› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 248 249 250 … 970 971 972

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 16.2.2022, 17:14

    Täällä Metsähallitus 1950-luvulla uudisti kangasmetsiä männylle kulottamalla. Puut näyttivät jäävän lyhyemmiksi kuin mitä hakatut 25m. Parikymmentä vuotta sitten kulotusalueet lannoitettiin typellä. Nyt näitä metsiä hakataan. Puut eivät ole oikein laadukkaista.

     

    aegolius aegolius 16.2.2022, 17:19

    Kiitos Timppa vastauksista.

    >Puuston kasvu on taatusti varmin mittari siitä onko mykoritsoja tarpeeksi vai.

    Ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että puuston kasvu on varmin mittari siitä, onko puuston kasvulle välttämättömiä mykorritsoja tarpeeksi vai.

    aegolius aegolius 16.2.2022, 17:49

    >Joku toinen sanoi, että ne 150 uhanalaista lajia voivat olla tärkeitäkin.

    Kenelle on tärkeä, kenelle ei. Vaikka ei olisi tärkeäkään, niin tarvitseeko silti hävittää.

    >Joku kolmas sanoi, että on hankala siirtoistuttaa niitä sieniä, kun talousmetsistä ei löydy niille elinkelpoisia ostutuspaikkoja.

    Jaa. Millaisia istutuspaikkoja sitten kemerakatti tarvitsee? Lahottaja tarvitsee lahotettavaa. Jos laji kasvaa labrassakin, niin mikä on se kriittinen olosuhde?

    aegolius aegolius 16.2.2022, 18:15

    >Lahopuuta syntyy riittäväti nytkin lajien jatkumolle.

    Jos lehtipuulaho ja erityisesti pystyasennossa oleva sellainen on todettu lahoista tärkeimmäksi ja täälläkin joku (jotkut) on todennut, että koko leimikolta ei löydy edes säästöpuuksi lehtipuun lehtipuuta, niin miten se lahojatkumo muodostuu? Jos tilanne on tällainen, niin käsi ylös virheen merkiksi, eikä näppäimistön täydeltä uutta mutua. Tämäkin asia tulee muuttumaan, mutta voi olla, että sukupolven vaihtuminen on välttämätön ennen sitä. Minun on vaikea käsittää, että helpot ja halvatkin keinot nähdään vaikeina ja kalliina. Heitetään sitten hädissään esimerkiksi koko kiertoajalle prolongattu ”tappio” muutamasta haapapuusta ja sitä verrataan leimikon nykyarvoon. Nykyarvo on nykyarvo. Ei se kympin pystyhintainen haapamotti ole kuin kympin.

    Edit. Ostapa reilun parin kympin auto ja prolongaa sen arvoa edes sen auton käyttöajalle pörssin keskimääräisellä tuotolla. Päästään kuusinumeroisiin kustannuksiin.

    Timppa 16.2.2022, 19:19

    Itse olen jättänyt etenkin  suuria haapoja jättöpuiksi.  Ja myös suuria mäntyjä. Samoin niitä tekopökkelöitä.  Kritisoin kuitenkin käsitystä, että joka paikassa pitäisi olla niitä jättölehtipuita.  Eihän niitä jäänyt kaskimaillekaan, mutta ensimmäiset niille ilmaantuneet puut olivat yleensä juuri lehtipuita.   Kun kaskia poltettiin useaankin kertaan, niin  kyllä kaikki ”monimuotoisuus” oli taatusti hävinnyt.  Oliko sillä sitten vaikutusta metsänkasvuun vai ei tai sillä, että puiden tarvitsemat hivenaineet olivat siis paljolti  hävinneet taivaan tuuliin, ei taida kukaan tietää.

    Metsää katsellaan aivan liian pikkutarkasti.  Kyllä metsämme ovat sopeutuneet suuriin ja pieniin aukkoihin eikä metsän tarvitse olla tasalaatuista makkaramassaa.

    Olen kyllä siis sitä mieltä, että jättöpuuhommassa taitaa olla enemmän kyse psykologiasta kuin biologiasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2022, 19:29

    Toimii säästöpuut myös psykologisesti: avohakkuu ei näytä niin pahalta kun siinä on näkemäesteitä.

    Lepän haastattelussa mainittiin metsän hävitykseen liittyvä direktiivi ja avohakkuiden koon mahdollinen rajoittaminen. Toivottavasti ei nyt ihan Nalle Puh -metsiksi sitten mene.

    aegolius aegolius 16.2.2022, 19:53

    >Itse olen jättänyt etenkin  suuria haapoja jättöpuiksi.  Ja myös suuria mäntyjä. Samoin niitä tekopökkelöitä.

    Hienoa! Sain tästä alla olevasta ehkä väärän käsityksen.

    >lahopuuta erityisesti tuuli- ja lumituhojen vuoksi. Ei siinä enää ihmisten panosta tarvita.

    Olen kyllä samaa mieltä siitä, että esimerkiksi kovin nuorilla ja pienillä havusäästöpuilla ei ole merkittävää vaikutusta oikein mihinkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2022, 20:49

    Kai naalille on riittävästi talvilaitumia haaskoineen Venäjän pohjoisosissa, missä ei kai poronhoito ja petojen tappaminen ole sille yhtä paljon haitaksi, kun siellä kerran kasvaa jäkälääkin enemmän kuin meillä.

    Tässä naali kesälaitumillaan: Arctic Fox Snatches Snow Goose Chicks.

    http://www.youtube.com/watch?v=DtvpgLQ4KMw

     

    Puuki 16.2.2022, 21:27

    Mykorritsat ja puut elää kimpassa siten, että puut saa niiltä juuriinsa ravinteita ja ottavat vastaan puilta sokereita ja muita yhteyttämistuotteita, ei toisin päin.

    Liian karujaen kasvupaikkojen kulotus tuhoaa metsämaan ohuen pintakerroksen jolloin kasvuolosuhteet heikkenee.  Toinen mahdollinen haitta oli kuplamörskysienen ilmestyminen kulotusalueelle ja se heikentää puiden menestymistä.  Osin siksi aikoinaan lopetettiin isojen alojen kulotukset.     Kulotuksessa haihtuu typpeä , mineraaliravinteita ei . Maaperän happamuus vähenee myös.

    Säästöpuiden kululaskelmia  ageolius ymmärtää tahallaan väärin, kun kertoo miten ei ymmärrä säätöpuiden kustannuksia koska ne jäävät puut ei ole arvokkaita.   Jossain voi olla että ei ole muita kuin hyviä havupuita jätettäväksi säästöpuiksi.  Lisäksi on ehdotettu lisättävän säästöpuiden määrää ja laatua ( osa oltava leimikon pääpuulajia)  . FSC- sertissä pitää olla jo nyt min. 10 kpl >15 rklm:n puita ja min. 10 kpl > 20 cm:n puita / ha .

    Kurki Kurki 16.2.2022, 21:35

    Kävin läpi kaikki Punaisen kirjan 2019 helttasienet ja tatit. Sivut 203-232.

    Arvioituja lajeja oli 1961 kpl, joista oli LC (elinvoimaisia) 1295 kpl (66%) ja uhanalaisia 232 kpl (CR (äärimmäisen uhanalaiset), EN (erittäin uhanalaiset) , VU (vaarantuneet)). Uhanalaisiin ei kuulu luokka  NT (silmällåidettävät)

    Suuri osa luokista oli DD (puutteelliset tiedot) ja loput NT (silmälläpidettävät), Na (arviointiin soveltumattomat), NT (arvioimatta jätetyt).

    Kirjasin ylös vain uhanalaiset kangasmetsien (talousmetsien) Mk-lajit, joita löytyi yhteensä viisi.

    – Seittivahakas, Taigatatti, Karvalahorusokas, Aarniukonsieni, Lystiseitikki.

    ————————————-

    Seittivahakas /uhanalaisluokka eri arvioinneissa (EN) 2019, (EN) 2010, (CR) 2000.

    -eli laji on yleistynyt vuoden 2000-arviointiin nähden, mutta edelleen erittäin uhanalainen ja havaintoja 16 kpl Hämeen suunnalla

    – runsaammin lajia esiintyy Etelä- Ruotsissa ja Norjassa, Itävallassa ja Itä-Kanadassa eli on erilaisen ilmaston laji ja Suomessa elinympäristönsä äärirajoilla ja esiintyykin vain eteläisessä Suomessa.

    On kyseen alaista, että vanhojen metsien suojelulla saataisiin laji yleistymään, kun on erilaisen ilmaston laji.

    —————————————

    Taigatatti / uhanalaisuus (EN) 2019, (EN) 2010, ei arvioitu 2000. Havaintoja 17 vain itäisessä Pohjois-Suomessa.

    – Ei esiintymiä muualla Euroopassa. Uralilla esiintymä samoin USA-Kanada rajalla idässä.

    On kyseen alaista, että vanhojen metsien suojelulla saataisiin laji yleistymään, sillä havaintojen suunnalla on jo laajat suojelualueet, mutta ei yhtään yleisempi.

    ——————————————-

    Karvalahorusokas / uhanalaisuusluokka (VA) 2019, 2010,2000. Havaintoja Suomessa 67 kpl muualla Suomessa, muuta ei pohjoisessa Lapissa.

    -yleinen etelämpänä  Etelä-Ruotsissa, Englannissa, Keski-Euroopassa.

    On kyseen alaista, että Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelulla saataisiin laji yleistymään, kun on elinvoimainen vain paljon etelämpänä.

    —————————————

    Aarniukonsieni / uhanaisuusluokka (CR) 2019, 2010, 2000. Havainnot 13 kpl Hämeessä.

    – Ei esiintymiä muualla Euroopassa. Vain pari muuta esiintymää Siperiassa ja Brittiläisessä Kolumbiassa.

    On kyseen alaista, että laji runsastuisi vanhojen metsien suojelulla vain Suomessa, kun on niin harvinainen muutenkin maailmalla.

    ——————————————-

    Lystiseitikki / uhanalaisuusluokka (VU) 2019 eikä aikaisempia arviointeja ole. Nyt otettu uutena löytönä Punaiseen kirjaan. Kaksi havaintoa pohjoisessa itärajalla Sallassa ja Kuhmossa. Molempien löytöpaikat mahdollisesti luonnonsuojelualueilta.

    – hyvin harvalukuinen ja harvinainen laji maailmalla. Vain muutamia esiintymiä Etelä-Norjassa ja Etelä-Saksassa.

    On kyseen alaista, että vanhojen metsien lisä suojelulla saataisiin laji yleistymään, kun ei ole yleisempi suojelualueillakaan, mistä löydetty.

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 9,714)
1 2 3 … 248 249 250 … 970 971 972