:

”Tärkeintä on se että emme kuvittele kokonaiskestävyyttä metsätaloudessa saavutettavan yksittäisillä taikatempuilla kuten siirtymällä jatkuvapeitteiseen malliin. Metsätalouden kestävyyttä pitää tarkastella metsäalueilla eikä yksittäisen metsikön tasolla. Silloin saadaan käyttöön kunkin metsikön olosuhteisiin parhaiten sopivat ja kokonaishyödyn maksimoivat ratkaisut. Metsäalueella osalla kuvioista ei tehdä mitään, osalla tehdään avohakkuu ja osalla jatkuvapeitteistä kasvatusta.

Kaikille asiasta kiinnostuneille suosittelen lämpimästi: lukekaa metsä- ja luonnonsuojelulaki, Tapion metsänhoitosuositukset ja metsätalouden luonnonhoidon ohjeet.”

Kurki 22.12.2021, 10:40

Tomperi: Olisiko parempi käyttää, ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään” sijaan termiä lajikato? Siitähän on kyse.

Lajikato olisi parempi . Sen ymmärtää jokainen ja saataisiin keskusteluun jotain järkeä. Monimuotoisuudella sumutetaan. Tavallinen ihminen kuullessaan sanan on ymmällä.

Suomessa lajikato ei jatka köyhtymistään, vaan on ollut suurin piirtein vakio. Kaikista 10 000 metsälajista 3/4 osa on elinvoimaisia ollut jo vuosikymmeniä eikä yhtään metsälajia ole kadonnut. Kaikki lahopuusta riippuvaiset lajit ovat talousmetsissä vahvoilla, sillä talousmetsien (joita on yli 20 milj. hehtaaria) hakkuissa Suomen metsiin jää lahopuuta 30..40 milj.m3 joka vuosi ja aina eri paikkaan. Kannot näkyvät ja lahovat kymmeniä vuosia. Lahopuista riippuvaisten lajien elinvoimaisuutta ei voi millään muutaman hentaarin suojelulla enää nosteta yhtään.

Talousmetsistä löytyvät kaikki lajit.

A.Jalkanen 22.12.2021, 10:46

Lajikatoasiantuntijat ovat toista mieltä. Kirjoittivat juuri äskettäin MT:ssä, että uhanalaisindeksi ei osoita lajikadon pysymistä ennallaan vaan lajien tilanteen heikkenemistä. Indeksi on tulkittu väärin.

Luonnonhoitoa on siis tehostettava. Käytetään hyväksi A. Stubbin ”kolme pointtia”: luonnonsuojelualueet, metsien tärkeät elinympäristöt ja metsätalouden luonnonhoito. Kaikkia näitä entistä kattavammin ja tehokkaammin. Tarvitaan lisää sekä määrää että laatua.

Kurki 22.12.2021, 12:39

Uhanalaisten osuus tutkituista metsälajeista on pysynyt ennallaan – luonnonhoidosta ovat hyötyneet kymmenet lajit

Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/uhanalaisten-osuus-tutkituista-metsalajeista-on-pysynyt-ennallaan-luonnonhoidosta-ovat-hyotyneet-kymmenet-lajit/#a3ff000e

Kysyin tästä Tapiolta sen linkistä.

Linkki: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2021/08/Lajiturva_opas_2021.pdf

Mitä nuo 175 vanhojen kangametsien uhanalaiset lajit ovat, mutta en saanut vastausta.

Mistähän nuo lajit löytyisivät?

A.Jalkanen 22.12.2021, 12:50

Ympäristöalan sivustolta jostain vasemman reunan linkeistä, ehkä.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019/Uhanalaisista_lajeista_elinymparistoittain

Kurki 22.12.2021, 12:54

Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsälajeista eriasteisesti uhanalaisia on noin 2 250 lajia. Eniten uhanalaisia metsälajeja on sienissä ja selkärangattomissa.

Tämä linkki sanoo, että suurin uhanalaisuus löytyy sienistä ja selkärangattomista, jotka ovat hyvin lahopuuriippuvaisia.

Wiki: Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.

Mitä ihmettä. Juuri näistä lajeista selkärangattomista 83% ja sienistä 83,8%, jotka ovat elinvoimaisimpia metsäluonnon lajeja ja riippuvaisia lahopuusta, jota syntyy Suomen metsiin joka vuosi 30..40 milj.m3 eli järkyttävät määrät, pitäisi olla huolissaan?

Ei kai näistä lajeista voi millään opeilla enää nostaa yhtäänlajia elinvomaisuuden kategoriaan, kun ei tähänkään asti ole noilla lahopuumäärillä nousseet.

Linkki:https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monimuotoisuus/

A.Jalkanen 22.12.2021, 13:44

Mittausten mukaan: suojelualueilla on paljon enemmän lahopuuta kuin talousmetsissä, ja lahopuun määrä on viime vuosina noussut nopeasti nimenomaan suojelualueilla, ei talousmetsissä.

Timppa 22.12.2021, 14:06

Mittausten mukaan: suojelualueilla on paljon enemmän lahopuuta kuin talousmetsissä, ja lahopuun määrä on viime vuosina noussut nopeasti nimenomaan suojelualueilla, ei talousmetsissä.

Onpa etevää. Kyllä meidän tutkijat ovat tosi taitavia. Sama kun todettaisiin, että kaupungeissa asutaan tiheämmässä kuin maaseudulla.

Tottakai suojelualueilla lahopuun määrä lisääntyy nopeammin, koska sitä ei saa kerätä pois. Talousmetsistä se kerääminen on usein lakisääteinen velvollisuus.

suorittava porras 22.12.2021, 14:24

Talousmetsissä lahopuun määrä kasvaa kertarysäyksellä ,kun tehdään järeään metsään aukko ja kannot alkavat lahota. Lahopuuta syntyy jokaisen hakkuukerran seurauksena , harvennukseltakin.

Sekin on todettu , että metsissämme kasvaa enemmän ja enemmän järeämpiä puita. Tämä johtaa jatkossa myös lahopuun suurempaan määrään hakkuiden seurauksena hiilensidonnan kärsimättä. Tilanne on toinen suojelumetsissä ,joissa terve hiiltä sitova runkopuu vähenee eikä uutta kehity vastaavaa määrää tilalle.

Scientist 22.12.2021, 14:26

Lintujen kohdalla tilanne lienee se, että täällä todettuja lajeja on huomattavasti enemmän kuin 150 vuotta sitten. Useita lajeja on levinnyt kaakosta ja etelästä Suomeen. Uhanalaisuusarviointi on tietääkseni tehty vain osasta lajeja, sellaisista joista on seurantatietoa.