› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,211 - 2,220 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 221 222 223 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 2.1.2022, 20:32

    >Niissä on kyse luonnonmetsien metsätyypeistä, esimerkiksi myrskytuhon jälkeen kehittyneestä nuoresta metsästä täysin ilman ihmisen vaikutusta. Autismiliuska ei silloin eikä myöhemminkään asiaa ymmmärrä.

    Kun nyt olen sopivasti ihon alla, niin jatketaan… Minun puolestani saa olla kyse luonnonmetsien metsätyypeistä, mutta miksi esimerkiksi tämän metsäluontotyypin uhanalaisuus mainitaan talousmetsäkeskustelun yhteydessä? Ihan vaan yhtenä esimerkkinä tässä:

    https://www.sll.fi/2019/03/08/uhanalaisten-lajien-maara-kasvaa-edelleen-luonnonsuojelun-rahoitus-on-turvattava/
    ”Suomalaista metsätaloutta markkinoidaan kestävyydellä, mutta selvitys osoittaa muuta”

    Ensin mainitaan metsäluontotyyppien uhanalaisuusprosentti ja heti perään kerrotaan, että talousmetsien metsänhoito ei ole kestävää. Onko Petkeleskin kanssani siis samaa mieltä siitä, että SLL:n suojeluasiantuntija tekee tuossa virheellisen päätelmän?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 2.1.2022, 20:44

    Kirjoitinkin otsikosta parikymmentä vuotta sitten. Aiheena oli silloin että tarttisko tehdä jotain, ennen kuin muut päättää.

    Ainakin tämän keskustelupalstan jonkin tasoisena ongelmana on ollut se, että koko asia on kielletty. Ei ole mitään ongelmaa, miksi siis reagoida.

    Muutama muutaman kirjan lukeneetkin ovat lähteneet mukaan jargoniin, missä milloin mikäkin on tarpeetonta: jättöpuut, puron varret jne. Vuodesta toiseen.

    Ainakin viestinnässä tuo erittäin ympäristölle ja ympäristönsuojelulle vihamielinen kirjoittajajoukkio on jo hävinnyt kiistan jo aikoja sitten. Siis vallitsevassa mediassa, ei ML:ssä, jota kukaan oikeasti ei onneksi jaksa lukea.

    Outoa, että vähän ehkä enemmän asiaa ajatelleet ovat lähteneet siihen samaan kohkaamiseen mukaan.

    Mitä minä sanoin jo 20 v sitten!

    Nyt sitten takerrutaan niihin kysymyksiin, jotka olisi olleet jo ratkaisavissa paljon aiemmin. Mutta ideologiset syyt näyttää huutajien puolesta olevan ne taustavaikuttajat, että neliraajajarrutus on sittenkin parasta.

    Onneksi suuri osa kultaisesta keskutasta (ml.) on nuo ympäristöasiat huomioonottavia valistuneita ja ääriradikalisoituneet ovat katoavaa kansanperinnettä.

    Koska et ole agraari, olet vihreä vihollinen!

    Pertti

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2022, 20:45

    Luonnonmetsien metsätyyppejä saadaan lisää kun lisätään suojelualueiden pinta-alaa, ei muuttamalla talousmetsien hoitoa, kuten aegolius tuossa edellä totesi.

    aegolius aegolius 2.1.2022, 21:07

    >Mitä minä sanoin jo 20 v sitten!

    Kaikella kunnioituksella Pertti, et ole oikeassa tässä. Vaikka 20 vuotta sitten olisi tehty asioita eri tavalla, meillä olisi mm. erittäin uhanalainen kuivahkon kankaan nuoren metsän luontotyyppi. Aivan sama tilanne olisi hyönteisten lukumäärän ja lintujen määrän suhteen. Pahoin pelkään, että edes hömötiaisen tilanne ei olisi juuri erilainen, mutta siinä voisi pieni mahdollisuus olla parempaan, jos syy oikeasti on lahopuun puute. Luulen, että se ei ole pääsyy.

    Itsekin vastustin jo 20-30 vuotta sitten jyrkkää luonnonsuojelun vastustamista. Vastustan kyllä sitä hullun kuuloista toistakin puolta.

    Puuki 2.1.2022, 21:07

    Talousmetsissä ei saa olla tuholaisille alttiina liian paljon kaatunutta puuta. 10 mottia /ha kuusta tai 20 mäntyä/ha  on maksimi.  Metsälaki velvoittaa keräämään liiat (ihan aiheesta)pois .   Siinä on menneet punaisen kirjan ja laatijoilla puurot ja vellit sekasin kun on alettu verrata suojelumetsien optimiolosuhteita kaikkiin metsiin kuuluviksi.     Suurin osa uhanalaisistakin on muualla kuin tavallisimmilla metsätyypeillä ; monilukuisilla mutta pienialaisilla lehtotyypeillä (n. 2 % metsän pinta-alasta)  , paisterinteillä, metsä-ja laidunniityillä, luhtaniityillä , rannoilla ja tuntureilla.   Tuli iso %-luku joka ei kerro kuin korkeintaan puolitotuuden itse asiasta.

    Jos E-Suomessa lehtojen suojelua lisätään , nautojen laidunnusta lisätään (vaikka ls-porukan aloitteesta ja kustannuksella) , aletaan perkaamaan umpeenkasvaneita metsäniittyjä, niin kohta oikea uhanalaisten metsätyyppien lukumäärä on muutamia %:ja eikä se 76 %  josta nyt on höpisty mediassa.

    Teufelin Zumi 2.1.2022, 21:08

    ”Luonnonmetsien metsätyyppejä saadaan lisää kun lisätään suojelualueiden pinta-alaa, ei muuttamalla talousmetsien hoitoa, kuten aegolius tuossa edellä totesi.”

    Nyt kannattaa muuttaa metsänkasvattajatyyppejä jos tuo pöljyys jatkuu.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 2.1.2022, 21:23

    ”Kaikella kunnioituksella Pertti, et ole oikeassa tässä. Vaikka 20 vuotta sitten olisi tehty asioita eri tavalla, meillä olisi mm. erittäin uhanalainen kuivahkon..”

    Saatan olla väärässä, en tunne tilastoja kuivista kankaista. Yritän tulkita kokonaisuutta. Pointtini on se, että olisiko tätä tiedossa olevaa asiaa kannattanut lähteä ajamaan jo aiemmin. Eikä vaan uhota.

    Vaikkei olisi mihinkään vaikuttanut niin jotain yrittämistä olisi ollut nähtävissä. Vaikka sitten yleisen mielipiteen muodostumisen takia, ja samalla itse aian takia. Nyt viiveellä, ja koko ajan puolustuskannalla. Vaikka suuri osa toimenpiteistä ei olisi maksanut mitään, tai ainakin merkityksettömän vähän.

    Vastaväitteistäsi huolimatta se kustannus 5-10 k€ jättöpuista/ha meni kokonaisuus katsoen tällä foorumilla läpi ja 10 k€/ha kierrossa hirvistä siihen päälle. Kovimmin huutaneet, 30 viestiä/pv saivat sammuttettua järjen äänen. Toivoa vaan sopii, että tulevilla mo-sukupolvilla on enemmän medialukutaitoa. Onneksi ML on marginaalissa.

    Välillä vähän tuppaa hävettämän muutamat suurmetsänomistajiksi ilmoittautuneiden mieleipiteet. Itsekin joudun tuohon ”junttiuteen” mo:na vastaamaan kahvipöydissä. Valitettavasti.

    Pertti

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2022, 21:27

    Petkeles ja Teufelin! Mitä itse tekisitte? Löytyykö sitä substanssia.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 2.1.2022, 21:33

    Eriävät mielipiteet täytyy ”voittaa” ja ”saada hiljennettyä”.

    Se substanssi löytyy kai sittenkin vaikkapa Puukilta, Kurjelta, Ranelta ja Visakallolta.

    Ystäviltä.

    Pertti

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2022, 21:40

    Tämä on keskustelua eikä hiljentämistä. Yritän tässä hohtimilla kiskoa mitä pitäisi tehdä mutta vastauksia ei ehkä tule. Niitä odotellessa siteeraan:

    ”Merkittävimmäksi metsäluontotyyppien uhanalaistumisen syyksi arvioitiin kuolleen puun väheneminen (uhanalaistumisen syynä 79 %:lla metsäluontotyypeistä), vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen (74 %) sekä metsien puulajisuhteiden muutokset (53 %).

    Myös pellonraivauksella on ollut suuri merkitys monien metsäluontotyyppien, etenkin lehtojen uhanalaistumisessa. Muita melko yleisiä, mutta pääosin vähemmän merkittäviä uhanalaistumisen syitä ovat luontaisten laaja-alaisten häiriöiden (mm. metsäpalot) ja metsän luontaisen kehityksen väheneminen, maanmuokkaus, lehtipuiden taimien syönti (kasvinsyöjänisäkkäät) ja rakentaminen.

    Muita metsäluontotyyppien uhanalaistumiseen vaikuttaneita syitä ovat rehevöittävä laskeuma, ojitukset, jalopuiden geneettisen monimuotoisuuden väheneminen, vieraslajit, kaivannaistoiminta, kuluminen, vesien säännöstely ja vesirakentaminen.

    Lehtoluontotyypeillä pellonraivaus ja puulajisuhteiden muutokset ovat olleet merkittävimmät uhanalaistumisen syyt.

    Kangasmetsissä merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ovat olleet kuolleen puun määrän väheneminen, vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen sekä luontaisten laaja-alaisten häiriöiden ja luontaisen kehityksen väheneminen. Metsien erikoistyypit ovat keskenään hyvin erilaisia luontotyyppejä, ja myös niiden uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät poikkeavat toisistaan.”

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Metsat/Uhanalaistumisen_syyt_ja_uhkatekijat

Esillä 10 vastausta, 2,211 - 2,220 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 221 222 223 … 970 971 972