Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Suomesta loppuu pinta-ala jos erikseen on metsätyypit talousmetsille ja luonnonmetsille.
Vähennetään tätä jatkuvaa säätämistä metsässä, se osaa kasvaa omillaan, ja näin meillä on talousmetsä ja luonnonmetsä samassa.
Tietenkin tässä talousmetsä jappastelussa on perimmäisenä tavoitteena vanhan mhy-maksun ja hallinnon palautus eli laskea metsänomistajan mahdollisuutta hoitaa omaa metsäänsä.

>Tuli iso %-luku joka ei kerro kuin korkeintaan puolitotuuden itse asiasta

Tämähän sen 76 %:n takana on. Jos luontotyyppejä jaotellaan tulevaisuudessa lisää, saadaan uhanalaisuusprosenttia vieläkin korkeammaksi, vaikka tilanne ei menisi lainkaan huonompaan. Tuo luku on osaamattattomia poliitikoita ja yleisöä varten lanseerattu – ja toimii!

>Vaikka sitten yleisen mielipiteen muodostumisen takia

Avohakkuita on vastustettu pääosin tunneperusteisesti aina. Sama tilanne oli jo 30 vuotta sitten. Nykyisin keskustelu tästäkin on vaan ajan hengen mukaisesti kärjistynyt entisestään.

>Vastaväitteistäsi huolimatta se kustannus 5-10 k€ jättöpuista/ha meni kokonaisuus katsoen tällä foorumilla läpi ja 10 k€/ha kierrossa hirvistä siihen päälle. Kovimmin huutaneet, 30 viestiä/pv saivat sammuttettua järjen äänen.

Ei mennyt minulle läpi alkuunkaan. Eikä mene. En vaan jatkanut asiaa, koska viestejä tuli niin paljon ja ajattelin asian olevan jo lähinnä jankkaamista. Voin kyllä jatkaa, jos taas siihen(kin) joskus palataan. Ymmärrän kyllä ajatuksiasi. Saisit olla reva-tunnuksen takaa enemmän äänessä. Tähän saakka sieltä on tullut 90 prosenttisesti höttöä ja asiattomuuksia.

>Pitää muistaa että tuo kuuluisa 76 % on uhanalaisuus luontotyyppien lukumäärästä

Juuri näin. Eikä tarvitsisi tämän luvun julkisuudessa esittäneelle esittää kuin pari kysymystä, niin jo paljastuisi, että ei tunne luontotyypeistä ja luvun taustasta yhtään mitään. Lukua käytetään vain ideologisena miekkana – vähän samoin kuin ”puupelto”-käsitettä. Nämä puupeltotaivastelijat sitten kuitenkin nauttivat ulkoilusta varttuneessa harjumännikössä ja marjastavat mustikkakuusikossa – siis puupellossa. Sillä hetkellä se ei kuitenkaan ole heille puupelto. Metsä muuttuu puupelloksi taas, kun he kirjoittavat kommenttia avohakkuukeskusteluun. Ideologia ja tunteet ohjaavat.

>Kangasmetsissä merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ovat olleet kuolleen puun määrän väheneminen, vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen sekä luontaisten laaja-alaisten häiriöiden ja luontaisen kehityksen väheneminen

Siis tiivistäen: Kun luontaiset laaja-alaiset häiriöt (myrskytuhot ja isot metsäpalot) ovat vähentyneet ja lahopuun määrärajana pidetään ”kymmeniä kuutioita” hehtaarilla ja metsälaki edellyttää jo 10 kuusikuution korjaamisen, saadaan aikaan argumentit, joiden mukaan pitäisi talousmetsien luonnonhoitoa kehittää? On kyllä narut solmussa muillakin kuin liuskapöllöllä tässä asiassa.

Loogisempi päättely menee niin, että jos vaativilla kriteereillä luokiteltujen metsäluontotyyppien määrille halutaan jotain tehdä, on suojelualueita lisättävä.

Edit. Ei tuollaisilla kriteereillä luokiteltujen luontotyyppien runsaudesta tai uhanalaisuudesta voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä talousmetsien luonnonhoitoon. Talousmetsistä ei tule koskaan mitään luontotyyppiä.

Mikä 10 m3? Jos tarkoitit kirjoittamaani ”kymmeniä kuutioita”, se oli lainaus linkistä. Joko luit?

Edellä oleviin keskusteluihin vielä pari huomiota.

Aegolius piti ongelmallisena lahopuun lisäämistavoitetta. Ötökkälakia pitää noudattaa, mutta sen estämättä voi lahopuuta synnyttää pikku hiljaa usean vuoden aikana. Samalla syntyy lahopuujatkumo.

Timppa varoitti etelän vanhojen kuusikoiden suojelusta kaarnakuoriaisten takia. Lämpimät kesät yleistyvät ja samoin kuoriaiset. Jokin menettely pitäisi olla vakavien tuhojen leviämisen estämiseen suojelualueilta. Esimerkiksi luontoväki moottorisahojen kanssa kaulaamaan saastuneet metsiköt?

Teukka esitti että talousmetsä ja luonnonmetsä yhdistetään samalle alueelle. Tässä tulee vastaan se ongelma, että kovin sekalaisen leimikon laatu puun ostajan kannalta ei ole niin hyvä. Paras logistiikan kannalta on sellainen jossa on mahdollisimman vähän eri puutavaralajeja.

Tietysti elinvoimaa, tuhojen kestävyyttä ja vähemmän riskiä saa sekametsillä, kuten kuusi-mänty tai koivu-kuusi, koivu-mänty. Mutta niitä luonnonmetsän piirteitä kehittäisin talousmetsässä hallitusti ja osin paikallisesti eriyttäen. Eniten metsätalousoperastioita haittaa jos lahopuuta on maapuuna ympäriinsä.