› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 226 227 228 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 3.1.2022, 15:17

    >Metsärahastoilla tuo laskuoppi taitaa käytössä ollakin.

    Saattaa olla, en tiedä. Tai sitten osasivat ennakoida paremmin tämän tuulivoimabuumin. Joko huomasit uutisen siitä?

    Edit. ”UB-Metsä kertoo syysraportissaan, että se solmi heinä–syyskuussa kahdeksan uutta sopimusta maavuokrista tuuliyhtiöiden kanssa” ”OP:n rahastolla on Tillin mukaan noin 40 varaus- tai maanvuokrasopimusta eri puolella Suomea tuuliyhtiöiden kanssa.”

    Petkeles Petkeles 3.1.2022, 15:42

    Mites se tulopuoli? Onko sertifioinnilla joku positiivinen vaikutus kassavirtaan? Esimerkiksi vähän kollektiivisemmalla tasolla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.1.2022, 15:49

    (Korjattu 16.02.) En tiedä kenen rantaviivaan aegolius viittaa, mutta minulla on ehkä 350 metriä talousmetsäalueilla. Suojelluilla alueilla jotka ovat pääasiassa saaria metsätalouden ulkopuolella ja tonttialueilla sitä on lisää. Jos huomioidaan että yhteisomistetuista rannoista kuuluu minulle vain puolet niin ehkä minulla yhteensä 1,5 km. Päälle systerin rantaviivat noin 2 km + puolet yhteisistä 1,5 km eli yhteensä 3,5 km. Hän ei hakkaa rantojaan edes poimintahakkuulla joten pinta-alaa noissa on paljon. Meidän rantaviivat yhteensä siis ainakin 5 km. Näiden lisäksi meillä on ”omassa” suojelussa metsää muutama hehtaari ja lahopuun tuotantoalueita. Toki näiden lisäksi noudatetaan metsasertifioinnin määräyksiä säästöpuistakin.

    aegolius aegolius 3.1.2022, 15:51

    >Mites se tulopuoli? Onko sertifioinnilla joku positiivinen vaikutus kassavirtaan?

    Kiitos asiallisesta kysymyksestä! 😉 Oman kokemuksen mukaan pefc on nykyisin minimivaatimus. Yksi ostopalsta kesällä ei ollut sertissä mukana – ja puunostaja kiinnitti siihen huomiota. Ei siis tulopuolelle mitään lisää ainakaan pefc:stä.

    Fsc sertin tulopuolesta en osaa sanoa, mutta silloin myös kulupuoli muuttuu. Nuo minun (edulliset) säästöpuulaskelmat koskettavat pefc sertiä.

    aegolius aegolius 3.1.2022, 15:57

    >En tiedä kenen rantaviivaan aegolius viittaa

    Minulle ei tietenkään muiden rantaviivat kuulu mitenkään, mutta erästä rantaviivaa on tuotu omatoimisesti esiin säästöpuukeskustelun yhteydessä syksyllä. Kertoja tunnistanee itse. Noin yleisesti olen sitä mieltä, että suojavyöhykkeistä saattaa tulla oikeasti merkittävä kustannus. Säästöpuut ovat vielä melko pientä, vaikka kustannus toki sekin.

    Itse olen mm. jättänyt tarjouksiakin tekemättä palstan halkovan puron vuoksi. Ajatuksen kulku meni niin, että kun puusto on kuitenkin siinä puron varren suojavyöhykkeellä sitä palstan parasta, niin joka tapauksessa joku tarjoaja ei asiaa huomioi ja oma tarjous ei riittäisi. Lisäksi tulee luonnollisesti lähikuljetuksen käytännön haasteet.

    Puuki 3.1.2022, 16:24

    Prolongointi on NNA-laskelman käänteislaskelma.  Päästään siis samaan suhteelliseen lopputulokseen kannattavuuden suhteen, kun tuloista vähennetään menot ja otetaan huomioon aika joka kuluu jatkuvasti , korjuusta ja metsän uudistamisesta  kiertoajan loppuun asti.  Ei pitäisi ole niin vaikea käsittää. Mitään reaalista 12o k€/ha :n tuloksia ei ole eikä tule   Suomen norm. metsän kasvuilla ellei löydy todella hyvää pitkäaikaista sijotuskohdetta koko ajalle päätehakatun metsän nettotulolle (voi löytyäkin joskus, ei ole ihan mahdotonta) lopputulos riippuu monesta eri tekijästä mm. puun hinnan kehityksestä ja inflaatiosta. Oletushan on yleensä että nimelliskantohinnat pysyy entisellä tasolla, se onkin ollut melko lähellä oikeaa viime vuosikymmenet.  Lisäksi maksellaan  vähintään yhden  kerran  perintöverojakin yleensä kiertoaikana muiden kulujen lisäksi.

    Muistelen, että FSC-sertissä ei vesistöjen suojakaistojen puita lasketa säätöpuiksi mutta PEFc:ssä kyllä.    Myin viimeksi 15 cm rklpm:n haapoja 15 €/motti  pystyhinnalla rakennuspuiksi. Kun ne vänkyrät oli hoidettu jo taimikonhoidossa monimuotoisuusmaapuiksi.

    aegolius aegolius 3.1.2022, 17:04

    >Ei pitäisi ole niin vaikea käsittää.

    Käsitän kyllä, erittäin hyvin.

    >Mitään reaalista 12o k€/ha :n tuloksia ei ole eikä tule

    Ei tulekaan. Olen samaa mieltä. Eikö jo se osoita, että oletetun 5 %:n tuoton poistaminen ei voi tarkoittaa 5000-6000 euron kustannusta?

    Visakallo Visakallo 3.1.2022, 17:26

    Mistä tuo 5% tuoton poistuminen tuli mukaan keskusteluun? Kysymyshän oli  EU:n komission kaavailemista 30% suojeluvaatimuksista.

    Puuki 3.1.2022, 17:31

    Kun kantohinta nimellisenä pysynee entisellä tasolla, niin on mahdollista saada 4 %.n tuotto (kuten ed. jo kerroin, ei ole mahdotonta mutta vaatii sen hyvän sij. kohteen, lue koko ed kommentti eikä vain jotain pätkää) nyt saadulle tulolle.       Turhaa  jankata  tästä asiasta sen enempää.

    FSC:n euron-pari luvattu parempi mottihita menee suojellun (5 % )ja puoliksi suojellun alueen (5%) lisäkuluihin ja tuskin riittääkään.

    Täällä minä Puuki ite , Suomi , ja päätän kommentoinnin asiasta tähän kuten aikoinaan teki  Aarne Tanninen ,Washington. Hyvää jatkoa ( jos oma ei riitä) ja Piste

    Timppa 3.1.2022, 17:38

    Anneli on minun ohella keskustellut sen Tonin kanssa Hesarissa.  Nyt se Toni on hiljentynyt.  Toivottavasti syynä oli tämä kirjoitukseni:

    ”Esi-isäni ovat eläneet metsissä ja metsistä niin kauan kun täällä suomalaisia on ollut. He ovat käyttäneet metsiä monin tavoin. Metsästäneet, polttaneet kaskia, myyneet puuta. Hakanneet metsät miltei olemattomiin. Kaikesta käytöstä huolimatta metsät voivat nykyään hyvin. En siis jaa millään tavalla huolta siitä, että nyt tuhoaisimme luontoa. On tullut joku ihmeellinen ”luontouskonto”, että säästämällä 30 % hakkaamatta, niin kaikki on hyvin. Suomen metsät ovat niin monipuoliset, että kaikille eliöille kyllä löytyy paikkansa, jos ilmasto sen sallii. Nykytyylillä metsien tila vain paranee.

    Se, että metsiä hakataan ja niistä saadaan puuta on paljon enemmän kuin metsätalous. Se on Suomen hyvinvointivaltion olemassaolo ja maaseudun pysyminen edes jollain tavalla asuttuna. Metsäglusteri kannaattaa suurta osaa Suomesta. Kun myymme puuta, niin siitä saa niin moni leipänsä, ettei lämpimässä asunnossa kaupungin keskustassa asuva ymmärrä.

    En tiedä, mikä ihme on tänne Suomeen saanut näin paljon metsätalousvihamielisiä ihmisiä. Luulisi, että olisivat iloisia, kun osaltamme torjumme ilmastonmuutosta, tuotamme ihmisille hyödyllisiä tuotteita, pidämme maaseutua asuttuna. Monet ihmiset voivat asua kodeissaan eikä tarvitse lähteä kaupunkeja liikakansoittamaan.
    Metsänomistamisesta ja metsien hakkuusta on tullut monen mielestä lähes rikollista toimintaa. Ja on vain hyvää ja oikeaa heidän mielestään, että joku ylikansallinen järjestö estää suomalaisia käyttämästä laillisella tavalla omaisuuttaan. Suomalaisten tykit säilyttivät 1944 suomalaisten metsät suomalaisten omistuksessa. Nyt tätä omistusoikeutta yrittävät viedä sekä suomalaiset että ylikansalliset voimat.”

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 226 227 228 … 970 971 972