Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 10,152)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki. Kaikki koealoilla pystyssä ja pötköllään oleva lahopuu lasketaan mukaan valtakunnan metsien inventoinneissa.

    Timppa Timppa

    Siis myös latvukset ja lumpit vaikka eivät ole ennättäneet lahota?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2021:

    S. 52 Taulukko 2.4. Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin.

    S. 53 Taulukko 2.5. Kuolleen puun keskitilavuus metsämaalla (pysty- ja maapuut, yli 10 cm paksut).

    Kiinnostava myös esim. luku 13: Kansainväliset metsätilastot.

    Kurki Kurki

    Wiki: Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.

    Noista lajeista selkärangattomat ja sienet ovat lahopuusta riippuvaisia.

    Helttasienistä ja tateista 2019 Punaisen Kirjan sivu 205 mukaan on arvioitu 1961 lajia ja niistä elinvoimaisia ja puutteellisesti tunnettuja on on 1739 ja uhanalisuuden eri asteita löytyy vain 53 lajista, kun jättää silmälläpidettävät laskuista.

    Eli uhanalaisia lajeja oli n. 3%.

    Elinvoimaisia näistä sienistä on 89%.

    Mitenkähän tuo on mahdollista, kun talousmetsissä tutkimusten mukaan ei ole yhtään lahopuuta eikä ole niitä vanhoja metsiäkään.

     

    Kurki Kurki

    AJ: Kyllä, pitää paikkansa. Odotan että sieltä Hesarin palstalta tulee jälleen teilaus myös näille ehdotuksilleni:

    Uskomatonta miksi Hesarin kommenttipalstat ovat näinkin sensuroituja, kun kohtelias asiallinen kielenkäyttökään ei riitä. Olen tänään yrittänyt saada läpi montakin kommenttia tämän Hesarin kultapojun Toni Amnellin kirjoituksiin. Ei onnitunut.

    Kaupppalehdessa ja tällä palstalla moderointi on ihan hyvää.

    Hesarissa on ilmiselvä sensuuri.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu, eihän asiallisia kommentteja pidä sensuroida. Jotkut keskustelijat eivät muuta mielipiteitään vaikka mitä kirjoittaisi, joten jossain vaiheessa pitää vain lopettaa. Ehkä sen sijaan joku keskustelua sivusta seuraava oppii jotain.

    Teufelin Zumi

    Maailman ja keskustelupalstan parannus kannattaa aloittaa omasta itsestä, sen jälkeen muitten mielipiteet ymmärtää paremmin.

    jees h-valta

    Kävit sitten peilin edessä Zumi?

    Puuki

    Eniten ihmetyttää ls:n kommenteissa , että ollaan olevinnaan luonnonsuojelijoita mutta ei oteta huomioon miten  haitallisia  muovituoteet on tuotannossa ja luonnossa.   Selluntuotannon  luullaan olevan vain vessapaperin vientiä Kiinaan.   Kun sellun jakeiden käyttöä  on kehitetty siihen suuntaan kuin nyt jo useamman vuoden ajan ,niin sehän on mitä parasta ls:a. Paljon enemmän luontoa rasittavien tuotteiden korvaamista kartongilla, keinokuitujen ja puuvillan korvaamista puupohjaisilla kuiduilla jne.  Monimuotoisuusasiat otetaan huomioon mh:ssa myös jatkuvasti entistä paremmin .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yksi ongelma on tässä maailmanlopun maalailussa jota ls:t harrastavat. Joudutaan vertaamaan toisiinsa varmoja seurauksia ja epävarmoja seurauksia. Miten nämä saadaan yhteismitallisiksi?

    Epävarmoilla tarkoitan sellaisia kuin ekosysteemin romahtaminen kun lajeja häviää; emme tiedä mitkä lajit ovat tarpeellisia ja mitkä eivät. Voisi kuitenkin olettaa että yleiset lajit ovat tarpeellisia ekosysteemien toiminnalle ja harvinaiset lajit vähemmän tarpeellisia. Kuitenkaan emme voi nähdä ekosysteemiä kuin yhdessä tilassa kerrallaan. Tämän asian selvittäminen vaatisi runsaslajisten ja vähälajisten alueiden vertailua. Jotain voidaan sentään päätellä; esimerkiksi ravinteet kiertävät vinhemmin sekametsissä kuin yksilajisissa kuusikoissa.

    Varmoja seurauksia ovat esimerkiksi hakkuumahdollisuuksien aleneminen, jos metsää suojellaan lisää. Nämä ovat yksinkertaisia arvotettavia. Tietenkin jonkin verran voidaan kompensoida parantamalla jäljelle jäävän puuntuotannon käytössä olevan metsäalan kasvua.

Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 10,152)