Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo Visakallo

    Kuinka moni teistä on muuten lukenut Tiedonantajaa? Sehän ilmestyy edelleen, mutta vain digilehtenä. Muistuu hyvin nuoruus mieleen, kuinka 70-luvulla sitä tuli luettua ja verrattua muiden lehtien samoista aiheista kirjoitettuihin juttuin. Toinen mielenkiintoinen lehti oli Petroskoissa ilmestynyt Neuvosto-Karjala. Sitä sai tilattua erittäin edullisesti Suomeen. Kyllähän silloin viimeistään jo oppi, ettei kaikkea kirjoitettua kannattanut uskoa sellaisenaan. Siinä suhteessa maailma ei ole ainakaan parempaan suuntaan kääntynyt. Täyttä paskaa saa lukea ihan joka päivä, jos niin haluaa.

    Rane
    • ”Suojeltavien metsien pitää täyttää tiukat kriteerit. Niiden pitää olla mahdollisimman luonnonmukaisia, koskemattomia ja riittävän laaja-alaisia.”

    ”Joku viheriäinen voisi väittää luonnonperintösäätiön ostotoiminnan etenevän hitaasti osittain, koska sopivia kohteita on sattuneesta syystä hankala löytää. Pysytään lujana ja kaulataan haapoja.”

    Maraketti on todennäköisesti oikeassa.Kuten olen täällä kertonutkin tämä Luonnonperintösäätiön viimeisin hankinta,Paatsamakorpi,on 10,5 ha ja Paltamon seurakunta on aikoinaan tietättänyt siinä ensiharvennuksen.Karttapaikan ilmakuvissa näkyy vieläkin ajourat.Ehkä se kun myrsky kaataa puuta muuttaa räkäpetäjäpuupellon monismuotoisuuden ihmemaaksi?

    Puuki

    N. 15 v.n päästä harvennuksesta harvemmin metsissä liikkuva ei erota yl. enää ns. luonontilaista ja talousmetsää toisistaan,  varsinkin jos on rehevästä sekametsästä kyse.    Joskus on tehty kyselytutkimuksia minkälaisista metistä pidetään eniten . Ylivoimaisesti eniten ääniä on saanut valoisa monipuulajinen  metsä joka on kulukukelpoinen.  Eli siis harvennushakkuin hoidettu sekametsä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten tiedetään, Suomessa on erittäin paljon metsää. Siihen nähden uhanalaisten varsinaisten metsälajien määrä on yllättävän alhainen: vain noin 1/10 kaikista riittävän hyvin tunnetuista uhanalaisista lajeista. Siihen nähden biodiversiteettistrategia ampuu kärpästä haulikolla, mutta minkäs teet: joku on mennyt sitoutumaan siihen. Oliko ne meidän viisaat mepit vai kysyttiinkö Suomen eduskunnalta mitään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lainasin Hesariin Kurjen luvut kun tuli kirjoitettua höpöä ensin.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008524756.html

    aegolius aegolius

    Out.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edellenkin kirjoitin höpöä mutta nyt enää yksi sana väärin. Luki ”uhanalaisia” kun piti lukea ”arvioituja”. Plääh.

    Tolopainen Tolopainen

    Miten noin joutavia juttuja jaksetaan jauhaa, kun maailmassa on todellisiakin ongelmia. Ratkaiskaa ensin isot asiat ja sitten voi näprätä pikku ongelmilla. Miten väestön kasvu pysäytetään, miten sademetsien hävitys lopetetaan. Miten järjestetään kestävä ruuan tuotanto maapallon kasvavalle väestölle ilman fossiilisia polttoaineita.

    Kurki Kurki

    Luontojärjestöt eivät halua ihmisten tietävän kokonaisuutta metsien tämän hetken monimuotoisuudesta eli arvioiduista lajeista oli elinvoimaisia n. 90% ja loput n. 10% uhanalaisia.

    Punaisessa Kirjassa 2019 mainitaan se monessa paikassa. Se miksi tämä halutaan siellä salata on ymmärrettävää.Ihmiset saattaisivat sanoa, että nuo luvuthan ovat loistavat ja se saattaisi puhkaista viritetyn monimuotoisuuskuplan.

    Tarkensin tuota postaustani (jota AJ lainannut) ja sitä voi kuka tahansa itse tarkistella Punaisesta Kirjasta 2019 suvuilta 30..42.

    Minua selkeytti paljon se, että metsälajeihin ei lueta näitä pienalaisten kasvuympäristöjen lajeja kuten rantojen, vesien, kallioiden ja kivikoiden, perinneympäristöjen ja soiden. Sivu 39. Ja myös se, että metsälajitkin on jaoteltu eri elinympäristöjen mukaan kuten lehdot, harjut, paahderinteet ja paloalueet, jotka nekin ovat pieni alaisia sekä sitten talousmetsät, joissa oli nuo n. 297 uhanalaista lajia, jotka ovat n.10% kaikista talousmetsien arvioiduista lajeista. Talousmetsien lajien uhanalaisuuteen on varmasti monia muitakin syitä kuin metsien käsittely, joten hakkuiden vuoksi uhanalaisia on paljon vähemmän ja sen selvittäminen lienee jo vaikeampaa.
    Tuo suurin uhanalaisten lajien määrä 2370 kpl (2667-297) löytyvät hyvin pieneltä alalta Suomessa vain muutama prosentti ja ne kaiken huipuksi ovat muualla kuin talousmetsissä ja hakkuiden ulkopuolella.
    Miten niitä lajeja voi auttaa runsastumaan talousmetsiä suojelemalla?

    Eteläisessä Suomessa voi tietenkin jo näkösyistäkin  vapaa ehtoisesti suojella järeitä metsiä esim. Metso-ohjelmalla määräajaksi 10..20 vuotta. Korvausta vastaan tietenkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Opponoin kahta asiaa.

    1. Määräaikainen suojelu on hölmöläisen peiton jatkamista.

    2. Ei voida varmuudella sanoa että 90 % metsälajeista olisi elinvoimaisia, kun asiaa ei tunneta tarpeeksi hyvin.

Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 9,714)