Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Hieno juttu, kurki! Nuo viisi ainakin ovat kaikki mykorritsoja. Oliko lahottajat kuitenkin tuossa läpikäydyssä listassa mukana? Jos olivat, ne ovat sitten ”puutteellisten” lokerossa.

No vähän ajattelinkin, että outoa olisi niiden täydellinen puuttuminen listasta.

Tuota istuttamistahan jo tehdään. Ihmettelen, jos ei onnistu kasvamaan saaminen. Eri asia sitten on miten itiöistä lisääntyminen jatkossa onnistuisi.

https://www.aarrelehti.fi/uutiset/artikkeli-1.388880

>Yllättävää , että ollaan jo näin pitkällä uhanalaisten lahottajien siirtoistutuksissa.

Näitä on tehty jo ainakin vuonna 2019. Idea on mahdollisesti saatu onnistuneista pakurikokeiluista. Omakin kokeilu on ainakin jollain tavalla onnistumassa, koska ensimmäinen pakuri on juuri kurkannut koivusta ulos. Kiinnostavaa tuossa on se, että plagioin ainoastaan idean ja valmistin ympit itse.

Muistaakseni säästöpuuryhmien kustannusten laskeminen liittyi siihen mahdolliseen vaatimukseen lisätä säästöpuita 10%:iin (tai jotain siihen suuntaan) leimikoiden puumäärästä .  On hyvinkin oikein jättää säästöpuita, kun se on jo vakiintunut tapa ja muutenkin eduksi metsäluonnolle.   Mutta kun nykyään lasketaan melkein kaikelle hintoja miksei siis myös metsäluonnon suojelulle jonka mo:t kustantaa  itse.   Jos riittää sopivia raitoja , haapoja ja koivuja säästöpuiksi , niin se on hyvä juttu.   Mutta aina ei niitä ole.  Esim. kuivahkojen ja kuivien kankaiden hoidetuissa männiköissä  ei välttämättä kasva yhtään lehtipuuta.      Säästöpuiden ja h-auton kustannuksien vertailua en ymmärrä , kun auton hankinta on omavalintainen asia ja säästöpuiden määrän ja laadun on määränneet muut kuin omistaja.   Mitä tulee kustannusten laskemiseen,niin se muutaman tn/ha kustannus on oikean suuntainen monissa tapauksissa.   Säästöpuita ei yleensä korjata koskaan pois joten vähintään kiertoajan kulut voi niille laskea.  Esim. 250 €:n kustannus kasvaa 70 vuodessa 4%:n korkokannalla n. 4000 €:oon.   Usein leimikolla on niitä sopivampia säästöpuita mitä jättää, ja kulut jää pieniksi mutta ns. ls-väen hallinnoiman sertin mukaan pitäisi lisätä säästöpuita ja osan puista pitää olla leimikon pääpuulajia.  Melko moni joutuu jo noudattamaan FSC-sertivaatimuksia vaikka ei halua olisikaan  , kun yrittävät väkisin laajentaa sitä niiden HCV-alueiden muodosssa.  Kannattaisi mennä ensin jonnekin muualle parantelemaan sertiään  kuin lisätä vaatimuksia entisestään täällä jossa on jo hyvin toimivat suojelulait ja -säännöt käytössä.

Mahdollisesti ensi vuoden alusta voimaan tulevan PEFC-luonnoksen mukaan pitää jättää vähintään 10 elävää min 15 cm ja 10 kuollutta min 15 cm jättöpuuta.  Jos noita kuolleita ei ole, niin sitten on tehtävä.  Siis tekopökkelöitä.

Joskus olen jättänyt maisemapuiksi kunnon mäntyryhmän.  Joskus vain nykyisen sertin vaatimat puut, jotka ovat saaneet olla kuolleita puita, joita meidän metsistä on usein löytynyt tarpeeksi.  Riippuu tilanteesta.  Jos on vilkkaammin käytössä oleva tie, niin sitten näkyvämmin.  Jossain syrjässä vain pakolliset. Tai joku tosi hieno.  Tai sitten noita haapoja.

Itse en kyllä usko noiden jättöpuiden auttavan merkittävästi monimuotoisuudessa.  Meidän metsissä oli vuonna 1933 vain 11,6 kpl 6 tuuman tuuman 4,8 metrin tukkipuita hehtaarilla.     Siis eläviä puita suunnilleen tulevan sertin mukainen määrä.  Kuolleita puita ei ollut.   Ne oli hakattu haloiksi n 15 vuotta aiemmin.  Ovat metsämme kuitenkin kasvaneet.