Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lueskelin Punaista Kirjaa 2019 kohdasta ”Metsälajien uhanalaisuus” sivu 42.

Tässä tilastoyhteenveto:
Uhanalaiset lajit käsittävät luokat:  CR= äärimmäisen uhanalaiset. EN= erittäin uhanalaiset ja VU= vaarantuneet. Uhanalaisiin eivät kuulu Nt= silmälläpidettävät ja DD= huonosti tunnetut lajit.

Arvioituja lajeja Punaisessa Kirjassa 2019 oli 22418 kpl, joista uhanalaisia oli 11,9% eli 2667 kpl.
Uhanalaisista lajeista metsälajeja oli 833 kpl ( 31,2% kaikista uhanalaista lajeista 2667).

Loput 2667-833=1834 kpl (sivu 38) olivat elinympäristöissä seuraavasti: Perinneympäristöt 24,4%, tunturipaljakat 11.6%, kalliot ja kivikot 11,2%, rannat 10,6%, vedet 5,8%, suot 4,5% ja tuntematon 0,6% siis uhanalaisista lajeista 2667 kpl. Ovat pieni alaisia elinympäristöjä, jotka ovat jo hakkuiden ulkopuolella.

Metsien uhanalaista lajeista 833 kpl oli lehdoissa 45,3%, harjumetsissä 9%, paahteisissa rinteissä 7%, paloalueilla 3% yhteensä 64,3 % ja loput talousmetsissä 35,7 % .Näillä pien alaisilla elinympäristöillä lehdot (1% pinta-alasta), harjut, paahteiset ja paloalueet, uhanalaisia lajeja oli yhteensä 0,643*833= 536 kpl.

Talousmetsissä uhanalaisia lajeja on 0,357*833= 297 kpl ja arvioituja metsälajeja 42,5 % (sivu 39)kaikista arvioiduista 22418 lajista oli 9528 kpl. Tuota arvioitujen metsälajien lukua pitänee vielä vähentää suhteella 297/833*9528  ja saadaan talousmetsälajien lukumääräksi 3397 kpl.

Talousmetsien uhanalaisia lajeja oli 297/3397*100= 8,7 % ja elinvoimaisia lajeja 92,3% kaikista arvioiduista.

Mitään ylimitoitettuja metsien suojelutoimia ei tarvita.

Hyvä vastaus Juhani Tammelinille.

Lahopuusta voisi aina mainita, kuika paljon sitä tulee vuosittain hakkuista n. 30..40 milj.m3. Siitä en ole nähnyt mainintaa missään. Määrä ei liene ihan merkityksetön.

Tässä Seppo Vuokon vastaus monimuotoisuus hösötykselle.

Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867

Harmaakuukkeli kuvissa tv.ssä Alaskasta.   Kuukkelit on vähentyneet täällä päin.  Lapissahan niitä ainakin vielä näkee.   Ne kärsii avohakkuista kyllä.  Pienet aukot ja säästöpuuryhmät voisi ehkä palauttaa niille sopivat elinympäristöt pikkuhiljaa mutta sitten on haitolla kuitenkin ainakin närhet ja naakatkin nykyään.

Olen nähnyt kuukkeleita Utsjoen tunturikoivikoissa.  Niissä maisemissa puutonta alaa on enemmän kuin puuta.  Jos kuukkelit eivät siellä vierasta avoimia paikkoja, niin luulisi niiden viihtyvän vielä paremmin metsissä.

Olen kulkenut  liki 80 vuotta Keski-Suomen metsissä enkä ole tehnyt yhtään varmaa kuukkelihavaintoa.  Närhiä kylläkin.  Luulen, että närhet hävittävät kuukkelin pesät, jos sattuvat samoille maisemille.

Eli  talousmetsien uhanalaislajit ovat noin 1,3% koko lajistosta.

Ainakin yksi Zumi laji on kadonnut. Ei ole nähty lähelläkään minkäänlaista työmaata enää vuosiin. No, asiaan. On muuten isot metsäkanalinnut yleistyneet täällä päin. Niitä näkee paljon useammin.