› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,131 - 2,140 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 213 214 215 … 1 014 1 015 1 016

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 17:43

    Helsingissä oli Vuosaaren Uutelassa Miina Äkkijyrkän monimuotoisuutta parantava lehmätila, hieno perinneympäristö, mutta pakottivat hänet muuttamaan muualle.

    Radiossa puhuttiin muuten hömötiaisista. Ne tarvitsevat vanhoja metsiä koska niissä on paljon enemmän hyönteisiä kuin nuorissa metsissä.

    jees h-valta 27.12.2021, 18:46

    Jokunen vanhempi puu riittää ruokkimaan satoja muutaman gramman tinttejä joten tuskin tarvitaan laajempia suojelualoja niitten tarpeiksi.

    Tikkula Tikkula 27.12.2021, 20:22

    Annelille: kukaan mies nyt jaksa Kertun jorinoita lueskella. Mutta hänhän on muodollisesti pätevä sääprofeetta jonka pitkän tähtäimen säätä me Tollon ja Jesun kanssa seurataan vaikka tunnin välein. Linnunlaulua ei paljoa pakkasilla kuule, mutta tilhiparvet on suurimmat miesmuistiin.

    Timppa Timppa 28.12.2021, 10:33

    Huvittavaa keskustelua tuolla Hesarin sivulla Annelin kanssa usein väitelleen Toni Amnellin kanssa.

    Tämä Toni kertoi esimerkin metsätalouden hävittämästä lajista ”rihmanaavasta”.   Tieto perustui johonkin hänen käyttämänsä asiantuntijan kirjoitukseen.   Lueskelin nettiä ja löysinkin tiedon, että tätä naavaa oli tavattu Suomessa 2 kertaa 1930-luvulla.  Kerroin tämän, mutta ei Toni lannistunut.  Sitten kolmas tyyppi kertoi että tämä rihmanaava on yleinen Norjan vuonojen metsissä ja Ruotsissa Vaasan korkeudelle saakka.  Ei tämäkään lannistanut Tonia.  Nyt selitin Tonille, että  Norjan vuonojen ja Suomen ilmastojen välillä on ero, mikä selittää sen, ettei laji menesty Suomessa.  Saa nähdä, mitä Toni seuraavaksi selittää.  Hän haluaa aina sanoa viimeisen sanan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2021, 10:43

    Kyllä, pitää paikkansa. Odotan että sieltä Hesarin palstalta tulee jälleen teilaus myös näille ehdotuksilleni:

    * Odotetaan tarkempaa analyysiä metsien kasvun notkahduksen syistä ennen kuin aletaan himmailla hakkuita.

    * Toteutetaan biodiversiteettistrategia. Suojellaan 10 % metsistä tiukasti. Seurataan metsäsertifioinnin avulla 20 %:n ”puolisuojellun” pinta-alan tilaa. Jos siihen lasketaan mukaan jatkuvapeitteiset alueet, pinta-alavaatimus täyttyy helposti.

    Olisiko tämä rihmanaava siis mereisen ilmaston laji? En olisi huolissani tällaisista, sen sijaan meillä yleiset metsälajit kuten meidän omat naavat ja hömötiainen aiheuttavat huolta.

    Hömötiainen on niin pieni lintu että mikäli talitiainen ja käpytikka lisääntyvät, se voi osaltaan heikentää hömpän elinmahdollisuuksia. Kuusamosta livekuvaa, valtalaji talitiainen:

    Talvilintu

    Timppa Timppa 28.12.2021, 22:07

    ”, Puolan kai sitten pitäisi antaa polttaa hiiltä kuten tähänkin asti, ja Suomen vastaavasti hakata metsiään voimaperäisesti entiseen malliin. Eli ilmastonmuutoksenkin suhteen pitäisi kieltää mailta vain se, mitä ne eivät muutenkaan tee. Tämä esimerkki kertoo, että liikaa ei saa kuunnella eri maiden intressejä, vaan luonnontiede olkoon sääntelyn ohjenuorana.”


    On kyllä eroa. Puola tosiaan pilaa ilmastoa hiilellä. Tehokas metsätalous sen sijaan poistaa ilmakehästä hiiltä mahdollistamalla sen taltioimisen pysyviin rakenteisiin. Lisäksi hyvin kasvavat metsät tuottavat niitä aerosoleja, jotka aikaansaavat auringonvaloa heijastavia pilviä. Lisäksi puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisista raaka-aineista fossiilisella energialla tuotettuja tuotteita. Kun tiedettä pitäisi pitää ohjenuorana, niin ilman muuta tehokas metsätalous on numero 1 hiilidioksidin vähentämisessä. Luulisi sinun ymmärtävän tämän. Valitetavasti edustat sitä suurta porukkaa, jolle tehokas metsätalous on kaiken pahan alku.
    Kirjoitit, että Suomi on rikas maa. Totta ainakin niin kauan, kun saamme luottoa, jolla tätä illuusiota voidaan ylläpitää. Tiedätkö, että rikastuminen on käytännössä kokonaan metsätalouden ansiota, joka kehitys alkoi 1860, kun höyrysahat tulivat markkinoille ja Britannia poisti tuontitullit. Suomalaiset tuhlasivat ensiksi lähes kaikki metsänsä, mutta osasivat sitten kääntää kehityksen ja pelastaa metsävaransa siirtymällä tekemään näitä inhoamasiasi aukkoja ja samalla luoda myös maailman huippuluokkaa olevan metsäalaa palvelevan metalliteollisuuden Tästä esimerkkinä se, että Valmet on maailman johtava paperikonevalmistaja, johon on liitetty mm suuri jenkkifirma Beloit.
    Jos metsäalan toimintaedellytyksiä heikennetään, niin se iskee kaikkiin suomalaisiin. Tietysti pahiten heikoimmassa asemassa olijoihin. Ja tietysti myös maaseudun asukkaisiin kipeimmin. Mutta ethän sinä heistä välitä, jos yksikin rihmanaava pystyttäisiin säilyttämään Suomessa.

    Tässä viimeinen viestini jankkailuun meterologi Tonin kanssa,  Jokohan hyytyi vai moderaattori.  Ensimmäinen kappale on sen Tonin.

    Kurki Kurki 28.12.2021, 22:39

    AJ: sen sijaan meillä yleiset metsälajit kuten meidän omat naavat ja hömötiainen aiheuttavat huolta.

    Kävin läpi nuo Wikin Suomen yleisimmät naavat.

    Niissäkin sama juttu kuin muissakin uhanalaisissa lajeissa kuten sienet, kovakuoriaiset, jäkälät yms. Vain pari lajia tupsunaava ja riippunaava olivat elinvoimaisia, muuta suurimmaksi osaksi erittäin uhanalaisia. Rihmanaava Suomessa oli hävinnyt, joka Ruotsissa, Norjassa ja Itävällassa on erittäin runsaslukuinen ja elinvoimainen.

    Wikin luettelon naavat ovat hyvin yleisiä Etelä-ja keski-Ruotsissa, Etelä-Norjassa, Englannissa, Keskisessä Euroopassa aina Espanjaa myöten.

    Naavojen uhanalaisuus ja häviäminen ei voi johtua Suomen metsien vanhojen metsien puutteesta, sillä Ruotsissa on samanlainen tai kovempi avohakkuutapa uudistaa metsiä ja metsätkin Englannissa ja Keski-Euroopassa enempi lehtimetsiä kuin havumetsiä ja ilmasto ihan erilainen.

    Uhanalaisluettelot voi heittää romukoppaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2021, 22:43

    Tämä on Timppa kestävyyslaji, näköjään. ?

    Itse ihmettelen sitä, miksi herralle kelpaa kyllä Suomen Ilmastopaneelin asiantuntemus ja kehotus himmailla hakkuita hiilinielujen säästämiseksi, mutta ei Suomen Luontopaneelin ehdotus metsien monimuotoisuuden parantamiseksi (10 % tiukkaa suojelua plus lisäksi osittain suojeltua). Ei, taksonomiaa sen pitää olla, tarkkaa sääntelyä ja vähintään 30 % suojeluun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2021, 22:51

    Kun Kurki osaat tuota tutkimusta tehdä, voisit selvittää myös sen arvoituksen miksi luonnossamme häviää tai ainakin taantuu perhosia? Jossain oli sellainen kuva jossa oli sekä lisääntyvien että taantuvien perhoslajin määrät ja ne olivat molemmat isoja. (Voin etsiä huomenna sen linkin.)

    Kurki Kurki 28.12.2021, 23:03

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6549.pdf

    Kävin läpi tämänkin linkin vuoden 2000 Punaisesta kirjasta poimitut vanhojen metsien hävinneet lajit 23 kpl.

    Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta sama juttu. Keski-etelä-Ruotsissa samoin Norjassa, Englannissa, Keski-Euroopassa aina Espanjaan asti elinvoimaisia, mutta Suomessa kadonneita kuten tämäkin rihmanaava.

    Suomenpampukka:sta on löytynyt 2 havaintoa vuosina 1850 ja 1870, mutta muualta maailmasta sitä ei kartasta löydy. Outoa.

Esillä 10 vastausta, 2,131 - 2,140 (kaikkiaan 10,152)
1 2 3 … 213 214 215 … 1 014 1 015 1 016