Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,551 - 2,560 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Tamppaaminen tarkoitti ainakin ennen suksilla tapahtuvaa rinteen nousua sivuttain tai esim. hyppyrimäen alamäen tiivistämistä  manumenetelmällä suksilla.    Harvoin jos koskaan semmosta vastaavaa tarvitaan metsänhoidossa.   Heinääminenkin jota voisi ehkä rinnastaa joskus tamppaamiseen on harvinaista näillä korkeuksilla ainakin, kun sen voi esim. vaihtaa taimitassujen käyttöön.

    Pikkulintujen pesintää voi auttaa  taimikon hoidossa  mm. jättämällä muutamia pitkiä suurimpien raivattavien puiden kantoja taimikkoon.   Suojapaikkoja löytyy taimikoistakin riittävästi, kun ei raivata täysraivuulla kaikkea muuta kuin kasvatettavia puita pois kuten joskus ennen oli joillain tapana tehdä.    Säästöpuuryhmätkin kannattaa jättää  viimmestään päätehakkuuvaiheessa pystyyn, ja niinhän ne jätetäänkin nykyään.

    Gla Gla

    ”Pikkulintujen pesintää voi auttaa  taimikon hoidossa  mm. jättämällä muutamia pitkiä suurimpien raivattavien puiden kantoja taimikkoon.”

    Mitä tarkoitat, miten raivauskannot pesintää auttaa?

    Puuki

    Pienet kolopesijälinnut saa tehtyä pesäkolon jo alle 10 cm paksuun pitkään kantoon, kun se kanto lahoaa sopivasti.  Th:ssahan on usein kaadettava  juuri sen kokoisia lehtipuita joiden lpm riittää hyvin pikkulinnuille .  Hömötiainen tekee joka vuosi uuden pesäkolon joten niitä lahoavia pökkelöitä saisi olla jonkin verran tehtynä jokaisessa metsän käsittelyvaiheessa.

    KeMeRat

    NYT EN TIETÄN., ONKO NÄEN. ALE 10 SENTINEN KATO ON NIN OHUT. EN T1ETÄN, ONKO ISÄNTÄT KÄTESTÄ PITÄEN KITELEMÄSSÄ., JOS EI ON SELAISTA. VIISITOISTA SENTISTÄ TEN KUN SAHASAKIN LÖLY RITÄÄ.

    Visakallo Visakallo

    Eipä taida saha KeMeRatin käsissä pysyä…

    Timppa

    Yleiset lintumme punarinta ja pajulintu pesivät maassa. Punakylkirastaskin usein maassa.  Peipponen aika usein korkealla koivussa.  Kerttuset pensaissa.   Ei ole kyllä pesäpaikoista puutetta.  Kyllä säät ja muuttomatkojen ongelmat vaikuttavat eniten.  Varpushaukkojakin on vähän. joten ei niillä ole merkitystä, kun pesiviä lintuja on miljoonia pareja.

    Gla Gla

    Puuki, ok. Itsekin noita kantoja jätän, mutten taimikonhoidossa…

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsähallituksen pitäisi suojella enemmän arvometsiään.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008621562.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ministeriöt ovat eri linjoilla Metsähallituksen suhteen.

    Kommenttini hs.fi:ssä:

    ”Hyviä kommentteja edellä. Huolta aiheuttaa meillä paitsi monimuotoisuuskato, myös metsäpinta-alan väheneminen rakentamisen vuoksi, metsien kasvun riittävyys eri tarkoituksiin sekä metsien terveys ilmaston muuttuessa. Näihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua, vaan kaikessa metsiä ja Metsähallitusta koskevassa politiikassa pitää huomioida erilaisia tavoitteita.

    Kuten kommenteissa on todettu, suurta osaa metsien uhanalaisista voidaan auttaa suojelemalla ja hoitamalla pienialaisia harvinaisia luontotyyppejä. Ministeriöiden pitäisi teettää tutkimuslaitosten avustuksella kokonaisarvio uhanalaisten lajien vaatimista hoito- ja suojelutoimista niin, että mentäisiin lajitasolle saakka. Voisi käydä niinkin onnellisesti, että tarvittava vanhojen metsien suojelun pinta-ala pienenisi oleellisesti, kun osaa lajeista autetaan kustannustehokkaimmin muilla keinoin.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008659970.html

     

    Kurki Kurki

    Minä lähetin tuohon Panu Halmeen eiliseen HS kirjoitukseen samasta aiheesta tämän, jota ei julkaistu. Pitäneekö yrittää uudestaan, sillä olen huomannut, että riippuu päivästä, milloin saa niitä läpi. Liekö kysymys eri päivien moderaattorien erilaisista mieltymyksistä aiheisiin.

    Panu Halme: ”On päivä päivältä selvempää, että suurin este metsien luontokadon pysäyttämisessä maassamme on Suomen valtio.”
    Näin arvioi luonnonsuojelubiologi ja luonnonvarojen kestävän käytön yliopistolehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

    Panu Halme on vajavaisilla tiedoilla ja asenteella liikkeellä. Suomen luontokato on n.100 uhanalaisen lajin luokkaa, jotka voidaan kasvattaa kasvattamoissa ja siirtää sitten talousmetsiin vaikka joka vuosi ympäri Suomea talousmetsiin. Eikä maksa mitään.

    Kannattaisi lukea Punainen kirjan 2019 sivu 42, niin tieto lisääntyisi.
    Miksi hän ei ole keskustelupalstalla vastaamassa kirjoituksestaan?
    On yliopiston lehtori ja valitettavasti opettajana syöttää nyt pajunköyttä opiskelijoille ja on aiheuttamassa työttömyyttä vaatimalla Metsähallitukselta lisää metsien suojelua ja hakkuista luopumista, joista saatavilla verotuloilla itsekin elää. Näille himosuojelijoille ei näytä riittävän mikään. Metsähallituksen metsät ovat Pohjois-Suomessa ja siellä on suojeltu metsiä jo aivan riittävästi.
    Verotuloja Yliopistolle ja lehtoreille saadaan nyt ja tulevaisuudessa jatkamalla metsien hoitoa nykyiseen malliin eli uudistamalla avohakkuin, maanmuokkauksilla ja jalostetuilla taimilla.
    JK- kasvatus ja yltiöpäinen suojelu, jolla ei saavuta yhtään mitään, romahduttaa metsätaloudesta saatavat verotulot, rommauttaa Suomen metsien hiilinielunkin.

    Miksi HS suoltaa valeuutisia solkenaan Suomen metsistä ja metsien suojelusta?

Esillä 10 vastausta, 2,551 - 2,560 (kaikkiaan 9,714)