› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 216 217 218 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles Petkeles 30.12.2021, 19:53

    ”Voisi kuitenkin olettaa että yleiset lajit ovat tarpeellisia ekosysteemien toiminnalle ja harvinaiset lajit vähemmän tarpeellisia”

    Voi jehna! Samalla olettaisin, että hius on maksaa tärkeämpi elin jos lukumääriä ajatellaan.

    jees h-valta 30.12.2021, 20:06

    Olettajissa on se vika etteivät tajua etteivät osaa olettaa yhtään mitään.

    Kurki Kurki 30.12.2021, 20:18

    Voi jehna! Samalla olettaisin, että hius on maksaa tärkeämpi elin jos lukumääriä ajatellaan.

    Voi hirveä sentään.

    Kurki Kurki 31.12.2021, 10:37

    https://yle.fi/uutiset/3-10677907

    Linkin pylväsdiagrammin” Metsälajien selvät muutokset ” ovat erinomaiset muiden lajien osalta, mutta  silmään pistää jäkälien muutostilanne, jossa ollaan myönteisellä suunnalla 3 lajin osalta ja kielteisellä suunnalla 50 lajin osalta.

    Tarkistin 2019 Punaisen Kirjan tietoja jäkälistä.Tarkistettuja jäkäliä (sivu 264) oli  1944 kpl ja niistä uhanalaisia (RE…VU) 524 kpl. Jätin pois silmälläpidettävät.
    Kun poistaa vielä kaikki hakkuiden ulkopuolella olevat pienalaiset jäkälien elinympäristöt (Ml= lehdot, R=rannat, K=kalliot, I=perinnebiotoopit ja T=tunturipaljakat) ja tuon luokan silmälläpidettävät, niin varsinaisia uhanalaisia talousmetsäjäkäliä jnäistä 524 kpleesta olisi n.30% eli 157kpl , joka on 8% kaikista tarkistetuista.

    Sitten elinvoimaisia olisi 92%.

    Pylväsdiagrammi antaa väärän kuvan talousmetsien jäkälien uhanalaisuudesta. Suurin osa uhanalaisista jäkälistä on näillä hakkuiden ulkopuolella olevilla pienalaisilla elinympäristöillä, joille ei voi tehdä enää mitään. Lisäksi näiden 157 kpl talousmetsien uhanalaislajin luokkaa osaltaan ylläpitää se, että ovat eteläisiä lajeja ja Suomen pohjoisessa ilmastossa muutenkin uhanalaisia ja siksi eivät koskaan ole Suomessa elinvoimaisia.

    Vääristelyä tämäkin Yle Uutisten linkki. Ei mitään mainintaa lajien kokonaistilanteesta eli 70..90% lajeista ovat elinvoimaisia. Keskitytään vain uhanalaisuuteen, joka rajautuu hyvin pienelle metsäalalle. Lehdoissa, 1..2%metsäalasta, on eniten uhanalaisia metsälajeja.

    Eikä kirjoitusta voi edes kommentoida.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.12.2021, 10:53

    Voisit Kurki kirjoittaa HS:n mielipideosastolle tutkimuksistasi yhteenvedon, tai Maaseudun Tulevaisuuteen mutta siellä on vääränlainen yleisö.

    Entäs ne talousmetsien perhoset, en muista joko analysoit ne? Siellähän oli haittoja kärsineitä lajeja suunnilleen yhtä monta kuin hyötyneitä lajeja.

    Kurki Kurki 31.12.2021, 14:46

    https://yle.fi/uutiset/3-10677907

    Perhosissahan tämänkin linkin mukaan on enemmän vahvistuneita kuin taantuneita.

    Olen lähettänyt Seppo Vuokolle näitä omia arviointeja vinkeiksi. Saa paremmin lehdistössä blogipaikan, kun on alan tutkija.

    Puuhastelija 31.12.2021, 15:01

    Todella surkea homma, että ideologia ohjaa tutkimusta ja näiden perusteella päätetään toimenpiteistä mitä metsissä saa tehdä. Tarkoitus ei ikinä saisi pyhittää keinoja. Seppo Vuokon kolumnit on monessa suhteessa varsin valaisevia. Toivottavasti ideologisoituneet tutkijat ottaisivat niistä onkeensa.

    Timppa 31.12.2021, 19:08

    Katselin netistä, että oravat ovat parissa kymmenessä vuodessa vähentyneet kolmannekseen.  Ei taida kukaan tietää miksi.  Eivät metsämme ole ainakaan paljoa muuttuneet ja kuusiakin tuolta metsistä löytyy.  Meidänkin pihapiirissä Espoossa ovat vähentyneet vaikkei lähitienoolla ole tapahtunut muutosta.

    Sitten päinvastainen tapaus.  Ennen harvinainen metsien laji sepelkyyhky on runsastunut hurjasti.  On muuttanut myös kaupunkeihin, mutta on niitä paljon metsissä, sillä niitä saadaan saaliiksi yli 200000.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2022, 14:52

    Tässä on juttua siitä miksi metsien pirstoutuminen esimerkiksi taksonomian toteutuksen vuoksi voi olla ongelma. Samaa asiaa jota tutki jo aikoinaan Ilkka Hanski Ahvenanmaan täpläverkkoperhosten populaatioissa. Taksonomiassahan pyritään palastelemaan jokaisesta metsätilasta osa suojeluun mikä lisää metsien pirstoutumista entisestään.

    https://blogs.helsinki.fi/taita-research-station/files/2011/08/Taitavuorten-pirstoutuneet-metsät-HS19042005.pdf

    Petkeles Petkeles 1.1.2022, 15:17

    Ehkä tuo on kuitenkin parempaa pirstoutumista kuin nykyinen, jossa pirstoutumisen lisäksi totaalituho tulee jossain vaiheessa jokaisen elinympäristön kohdalle.

Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 216 217 218 … 972 973 974