› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 247 248 249 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 16.2.2022, 13:40

    Palanutta puuta tarvitsevat lajit hoituisi kulotusta lisäämällä.  Kustannuksiin pitää osallistua silloin muidenkin kuin mo:en. ei ole kovin halpaa touhua vartiointineen kaikkineen.

    Olen  kirjoittanut tämän ennenkin.  Itärajan takana syntyy sitä palanutta puuta aivan riittämiin.  Pitääkö Suomen pahentaa ilmastoa polttamalla sitä täällä?

    Kulotushan hävittää ravinteita.  Kaikki oksissa ja neulasissa olevat häviävät taivaan tuuliin.  Samoin osa maaperänkin ravinteista.  Oma havainto kertoo kuinka surkeasti metsäpaloaukko kasvaa normaaliin uudistushakkuuaukkoon verrattuna.

    Kyllä Suomessakin vielä aivan tahattomasti syttyy metsäpaloja.

    Järki hoi!!!

    Puuki 16.2.2022, 14:20

    Ihan hyvin kasvaa kulotusalueetkin , jos on tehty sopivalle kohteelle.  Suuria alueita ei kannata kulottaa . Sopii niille  ötököistä huolestuneille metsiensä suojelijoille paikallisesti.     Se joskus ollut kulotusinto hiipui kuplamörsky-sienen lisääntymisen takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2022, 14:29

    Juu ei talousmetsän uudistusaluetta kannata kulottaa, vaan poltetaan hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä kohteita. (Näin syntyy paremmin sitä harvinaista palanutta lahopuuta.) Lumi ja tuuli tuottavat varmaan havulahopuuta, mutta lehtilahopuun tuottamisessa lienee ihmisapu tarpeen. Myös harvinaisempia puulajeja kannattaa jättää varttumaan suuriksi tai ainakin vanhoiksi ja lahoaviksi yksilöiksi.

    aegolius aegolius 16.2.2022, 15:31

    >metsiin syntyy lahopuuta erityisesti tuuli- ja lumituhojen vuoksi. Ei siinä enää ihmisten panosta tarvita. Lisäksi on latvuksia, lumppeja ja hakkissa lumen alle jääneitä puita. En ole todellakaan huolissani lahopuumäärästä.

    >Kyllä niitä mykoritsoja on aina tarpeeksi, mistä kertoo taimikoiden hyvät kasvut.

    >Kulotushan hävittää ravinteita. Kaikki oksissa ja neulasissa olevat häviävät taivaan tuuliin. Samoin osa maaperänkin ravinteista.

    >Järki hoi!!!

    Voisko Timppa vielä tarkentaa millä tavalla metsiin syntyy pystyasennossa olevaa lehtipuulahoa? Oman kokemuksen mukaan luonnollisesti syntynyt lahoava puu on tavallisimmin pötköllään. Jos yksi mo ei ole huolissaan lahopuun määrästä, se ei tarkoita etteikö asia voisi silti olla ongelma.

    Onko Timpalla muuta havaintoa mykorritsoista kuin taimikoiden kasvu? Tätä on mm. Kauko Salo tutkinut. Tässä vähän iltalukemista aiheesta:

    Sienirihmaston lisääminen puuntaimeen lisää kasvua ja samalla kasvaa maaperän hiilivarasto

    Minua kiinnostaa mitkä ravinteet häviävät kulotuksessa. Olen siinä käsityksessä, että palaminen vapauttaa ravinteita kasveille helpommin käytettävään muotoon. Jos palamisessa ravinteet ”tuhoutuisivat”, niin mikähän sen kaskeamisen pointti olisi aikoinaan ollut…

    Vähän enemmän viittauksia nykytietoon toivoisin ja vähemmän mutuilua. Jos lonkalta heitellään liikaa mustatuntuujuttuja ihan nykytutkimusta vastaan, niin se näyttää ulospäin vähän… ikävältä.

    Kurki Kurki 16.2.2022, 15:56

    Minua kiinnostaa mitkä ravinteet häviävät kulotuksessa.

    Tärkein hyvän kasvun selittäjä.

    Typpi.

    Hankkeen takana on Kääpä Biotech -yritys, joka on kehittänyt uutta taimituotetta yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

    Lähtin postia yritykselle ja sieltä vastattiin, että pitää ryhtyä toimeen, kun ehdotin noiden vanhojen metsien 150  uhanalaisten lajien tuotantoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2022, 16:18

    Koskapa typpi häviää kulotuksessa, sillä voi kyllä ennallistaa esimerkiksi liiallisesta rehevöitymisestä kärsiviä harju- ja paahdeympäristöjä sekä ketoja.

    Hyvä aloite Kurki! Ja keskustelu Hesarissakin jatkuu…

    Timppa 16.2.2022, 16:36

    Hyvin yksinkertaista.  Tärkeimmät ravinteet ovat oksissa ja neulasissa.  Kun ne palavat, niin  ne ravinteet häviävät taivaalle kaasuna tai hiukkasina.  Maaperä muuttuu emäksisemmäksi, joka suosii ruohokasveja.  Havupuut ovat sopeutuneet happamaan kssvupaikkaan, joten emäksisyyden lisääntyminen ei paranna tilannetta.

    KeMeRat 16.2.2022, 16:45

    -Lahopuuta syntyy riittäväti nytkin lajien jatkumolle.

    Kiitos tästä tiedosta, Kurki. Haluaisin linkata tämän tutkimuksen Facebookiini. Laitatko linkin?

    Joku viheriäinen sanoi, että ne lehtojen lajit ovat ahdingossa, kun luonnontilaiset lehdot ovat pieninä laikkuina ja osa niistäkin jää hakkuiden alle. Joku toinen sanoi, että ne 150 uhanalaista lajia voivat olla tärkeitäkin. Joku kolmas sanoi, että on hankala siirtoistuttaa niitä sieniä, kun talousmetsistä ei löydy niille elinkelpoisia ostutuspaikkoja. Ja kuulemma se jatkuvuuskin voi olla vähän niin ja näin, kun se metsä kuitenkin hakataan. Otetaan vastaan hyviä argumentteja, joilla voin kumota nämä väitteet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2022, 16:51

    Hyviä kysymyksiä edellä. Ei ihan kattavaa vastausta, mutta jotain kuitenkin tässä kappaleessa, jonka laitoin Hesariin.

    ”Tarvitaanko oikeasti Etelä-Suomeen 0,5 miljoonaa hehtaaria uutta suojelualuetta? Vai päästäänkö mahdollisesti lähes samaan lopputulokseen yhdistelmällä, jossa tehostetaan talousmetsien luonnonhoitoa, edellä mainittujen elinympäristöjen hoitoa ja ennallistamista, ja lisäksi perustetaan etelään muutama erittäin laaja, vähintään usean tuhannen hehtaarin suojelualue lajien leviämiskeskuksiksi?”

    Timppa 16.2.2022, 17:00

    Ja sitten niistä mykoritsoista.  Puuston kasvu on taatusti varmin mittari siitä onko mykoritsoja tarpeeksi vai.  Jos puuston kasvu taantuu kuten käy esimerkiksi taantuvassa jatkuvan kasvatuksen metsässä, mykoritsat saavat vain esimerkiksi 3 m3/ha/vuodessa vastaavan ravinnemäärän.  Alkavat varmaankin taantua.

    Nuoressa kasvatusmetsässä, joka kasvaa vaikkapa 15 m3/ha/v, mykoritsat saavat viisinkertaisen ravinnemäärän.  Meneekö puiden ja mykoritsojen välinen yhteys niin päin, että puu lisää kasvuaan ja mykoritsat seuraavat tiiviisti kannoilla vai päin vastoin.  Sitä en tiedä.  Taitaa olla kaikille muillekin arvoitus.  Insinööri luottaa mittareihin.  Kun  kasvu on hyvä, niin asiat ovat järjestyksessä.  Ei siinä sen kummempaan tutkimusta tarvita.  Mutta ihmeellisiä ovat nuo luonnon säätömekanismit.

    Lehtipuupökkelöitä totta kai kannattaa tehdä.  Ainakin psykologisista syistä.  Onko niistä todella apua on sitten eri asia.  Poikasena kiertelin tutkimassa linnun pesiä.  Oli paikka, jossa oli runsaasti koivupökkelöitä ja siellä tiaisten pesiä.  On meidän metsissä nytkin koivupökkelöitä jonkin verran, mutta ei niissä ole yleensä pesiä.  Mistä sitten johtuukin.

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 247 248 249 … 970 971 972