Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Useimmiten noin kuten edellä on esitetty , ja kun jätetään säästöpuut jo taimikkovaiheessa,niin on edullisempaa ja parhaat puut siihen tarkoitukseen voidaan valita.  Mutta entä esim. ne uudet vaatimukset 10+20 %:n suojelusta ?  Tai 10 % puista pystyyn päätehakkuilla ?  Se olisi jo kvartaalin aikana iso kustannuslisä.  Varmennushakkuiden tekeminen on siksi joskus  kannatettava toimenpide ellei ole mahdollisuutta ja/tai halua siirtyä metsän suojelun ylläpitäjäksi omalla kustannuksella.

    Perustellusti voi sanoa että jos päätehakatun metsän uudistaa kunnolla,niin hiilitase suurimmassa osassa tapauksista ( ellei sitten joka kerta) paranee tulevaisuudessa eikä heikkene.  Monimuotoisuus saadaan säilymään mm. jatkamalla kasvatusta sekapuustojen suosimisella ja jättämällä niitä lehtipuusäästöpuita ym. tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.  Rantojen suojelu tuskin koskaan vaatii niin leveitä suoja-aluita kuin on nyt esitetty.    Esim. rinnealueen hakkuun jälkeen paras lopputulos vesien suojelun kannalta saadaan yhdistämällä muokkaamaton kaistale ja puustoinen kaista vesistön varressa.(Yht. n. 20 m leveydeltä.)  30-60 m kaistale voi sopia esim. johonkin kaupungin puistoalueelle mutta ei sillä ole mitään lisäarvoa tavan suomalaiseen metsään varsinkaan ellei olla rakennuskaava -alueella .

    Tomperi

    Enkä tarkota erästä tuttua tilaa todellakaan, pankki tiesi taloudellisen öyhtymisen  siis köyhtymisen päätepisteen päivän tarkkuudella.

     

     

    Perassic Park Perassic Park

    Meikäläisessä ja luonnon monimuotoisuudessa näköjään on jotain yhteistä.

    -molemmat jatkavat köyhtymistään.

    aegolius aegolius

    Mikä siinä on, että ylläpito ei saa näitä alla olevia Kemeramararaketti-Petkeleen asiattomuuksia pois?

    >ISÄNTÄT KÄNTESTÄN P1TÄN KITELEVÄT., KUN NYT SAA PILAJISTA JÄTÖPUTKIN. EIN TARVI JÄTÄ SORVIPÖLEJÄ PYSTYN. ON VAN MUSTETAVA, ETTÄ MAKOISA LÖLY EI SAHALA NIITÄ KAATA.

    Edit. Kemerat / Maraket / Petkeles

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oletko aegolius klikkaillut ahkerasti nappia Ilmoita asiaton viesti? Minulla on ärsytyskynnys näköjään korkeammalla. Sananvapauden nimissä voitanee sallia kaikki mikä ei herjaa jotain kansanryhmää tai vainoa yksittäistä palstan kirjoittajaa (vrt. tapaukset Päivi Räsänen ja Johan Bäckman).

    aegolius aegolius

    Olen ollut varmasti ahkerampi. Minun mielestäni Maraket / Kemerat / Petkeles solvaa tuossa suoraan AMMATTIMIEStä ja pidän sitä yhtä raukkamaisena, lapsellisena ja asiattomana kuin Petkeleen perusnälvintä ilman mitään asiasisältöä. Asiattomat viestit ilmoitan, en pelkästään lakia mahdollisesti rikkovat.

    Edit. Minun muistikuvani sanoo, että Petkeles ihan omalla tunnuksellaan heitti ensimmäisen AMMATTIMIES-plagiaattisolvauksen. Nyttemmin niitä on tullut Kemeratilta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin jutun otsikossa kysellään miten hömötiaisen saa palaamaan metsiin, mutta artikkelissa ei anneta siihen vastausta. Kommentoijat yrittävät vastata, esimerkiksi Sisko K:lla mielenkiintoinen kommentti.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008635467.html

    Sisko Kaikkonen:

    Suomessa on tapana syyttää ihmistä lähes kaikista muutoksista mitä luonnossa tapahtuu, ja niitä käytetään mieluusti myös poliittisen pelin nappulana.

    Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (International Union for Conservation of Nature.) mukaan tiheästi asutussa Euroopassa tavallinen hömötiainen ei ole uhanalainen, vaan on kannan lievästä vähenemisestä huolimatta luokiteltu sanalla ”least concern”.

    Brittitutkijoiden mukaan hömötiaiset ovat vähentyneet 20 v aikana samaa tahtia kuin samoista pesimäpaikoista kilpailevat sinitiaiset ja käpytikat ovat lisääntyneet. Käpytikkakantakin on nelinkertaistunut tuona aikana.

    Myös Suomessa sinitiaiset ja käpytikat ovat nopeasti lisääntyneet viime vuosina. Ei luonnossa vallitseva lajien välinen alituinen kilpailu ole aina ihmisen syytä.

    Rumpuvaaran Kunkku

    Kirjosiepot ovat myös lisääntyneet meilläpäin. Vievät helposti toiselta pikkulinnulta pesimispaikan. Pönttöjä täytyy tehdä ahkerasti. Hömötinttejä suöttöpaikalla kyllä näkyy silti niin kuin ennenkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    YLE artikkeli otsikolla (linkki ei suostu toimimaan):

    Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää

    Tulkitsen artikkelin tiedot niin että hömötiaisen elvytys ei ehkä vaatisi laajoja vanhoja metsiä, vaan sitä voidaan auttaa pienipiirteisemminkin. Järjestämällä peitteisinä kasvatettaviin metsiin toisaalta asuinpaikaksi lehtilahopuujatkumo eli tekopökkelöitä, ja toisaalta ruokaravintoloita ja ruuan varastointipaikkoja, eli vanhoja lehtipuita ja havupuita jäkälineen ja naavoineen.

    Elvytyskeinojen löytämistä saattaisi auttaa jos selvitettäisiin miksi hömötiainen ei ole Keski-Euroopassa uhanalaistunut, jos tuo tieto pitää paikkansa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Hömötintti on siitä erikoinen, että se tekee itse pesänsä lahopuuhun. Pöntöillä sitä ei voi auttaa. Tekopökkelöihin voisi porata valmiita pesänalkuja, joista se voisi jatkaa pesäntekoa.

Esillä 10 vastausta, 2,511 - 2,520 (kaikkiaan 9,714)