› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,441 - 2,450 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 244 245 246 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2022, 08:28

    Kuulemma viime vuosina monet lintulajit ovat kärsineet kylmistä keväistä. Sitten toiset linnut kärsivät liian lämpimästä ja siirtyvät ylemmäksi tuntureilla. Kun korkeus ei enää riitä ja Jäämeri tulee vastaan, nämä lajit ehkä häviävät Fennoskandiasta. Sopulikin on riippuvainen paksun lumipeitteen antamasta suojasta keskitalvella. Ehkä kannattaisi vähän koettaa hillitä muutoksen vauhtia ja suuruutta – sekä biodiversiteetin että lämpötilojen.

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/linnut-siirtyvat-skandeilla-kohti-tuntureiden-viileampia-ylarinteita-ilmaston-lammetessa?

    Gla Gla 8.2.2022, 08:56

    Muutoksen hillitseminen on lähes kaikkien yhteinen tavoite. Erot syntyy keinoista ja muutoksen syistä, kuten me metsätalouden harjoittajat hyvin tiedämme.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2022, 09:09

    Juuri näin. FaceBookin puolella eräs kirjoittaja tarjosi monimuotoisuuden parantamiseen keinoksi kaikkien metsäuudistusalojen kulottamista. Oma ehdotukseni (jonka sinne kirjailin) olisi, että poltetaan säästöpuuryhmiä jotta saadaan palanutta pystypuuta ja poltetaan harju- ja paahdeympäristöjä, jotta saadaan torjuttua rehevöitymistä (poltossa poistuu typpeä). Myös niittyjä voidaan ennallistaa kulottamalla, ne kun ovat luonnostaan vähäravinteisia elinympäristöjä. Lintukosteikoiden elvyttämisellä saadaan Helsingin yliopiston mukaan nopeita parannuksia lintukannoissa. Vanhat metsät vallitsevat keskustelua, mutta niiden rauhoittaminen kalliilla rahalla ei ole ratkaisu aivan kaikkeen.

    Timppa 8.2.2022, 09:42

    Meidän metsissä ei polteta mitään.  Niin helposti silloin palaa enemmänkin.  Meidän kivisiä metsiä ei hakata eikä teitäkään kunnosteta metsäpalovaroituksen aikaan.

    Palossahan häviää typpeä taivaalle.  Samoin  kaikki neulasissa olevat lisäravinteet.  Palanut metsä kasvaa vuosikymmeniä selvästi hitaammin kuin normaalisti hakattu metsä.  Varmasti palossa tuhoutuu myös paljon sellaisia eliöitä ja kasveja, jotka kukoistaisivat aukoissa.

    En kyllä ymmärrä tätä palovouhotustakaan.  Eivät nykyiset metsät tarvitse uudistuakseen metsäpaloa.

    Gla Gla 8.2.2022, 09:55

    Metsä ei tarvitse paloa uudistuakseen, mutta osa lajistosta on erikoistunut palaneisiin alueisiin. Koska luonnossa on paloja aina ollut, palot on osa luontoa. Siten ne on ihan perusteltuja toimenpiteitä. Mutta jälleen kerran talousmetsät ja suojelualueet on eri asia. Kun Anneli ehdottaa paahderinteiden polttamista, tavoitteena ei olekaan saada puustoa hyvään kasvuun.

    Kurki Kurki 8.2.2022, 11:33

    Seppo Vuokko:

    Metsien rauhoittaminen Suomessa ei pelasta lähivuosikymmeninä ainuttakaan lajia sukupuutolta. Pidän metsien järkevää käyttöä ilmastonmuutoksen torjunnassakin parempana keinona kuin rauhoittamista.

    Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.

    Alla todisteita Seppo Vuokon näkemyksille.

    Äärimmäisistä varotoimenpiteistä huolimatta, miten Suomessa metsäpajoja estetään, ne harvat kesäiset metsäpalot riittävät. Ei yhtään enempää.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html

    Linkistä:

    Vanhojen metsien lajina pidettävän karvaorakkaan kaikki kasvupaikat on suojeltuja, mutta yllättäen sitä löytyy kuusi vuotta sitten hakatusta metsästä Janakkalasta.

    Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää. Luonnon monimuotoisuustarpeet huomioivilla avohakkuilla käävän elinympäristöä voidaan kuitenkin turvata.

    Metsälehden NRO 18/2021 uutisessa ”Tornator on kulottanut metsää Ruokolahdella”. Alueella tehtiin kovakuoriais – ja latikkalajistoselvitys, jossa löydettiin kaikkiaan 300 kovakuoriaislajia ja kahdeksan luteisiin kuuluvaa latikkalajia. En tosin usko että tutkijat ovat löytäneet kaikkia kulotuslalueen lajeista. Kulotusalueelta löytyi uhanalaisia lajeja 2 ja äärimmäisen uhanalaisia 1 (Isokesiäinen) ja vaarantuneeeksi arvioitu Tuhkalatikka. Lisäksi löydettiin 2 silmällä pidettävää lajia. Merkittävin löytö oli kuitenkin Balkanin latikka, joka nyt löydettiin toisen kerran Suomessa. Miten tällainen on mahdollista. Satunnaiselta kulotusalueelta löytyy äärimmäisen uhanalaisiksi, uhanalaisiksi, silmällä pidettäviksi luokiteltuja lajeja. Ymmärtäisin ketjun ostikosta, että joltain satunnaiselta kulotusalueelta Suomessa ei löytyisi juuri mitään lajeja eikä nyt ainakaan 300 kovakuoriaislajia. Eikö nuo löydetyt lajit pitäisi poistaa uhanalaisluokittelulistalta, kun niitä löytyy mistä vain satunnaiselta kulotusalueelta Suomessa?

    Timppa 8.2.2022, 11:51

    Kannettu vesi ei kaivossa pysy.  Sama tilanne saattaa olla noiden keinopalojenkin kanssa.  Eivät ne tuo mitään pysyvää hyötyä.  Voihan olla tulee joku toinen laji, joka kaipaa vähän erilaista ”paahderinnettä”.   Sellaista muutosta on tapahtunut kautta aikojen.  Paloista riippuville lajeille pysyvää hyötyä on kyllä Itärajan takana Tyynelle Valtamerelle saakka.  Eiköhän ilmakehässä ole aivan tarpeeksi hiiltä ja joka kesää palaa miljoonia hehtaareja,   Ei kai meidän sitä tarvitsisi vasiten lisätä.

    Nykyään uskotaan, että tekemällä jotain, tapahtuu niin kuin on suunniteltu.  Eihän sen näin mene.  Kannattaa muistaa Konsta Pylkkäsen viisaus:

    ”Asiat toteutuvat, niin kuin on suunniteltu, tai ovat huvikseen toteutumatta.  Tai sitten toteutuvat eri tavalla kuin kuin on suunniteltu.  Joka tämän oivaltaa, sen on helppo kulkea maailman sivua”

    Tästä puuhastelusta on mielestäni eräs ääriesimerkki  tarhattujen naalien istutus pohjoisen tuntureille.  Jos alkuperäiset siellä elämään sopeutuneet yksilöt eivät selvityneet, niin miten tarhassa kasvanut eläin, joka on saanut ruoan suoraan häkkiinsä menestyisi.   Pahemmän luokan eläinrääkkäystä.  Ei auta vaikka ruokittaisi kuinka papanoilla syöttölaitteesta.  Noutaja tulee.  Voi olla myös kettu tai kotka.  Tuntureilla naali on jo itselleen huonosti sopivassa ympäristössä.  Parhaiten se menestyy esimerkiksi Grönlannin lintuvuorilla, jossa se varastoi ryöstämiään linnunmunia talven varalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2022, 11:59

    Naalin selviytymisen pahin este taitaa olla petojen puute. Ennen poronhoitajan tuloa noilla tuntureilla eli tunturipeura, jota susi, ahma ja kotka saalistivat ja näin tuli naalille talviravinnoksi haaskoja. Norjassa taitaa olla tänäkin päivänä villejä tunturipeuroja mutta susia puuttuu.

    Käytännössä ennallistamispoltot toteutetaan pääasiassa suojelualueilla joissa ei niin haittaa vaikka tuli karkaisi hieman laajemmalle. Esimerkiksi ojittamattoman suon keskellä sijaitseva metsäsaareke olisi aika turvallinen kohde.

    Gla Gla 8.2.2022, 12:19

    Ihan kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia kansallispuiston kulotukseen liittyen:

    http://www.facebook.com/teijokp/posts/ennallistamispoltto-meni-suunnitelmien-mukaan-liekit-ovat-alhaalla-ja-olemme-sii/1143792639126901/

    Aluetta (4 ha) tarkkailtiin ja eikä siellä havaittu linnunpesiä. Olosuhteet oli tässä kohteessa parhaat keväällä, siksi suoritimme polton nyt. Luonto ei koneiden käytöstä kärsi täällä vaan on jopa hyvä, että koneiden telat rikkovat maanpintaa…

    Voisi luulla olevansa Harjavallassa. Vai ei ole 4 ha alueella kansallispuistossa linnuilla pesiä. Outoa, että luontokartoittajat havaitsevat hakkuusuunnitelmien alla olevasta talousmetsästä jos jonkinlaista uhanlaista eliötä.

     

    Nostokoukku 8.2.2022, 12:25

    Naalin kohtaloksi koitui metsästys. Haaskoja tekevien petojen puute on yksi paluun este. Toisaalta naalin kanssa kilpaileva kettu on levinnyt naalin entisille asuinalueille. Ketun leviämisen on mahdollistanut ihmistoiminnan muutos tunturialueilla.

    Naali on hyvä esimerkki monimuotoisuuden katoamisen syistä ja seurauksista. Myös niiden tiettyyn elinympäristöön sopeutuneiden ”ötököiden” , joita tavallinen kulkija ei metsässä kulkiessaan näe eikä tärkeänä pidä.

Esillä 10 vastausta, 2,441 - 2,450 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 244 245 246 … 970 971 972