Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,714 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 päivää, 23 tuntia sitten Rukopiikki toimesta.

Esillä 10 vastausta, 2,231 - 2,240 (kaikkiaan 9,714)

1 2 3 … 223 224 225 … 970 971 972

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Visakallo 3.1.2022, 07:13

Kertokaapa myös, mikä ei pidä paikkaansa siinä, että hirvituho voi aiheuttaa 10 000 euron tulonmenetyksen / ha? Menetys voi joissain tapauksissa olla paljon suurempikin.

MaalaisSeppo 3.1.2022, 07:18

Ymmärtääkseni säästöpuiksi kelpaa kuolleetkin puut ja maassa olevat lahopuut. Tuoreista ne täytyy muodostaa kerralla vain, jos em puita ei ole.

Puuthan lahoavat vähitellen. Havupuut hitaimmin. Jos arvioidaan keskimääräiseksi lahoamisiäksi 20 v, uutta lahoamisen alkutaipaleen puita pitäisi saada aikaan 0.5 m3/ha/a. Osa siitä syntyy itsestään ns luonnollisena poistumana. Paikoitellen jo luonnollinen poistuma kattaa tarpeen, jos potentiaaliset lahopuut jätetään korjaamatta. Vähitellen, tuholaisriskit huomioiden voidaan lahopuun määrä nostaa riittäväksi ilman merkittävää taloudellista tappiota.

Puuki 3.1.2022, 07:51

Harvemmin on talousmetsissä niin paljon ehjää lahopuuta , että niistä saisi säästöpuut jätettyä. Enkä ole varma olisiko se edes mahdollista sertisääntöjen mukaan. Lahopuista puhutaan luullakseni yl. erikseen säästöpuiden lisäksi. Vai löytyiskö kenen metsästä sitä 10 mottia/ha pääosin pääpuulajia puolilahona päätehakkuun aikaan? Rehevissä kuusikoissa kuuset ja lehtipuut lahoaa ja hajoaa melko nopeasti eikä niitä jää lahopuuksi kovin pitkäksi aikaa kun ehtivät kaatua.

A.Jalkanen 3.1.2022, 09:57

Parhaita säästöpuita ovat elävät mahdollisimman järeät puut, puulaji ei ole kovin oleellinen, mutta monipuolisesti kaikkea. Lisäksi hakkualalle pitäisi jättää kaikki lahopuu, sekä pystyssä että maassa olevat. Sääntöjä en muista ulkoa, mutta tämä olisi ajan henki.

10 % leimikon puista kuulostaa aika isolta säästöpuiden määrältä, ainakin jos puuntuotannosta otetaan bd-strategiaan jo ensin päältä pois 10 % tuottavimmasta metsämaasta (lehdot ja muut runsaspuustoiset kangasmetsät).

aegolius 3.1.2022, 10:11

>Aegolius piti ongelmallisena lahopuun lisäämistavoitetta. Ötökkälakia pitää noudattaa, mutta sen estämättä voi lahopuuta synnyttää pikku hiljaa usean vuoden aikana.

En pidä ongelmallisena lahopuun lisäämistä. Ötökkälakikin koskettaa vain havupuita, joten lehtipuulahoa voi lisätä lakia noudattaen. Laki tulee vastaan vain 10 kuusipuukuution kertarysäyksessä. Oma huomio on, että jo pari kuutiota tuulenkaatoja tarkoittaa Lounais-Suomessa kaksin-kolminkerroin pystylahoa kirjanpainajatuhona viidessä vuodessa.

Luontotyyppien ”kymmenien kuutioiden” lahopuumäärän tavoitetta hehtaarilla pidän ongelmallisena, koska edes Etelä-Suomen suojelualueilla ei VMI:n mukaan lahopuuta ole kuin n. 14 m3. Ei ole tietoa millä tavalla lahopuun määrä VMI:ssa arvioidaan. Lukemat ovat varmaankin vertailukelpoisia eri inventointien välillä, mutta pitääkö lukema absoluuttisesti paikkansa? Voivatko monet etelän suojelualueet olla vielä niin nuoria, että tämä on lisääntymään päin?

On minusta päivänselvää, että talousmetsähehtaarille tuo ”kymmenien kuutioiden” lahopuumäärä on tavoittamattomissa. Sitä tarkoitin, kun kirjoitin ettei yhdestäkään talousmetsähehtaarista koskaan tule mitään noiden kriteerien mukaista luontotyyppiä. Noin kireät kriteerit on tarkoitettu suojelumetsien luokitteluun ja silloin niiden uhanalaisuudesta ei voi tehtä minkäänlaisia johtopäätöksiä talousmetsien luonnonhoitoon.

aegolius 3.1.2022, 10:28

Puuki toistaa aiemman virheen ja tavoittelee edelleen teoreettista maksimia, minkä säästöpuut voisivat enimmillän aiheuttaa. Lisäksi 5 %:n menetetty kasvutila on sekin yliarvioitu ja lisäksi jo toiseen kiertoaikaan kuuluvaa kustannusta. Kun itse laskeminen ja arvion tekeminen sujuu hyvin, niin heitän haasteen vastaavan teoreettisen ala-arvion tekemiseen. Paljonko saat puuki kiertoajalle kustannukseksi silloin, kun metsästä löytyy tulevaisuuden pefc:n 20 kpl 15 senttistä säästöpuuta lengoista hieskoivuista ja haavoista ja ne tehdään tekopökkelöiksi, jolloin latvuskin lähtee kasvutilaa viemästä ja haittaamasta seuraavaa puusukupolvea?

MaalaisSeppo 3.1.2022, 10:49

Kaulattu, pystyyn kuivanut kuution haapa pysyy pystyssä ainakin 10 vuotta. Siinä hyvä jättöpuu. Itsellä suurimmat 4-5 m3. Pitäisi kai alkaa kaulaamaan niitä.

Puuki 3.1.2022, 11:02

En ole tavoitellut mitään teoreettista maksimia koska keskikasvukin oli esimerkissä 5 mottia, ja se voi olla enempikin. Ihmettelen tuota toistuvaa harhaluuloa, että kun jokin kustannus (tai tulo) vain ajatellaan ja lasketaan kuuluvan toiseen kiertoaikaan,niin sitä ei ole enää olemassa. Se on pelkästään NNA:n laskemista harrastavien ja jk:n mainostajien aiheuttama harhaluulo. Jos osaa itse matematiikkaa ja laskea kunnolla kannattavuuslaskuja , siihen ei lankea niin helposti.

Itsellänikin on esimerkkiin sopivia kuvioita mäntykankailla joilla ei ole niitä haapoja eikä muita puita pystyssä eikä pitkälläänkään jotka olisi edullisia säästöpuita. Tietysti sekapuustot on erilaisia ja niissä on helpompi valita mm. haapoja jätettäväksi.

Jos on esim. 400 puuta/ha pystyssä tasaisesti jakautuneena päätehakkuuleimikossa ja niistä jätetään 20 pystyyn,niin paljonko ~ jäi niiden alle pinta-alasta ? laskutehtävä ageoliuikselle. Ei pitäsi olla liian vaikea vaikka olis sitten vain peruskoulu suoritettuna rimaa hipoen.

Antamaasi esimerkkilaskelmaa en oikein pysty laskemaan , kun ei juuri löydy niitä lenkoja koivuja ja -haapoja omista metsistä. En tiennyt tulevaa (tärkiää kiistelyn aihetta) ja kaadoin ne lengoimmat kapulat maihin jo aikoja sitten.

A.Jalkanen 3.1.2022, 11:24

ne tehdään tekopökkelöiksi

tasaisesti jakautuneena päätehakkuuleimikossa ja niistä jätetään 20 pystyyn

Ei näin! Säästöpuut jätetään jatkamaan elämäänsä ja ne sijoitetaan säästöpuuryhmiin. Jos niiden alle jäisi vaikka se 5 % pinta-alasta niin puuntuotos vähenee samassa suhteessa. Eikö tuo riittäne vastaukseksi tuottokysymykseen. 5 % tarkoittaisi siis 5 aaria per hehtaari, eli aarin (10 x 10 m) säästöpuuryhmiä olisi jo 5 per hehtaari.

A.Jalkanen 3.1.2022, 12:02

Toimenpidesuosituksia luontotyyppien suojeluun (kursivointi minun).

Tulkitsen tätä niin että teemme kyllä oikeita asioita, mutta määrää ja laatua pitää kohentaa. Esimerkiksi perustamalla hyviä säästöpuuryhmiä ja polttamalla niitä sekä keskittämällä lahopuuta tärkeisiin elinympäristöihin.

Vanhoja metsiä pitää suojella perustamalla suojelualueita, niitä ei saada säilymään talousmetsien käsittelyä muuttamalla. Sama koskee karujen kasvupaikkojen polttoa: onnistuu vain suojelualueilla.

”Kaikki kangasmetsien luontotyypit arvioitiin joko uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Syynä on useimmiten pitkään jatkunut heikentyminen luontotyypin ekologisessa laadussa. Muutos näkyy erityisesti nuorissa metsissä, joissa kuolleen puun ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet murto-osaan verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti syntyneisiin metsiin. Vanhat metsät puolestaan ovat uhanalaistuneet niiden pinta-alan vähenemisen seurauksena. Myös karujen kasvupaikkojen metsien pinta-ala on pienentynyt rehevöitymisen vuoksi. Lyhyellä aikavälillä heikentymistä on tapahtunut lähinnä lehtipuuvaltaisissa metsissä.

Toimenpidesuosituksissaan metsäasiantuntijaryhmä tähdentää, että jäljellä olevat uhanalaisten metsäluontotyyppien ekologisesti hyvälaatuiset esiintymät tulisi turvata. Erityisen kiireellistä on säilyttää vanhoja metsiä ja vanhoja puuyksilöitä sisältäviä metsiä, koska niiden palauttaminen ennalleen esimerkiksi luonnonhoidon keinoin on mahdotonta.

Poltto on hyvä keino erityisesti nuorten metsien tilan parantamiseksi sekä rehevöitymisen torjumiseksi kuivissa ja karuissa kangasmetsissä. Talousmetsien ja suojelualueiden luonnonhoidolla ja ennallistamisella voidaan parantaa etenkin lehtojen, jalopuumetsien ja harjumetsien valorinteiden tilaa.”

Metsäryhmän tiedote ladattavissa sivun lopusta:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2018

Esillä 10 vastausta, 2,231 - 2,240 (kaikkiaan 9,714)

1 2 3 … 223 224 225 … 970 971 972

Tilaa uutiskirje

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Tilaa uutiskirje