Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,141 - 2,150 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    Kun Kurki osaat tuota tutkimusta tehdä,

    Kun googlettaa lajin, niin niistä loytyy tiedot.

    Lajit löytyy taas Punaisesta kirjasta.

    Perhoset löytyvät 2019 Punaisen Kirjan sivulta 470 eteenpäin. Kaksikymmentä näkyy hävinneen. Tarkistuksessa löytyi vain kaksi talousmetsien kangasmetsälajia (Mk) äärimmäisen harvinainen Harjusinisiipi (CR) sekä  hävinnyt Variksenmarjakoisa (RE) .

    Lehdoista, Perinneympäristöistä, Rannoilta löytyi sitten  hävinneitä(RE) ja äärimmäisen uhanalaisia (CR) lajeja muutama.

    Niitä ei kannata noteerata, sillä ovat hakkuiden ulkopuolella olleet muutenkin.

    Jos perhosillä menee huonosti, niin ongelma on suojeluelueilla ei talousmetsissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsälajien selvät muutokset -pylväsdiagrammi linkin uutisessa. Ymmärrrän sen että jäkälät ovat ahtaalla koska ne kehittyvät hitaasti ja ovat runsaimmillaan vanhemmissa metsissä, mutta miksi metsien perhosetkin ovat hädässä? Onko sielläkin lahopuuriippuvaisia lajeja?

    Jutussa myös diagrammi lahopuun määrän kehityksestä: suojelualueilla ok, talousmetsissä liian hidas. Toisin sanoen myrskytuhot eivät näy luvuissa. Tuhopuut korjataan pois ötökkälain edellyttämällä tavalla.

    https://yle.fi/uutiset/3-10677907

    Puuki

    Perhosethan oli enemmän hyötyneet 10 v:ssa kuin kärsineet.  Putkilokasvit, jäkälät ja linnut kärsineet enemmän kuin hyötyneet.  E-Suomessa vaikuttaisi olevan lahopuuta liian vähän mutta ei ole mahdollista saada sitä 30 mottia/ha joka olisi jonkin tutkijan toiveena. Tai miksei olisi mahdollista, kun joku instanssi kustantaisi ne lahopuut metsiin.  Sertifiointien ja muilla luonnonhoidon tavoilla tulee lahopuuta lisää viiveellä mutta ilm. liian vähän.    Joutilaat innokkaat ls:t esim. voisi alkaa lahottaa lisää puuta joutoaikoinaan , sertifirma ym. muut rahakkaat järjestöt voisi toimia kustannusten maksajina kuten esim. luonnonperintösäätiö tekee.            Pohjoisessa lahopuun määrä varmaan kasvaa, kun jää 0,5 milj. mottia pitkälleen. Ötökätkin lisääntyy huomattavasti ; tosin ne on väärän nimisiä (ja lissäävät metsätuhoja) jotka hyötyy kaatuneista puista alkuun.

    Punaisen kirjan tiedot on omituisia , kun esim. merikotkakin kuuluu listalle vaikka sen suojeluhan on onnistunut hyvin.  Samoin esim. närhiä on  enemmän kuin ennen. Kuukkelin kustannuksella useimmiten.

    Mettämakuri

    Närhi on pesärosvo niitä ei tarvitse olla enenpäänsä, ilmakivääri on hyvä lääke kannahoitoon.

    Kurki Kurki

    Perhosen näkyvät voivan hyvin. Eri asteisia ulanalaisia lajeja tarkastetuista 2362  on 441  eli 18,8%, kun jättää silmälläpidettävät pois, sillä ainahan sen verran on vaihtelua lajien elinvoimaisuudessa.

    Perhosista kokonaisuudessaan 81% on elinvoimaisia ja siinä on mukana  myös lehdot, rannat, perinnebiotoopit, jotka pitäisi jättää pois, kun ovat hakkuiden ulkopuolella muutenkin.

     

     

    Scientist Scientist

    Perhosilla menee minunkin mielestä pääsääntöisesti hyvin. Uusia lajeja levinnyt Suomeen viimeisen 20 vuoden aikana melkein vuosittain.  Perhosilla näyttää menevän Suomen puolella paremmin kuin rajan takana Venäjällä. Ilmeisesti pellot kasvamassa umpeen. Yleisesti ottaen perhoset näyttävät viihtyvän parhaiten aukeilla ja puoliaukeilla alueilla. Eniten muistan nähneeni perhosia eräällä jo suljetulla ja heinittyneellä kaatopaikalla aurinkoisena elokuun päivänä. Silloin niitä oli todella valtavasti.

    oksapuu

    Harjusinisiipi on pulassa kun paahdeharjut kasvaa umpeen…

    Säkylän porsaanharjulla niitä sattuneesta syystä vielä on…

    Kurki Kurki

    Kävin läpi perhosten uhanalaisuutta 2019 Punaisen Kirjan sivuilta 477— 507 talousmetsien kangasmailla, joissa elinympäristö ilmoitetaan M,Mkm Mkk pa jne, joissa voi olla lehdotkin ja muutkin elinympäristöt mukana mutta vähemmistöosuudella.

    Näitä lajeja on yhteensä 50kp, joidenka uhanalaisuusluokat ovat väliillä CR– NT.

    Tuossa luvussa ei ole elinympäristöt, joissa talouskagasmetsät ovat mukana vähemmistöosuudella ja niitä arvioin olevan saman määrän 50kpl.

    Eli talousmetsien (joissa ei ole jo hakkuiden ulkopulella olevia mukana kuten pelkät lehdot, rannat, kalliot, perinnebiotoopit, tunturit) perhosten tilanne.

    Kaikista arvioiduista lajeista 2362 uhanalaisia kangasmailla on n. 100kpl eli perhosista uhanalaisia n. 4% ja elinvoimaisia 96%.

     

     

    Kurki Kurki

    Ilmeisesti pellot kasvamassa umpeen.

    Punaisen Kirjan mukaan monesti syy luokka muutokseen alaspäin näkyy olevan merkki N, joka tarkoitta avoimen alan sulkeutumista.

    Kurki Kurki

    AJ:  Jutussa myös diagrammi lahopuun määrän kehityksestä: suojelualueilla ok, talousmetsissä liian hidas.

    Miksihän ei huomioida talousmetsien hakkuissa syntyvää lahopuuta 30… 40 milj.m3/v ?

Esillä 10 vastausta, 2,141 - 2,150 (kaikkiaan 10,152)