Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Uskomatonta käsitys siitä, että metsistämme ei nykyisellään löytyisi homötiaisille hämähäkkejä.  Riittää, kun menee jonain sumuisena syysaamuna katsomaan kuinka paljon hämähäkinseittejä jo nuoressa taimikossa on.  Myös jäkälää ja naavaa on nykymetsissä paljon.  Nehän viihtyvät nimenomaan kasvatusmetsissä, joiden läpi tuuli ei puhalla ja jotka ovat siksikin kosteampia

Mihinkään tieteelliseen tutkimukseen sellainen väite, että hömötiaisten väheneminen johtuu nykyään harrastetusta metsätaloudesta, ei voi perustua.  On yhtä tosi kuin sekin, että hukkumiskuolemat johtuvat lisääntyneestä jäätelön syönnistä, koska molemmat tapahtuvat kesällä.

Meillähän on selittämättömästi taantuneita lajeja kuten varpunen, joka on lähes hävinnyt koko Euroopasta.  Tai orava, jonka kanta on parissa kymmenessä vuodessa pudonnut kolmasosaan, vaikka ainakin kuuset ovat lisääntyneet.  Hömötiainen taantuu etelässä ja runsastuu pohjoisessa.  Onko kehitykseen syynä ilmasto, taudit, toiset lajit, pienhiukkaset vai mitkä, voi vain arvailla.  Koska kantaa taantuu myös suojelualueilla, niin metsätaloudella ei voi olla vaikutusta.

Eivätkä tiaisetkaan kaihda aina aukkoja.  Pari vuotta sitten olin hirvipassissa nuoressa taimikossa, josta tiaisparvi, mukana myös töytötiainen, haki ruokaansa.

Niitä tekopökkelöitä toki kannattaa tehdä, sillä joku muu tiainen voi löytää niistä pesäpaikan.  Olen samaa mieltä, että meidän luonto on niin pienipiirteistä,, että sieltä jokainen laji löytää halutessaan kotinsa.

Ei ollut tarkoitus laittaa Annelin suuhun sanoja. Mutta kun näkemyksen kommenttiisi laitoit, etkä sitä kyseenalaistanut, päättelin sinun olevan samaa mieltä.

Kysymys on juuri siitä, mitä Timppakin kirjoitti. Tiedämme hömötiaisen tarpeet. Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että metsätalous olisi viime vuosina tuhonnut elinympäristöjä enemmän kuin aikaisemmin. Onhan 30% talousmetsistä jäänyt aktiivisen hoidon ulkopuolelle + suojelualueet, luulisi niistä reservaatteja riittävän. Eikä talousmetsätkään autioita ole.

Huuhkajien kaatopaikkajuttu, Visakallon muistuttama maaseudun muutos yms. asiat kannattaisi ottaa vakavasti. Kaikenlaiset sivuvirrat eläintilojen ja viljankäsittelypaikkojen yhteydessä elättää maalla suurta lajistoa suoraan ja epäsuoraan. Tuotannon keskittymisellä on taatusti vaikutuksena, mutta eipä näistä puhuta. Metsien hakkuuthan syyllisiä ovat.

Rutirex koirankopin pehmuste voisi olla pikkulinnuillekin (+hömppä) mieleistä ja helppoa käyttää.

Juuri näin, Gla! Metsien kasvu ja puuraaka-aineen saanti vähenevät sitä mukaa kuin avohakkuut vähenevät, ja alkaa supistuva kierre. Ruotsissa ollaan esitetty kaikkien hakkuiden kieltoa lintujen pesimäaikana. Sehän on lähes koko kesä! Miten sitten hoidetaan tehtaiden puuhuolto? Jatkuvan kasvatuksen mallissa tarvitaan laajempia pinta-aloja saman puumäärän keräilyyn kuin avohakkuumallissa.

Olenkin yrittänyt muistaa aina keskusteluissa mainita, että jatkuvan kasvatuksen piiriin ei saisi tulla kovin isoja pinta-aloja, eikä missään tapauksessa tehdä siitä pääasiallista metsänkasvatusmallia. Haitat ovat moninaiset ja niitä löytyy sekä taloudellisesta, ekologisesta että sosiaalisesta kestävyydestä. Ilmastonmuutos pahentaa haittoja, mutta hyötyjäkin on: siemensadot saattavat parantua ja puulajivalikoimamme monipuolistua.

Kummeli voisi tehdä tamppaajavideon, jossa avohakkuun jälkeisestä hoitourakasta tehtäisiin iloinen asia.