Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,561 - 2,570 (kaikkiaan 9,714)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se uhanalainen eliö välttämättä säily heikentyneessä ympäristössä vaikka sitä koettaisi istuttaa. Meidän pitää rauhoittaa kokonaisia elinympäristölaikkuja ja lisäksi lisätä talousmetsiin uhanalaisten tarvitsemia ominaispiirteitä. Tämän jälkeen istutus voi toimia. Lisäksi tiedettyjen uhanalaisten lisäksi jää piiloon suuri määrä lajeja joista emme tiedä mitään. Siksi elinympäristöihin keskittyminen on varmempi strategia kuin lajeihin keskittyminen.

    Seppo Vuokko kirjoittaa Hesarissa… jaa olisiko siksi kun olin jossain kirjeenvaihdossamme sitä mieltä että hän kirjoittaa väärälle ja lisäksi aivan liian pienelle yleisölle, eli Maaseudun Tulevaisuudessa. Sen lehden lukijathan ovat valmiiksi samaa mieltä. Menee kuitenkin aika turvallisilla vesillä nytkin, eli kirjoittaa että kiireellisin suojelutarve olisi muualla kuin Suomessa, mikä on sinänsä totta.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008659142.html

    Gla Gla

    Kovat on suunnitelmat.

    https://yle.fi/uutiset/3-12349326

    Se, että metsät on hävitetty peltojen, kaupunkien ja moottoriteiden alta ei merkkaa mitään. Se on ongelma, että elinvoimainen metsä tuottaa uusiutuvia raaka-aineita.

    Kun Ukraina hallitsee uutisointia, näihin pitää kiinnittää huomiota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo, kovat on. Erityistä hämmennystä aiheuttaa kaksi asiaa. Miksi Suomen osalta tarkasteltava pinta-ala on 12 miljoonaa hehtaaria, eli kolmasosa meidän pinta-alasta. Miksi ei koko pinta-ala kun mukana ovat kuitenkin myös kaupungit?

    Toinen on tämä: ”Metsien ikärakenteen takaamiseksi pitää siirtyä jatkuvapeitteiseen metsienkäsittelyyn avohakkuiden sijaan.” Tarkoittaako tämä että erirakenteinen metsä on jotenkin puusilmäisesti aina parempi kuin tasarakenteinen? Komissiossa ollaan käyty katselemassa paikallisia pyökkimetsiä ja päädytty tällaiseen aivopieruun?

    Jean S

    EU:ssa on hyvin vakiintunut tapaa säätää asioista prosenteilla, joka on olevinaan oikeudenmukaista. Toisin sanoen nyt pitäisi lopettaa kaikki harvennushakkuut pariksi vuodeksi ja vetää sileäksi kaikki pellontekokelpoiset kivennäismaat ja tonttimaat, jotta 30 % laskentapohja saadaan mahdollisimman edulliseksi.

    Puuki

    Monimuotoisuutta ei lisää esim. vain jk:n hyväksyminen (ja sen lisääminen) jatkossa puiden ikärakenteen muuttamiseksi.  Niiltähän hakataan juuri isoimpia puita ja niitä on vähemmän kuin tasaikäisissä  metsissä.      Hyviäkin asioita oli vaateissa mukana , kuten kaupunkien viheralueiden säilyttäminen.  Siellä niiden rakentamista pitääkin olla estämässä jotta kasvillisuutta säilyy paremmin.

    Noin se käy kun punvihr.lobbarit on päässeet neuvomaan asiasta tietämättömiä päättäjiä .   Turvemaiden ennallistaminenkin lisää metaanin päästöjä .     Olisivat konsultoineet vaikka siltä suomalaiselta tutkijalta joka on tutkinut jo n. 40 vuotta turvemaiden peltojen kasvin viljelyä ja kasvatusta miten hoituu päästöjen vähentäminen parhaiten.

    Jean S

    Ja uutisointia kommentoidessa kannattaa tuoda esiin, että peltomaan pinta-ala ei Suomessa ole juurikaan kasvanut. Käytännössä siis peltoa otetaan muuhun käyttöön toisaalla ja toisaalla raivataan korvaava ala.

    Kurki Kurki

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008659142.html

    Seppo Vuokko olisi voinut sanoa sanottavansa lyhyemminkin.

    Monimuotoisuuden köyhtyminen ei koske Suomea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aiempi kommenttini Saharan eteläpuolisen Afrikan korkeasta väestönkasvusta ei mennyt läpi mutta tämä meni:

    ”EU-komissio toimii juuri päinvastoin: se esittää että pitkin EU:ta pitää ennallistaa ekosysteemejä tietyin prosenttiosuuksin, riippumatta siitä mikä maassa on tilanne. Voi kyllä olla että ennallistamistoimet eivät hirveän paljon etene niin kauan kuin Ukrainan kriisi on päällä. Esimerkiksi turvepellot tulevat nyt aivan tarpeeseen, koska niillä tarvitaan ehkä vähemmän typpilannoitusta ja ne ovat satovarmempia kuin kivennäispellot.

    Lisäksi komissiossa puhutaan ”metsien ikärakenteen” turvaamisesta jatkuvapeitteisen metsänhoidon avulla. Metsään voidaan kyllä järjestää erirakenteisuutta mm. säästöpuuryhmien avulla, ilman että sidotaan metsänomistajien käsiä. Metsien hiilinielu pienenisi ja lisäksi ilmastonmuutokseen ja tuholaisepidemioihin varautuminen vaikeutuisivat, jos siirryttäisiin täysin jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, joten sitä ei pidä missään tapauksessa ajaa ainoaksi menetelmäksi.”

    Kurki Kurki

    AJ:  Ei se uhanalainen eliö välttämättä säily heikentyneessä ympäristössä vaikka sitä koettaisi istuttaa.

    Kyllä se selviää sitten, kun sitä harrastetaan jonkun aikaa, mikä missäkin elinympäristössä säilyy.

    Esimerkiksi Harjaskäävällä on todettu avohakkuu olevan se paras paikka elää, mutta lajin taksonomia ei tiedä sitä mitään eli sen elinympäristö on

    Mkt – tuoreet ja lehtomaiset kankaat

    ja uhanaisuuden syy on

    Mp – Metsien puulajisuhteiden muutokset

    Tässä linkissä sanotaan:

    Esimerkistä käy maassa makaavalla lahopuulla paistatteleva harjaskääpä. Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää. Luonnon monimuotoisuustarpeet huomioivilla avohakkuilla käävän elinympäristöä voidaan kuitenkin turvata.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On hyvä että kääpienkin kohdalla nähdään nykyään tutkimuksen edistymisen ansiosta lajikohtaisia eroja. Olisi kuitenkin aika luonnollista että uhanalaisissa on enemmän elinympäristöltään vaateliaita lajeja kuin yleislajeja joille kelpaa lahopuu avohakkuulla.

Esillä 10 vastausta, 2,561 - 2,570 (kaikkiaan 9,714)