› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 2,581 - 2,590 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 258 259 260 … 972 973 974

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 14.3.2022, 21:40

    Teukkakin on kyllä pitänyt täällä ääntä, mutta on jäänyt vähän epäselväksi, että kenen puolesta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.3.2022, 11:45

    En muista onko jaettu mutta hyvä kirjoitus bd-strategiasta.

    http://www.luke.fi/blogi/eun-biodiversiteettistrategia-heijastuu-vahvasti-metsien-kayttoon/

    Puuki 15.3.2022, 12:30

    Komission ehdotukset lisää yksityiskohtaista sääntelyä joka on päinvastainen kehityssuunta Suomessa tapahtuneeseen kehitykseen vähentää byrokraattisuutta ja lisätä mo:n omaa valinnanvapautta / vastuuta .     Eli  huonosti pohjoismaista metsänhoitoa tuntevat tulee nyt neuvomaan ja sääntelemään myös yksityisten mh:a  joka on jo ollut hyvällä kehitysuralla mm. biodiversiteetin suhteen.     Eihän tuosta juuri muuta voi  olla lopputuloksena kuin toimintaedellytysten  heikkeneminen mo:en kannalta katsottuna monelta osin.      Monimuotoisuusasiatkin on hukassa komission lakiehdotuksissa esim. sekapuustojen kasvatusedellytysten parantamisen osalta (jk:n suosiminen) ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä turvemaiden ennallistamisessa (metaanipäästöjen lisääminen).

    risuparta 16.3.2022, 22:57

    Tarkennatko puuki, mitä tarkoitat:”hyvällä kehitysuralla mm.biodiversiteetin suhteen”? Onko jättöpuita vieläkään jätetty lain edellyttämä määrä?

    aegolius aegolius 16.3.2022, 22:59

    >Onko jättöpuita vieläkään jätetty lain edellyttämä määrä? 

    Kerrotko mitä lakia nyt tarkoitat? Metsälaissa ei puhuta jättöpuista eikä säästöpuistakaan.

    aegolius aegolius 16.3.2022, 23:45

    Tuttua on tosiaan se, että esitetään ehdottomia mielipiteitä ottamatta selvää edes alkeista. Ihan asiallisesti kysyin ja välittömästi ollaan neljällä takajalalla hernepelto nenässä. Yrittäisit edes.

    Taitaa vaan olla vaikeaa myöntää, että laki ei vaadi jättämään edes säästöpuita ja niitä jätetään silti. Se apulantaräkäpetäjäporukka niitä jättää. Sama porukka teettää tekopökkelöitä ja jotkut jopa tekevät niitä moottorisaha kädessään. Risuparta se vaan valittaa ja solvaa. Perussetti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2022, 08:25

    Metsänhoidon vaikutus metsätuhoriskeihin on kiinnostava kysymys. Joidenkin mielestä nimenomaan suojelualueet ovat metsätuhojen leviämispesäkkeitä, toisten mielestä talousmetsät eli ne puupellot. Tämä tulee olemaan yksi olennainen kysymys kun sovitellaan yhteen kestävän metsätalouden eri tavoitteita.

    Itse menisin etiäpäin sekastrategialla, eli koko maahan tiukasti suojeltujen ls-alueiden kattava verkosto ja lisäksi lisää määrää ja laatua talousmetsien luonnonhoitoon. Jos sattuisi olemaan niin, että monimuotoisuustoimet samalla parantaisivat metsien tuhonkestävyyttä, tämä olisi hyvä strategia.

    Se lienee varmaa että kannattaa suosia puulajien ja eri ikävaiheiden kirjoa ennemmin kuin sitä että koko maisema olisi erirakenteista kuusikkoa. Tästä voinemme olla samaa mieltä?

    Jean S 17.3.2022, 08:53

    Niin. Matematiikkaa.

    Eli siis maasta, jonka pinta-alasta on 2 % metsää, ennallistetaan näistä 30 % eli siis 0,66 % maan pinta-alasta. Maasta, jonka pinta-alasta 75 % on metsää, ennallistetaan 30 %, eli siis 22,5 %. Ennallistaminen ei ole taloudellisesti merkittävä kysymys ja se on helppo hyväksyä.

    Oletetaan, että kosteikot/turvemaat tuottavat hiilipäästöjä x yksikköä per hehtaari, koska näin on maassa x. Tarkemman tutkimuksen mukaan maassa y turvemaat tuottavat paljon vähemmän hiilipäästöjä, koska ne ovat puolet vuodesta jäässä ja pari kuukautta lisäksi niin märkänä, että hajoamista ei tapahdu eikä päästöjä synny. Päätetään, että turvemaat tuottavat päästöjä x yksikköä per hehtaari ja että niitten käyttöä on näin ollen vähennettävä.

    Tutkimusten mukaan unionissa kertakäyttöisten muovipullojen korkit ovat iso ongelma. Maassa x, joka on iso unionimaa, korkit on kytketty pulloon muovirenkaalla, joka menee pullon kaulan ympäri. Maassa y korkit eivät ole tosiasiallinen roskaantumisongelma vaan ne kiertävät pullojen mukana erittäin tehokkaassa panttijärjestelmässä. Määrätään pakollisella kertakäyttömuovituotedirektiivillä, että kaikissa kertakäyttömuovipulloissa korkkien on jatkossa oltava kytketty pulloon muovirenkaalla. Maan y pullonpalautusjärjestelmän mekanismit menevät uusiksi, koska muovirengas haittaa automaatin toimintaa.

    Oletetaan, että kehitetään yhteiset, matemaattisesti todennettavat kriteerit sen arvioimiseen, milloin metsä on aarniometsä. Oletetaan, että puu kasvaa päätehakkuukokoon maassa x ajassa 40 vuotta. Oletetaan, että puu kasvaa päätehakkuukokoon maassa y ajassa 90 vuotta. Todetaan, että aarniometsiä ovat kaiki metsät, jotka ovat 50-vuotiaita tai sitä vanhempia.

    Näistä esimerkeistä ainoastaan yksi on mielikuvitusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2022, 09:17

    Hyvät esimerkit Jean S. Se on selvää että päättäjämme eivät suostu em. ennallistamisen laskentamalliin? Päätöksenteko pitäisi mennä luonnontieteellisin perustein, eli huomioiden sen mitä kussakin maassa on ollut tilanne ennen ihmisen vaikutusta. Oletettavasti suurin osa Euroopasta on ollut metsien peitossa.

    Jos talousmetsien luonnonhoito lasketaan ennallistamiseksi, kuten ehkä pitäisi, sitten homma kuulostaisi lähes järkevältä. Sitähän tehdään meillä käytännössä lähes kaikissa talousmetsissä sertifioinnin ansiosta. Keski-Euroopassa ennallistettaisiin kuusikot sekametsiksi.

    Meillä puuttomien soiden määrä on ollut ennen paljon suurempi – pitääkö niitä siis ennallistaa uudelleen puuttomiksi? Rajalliset resurssit pitäisi tietenkin kohdistaa niihin kohteisiin, joissa metsän tai suon ennallistamisesta saadaan suuri monimuotoisuus- ja ilmastohyöty. Esimerkiksi ennallistetaan ne rehevät paksuturpeiset suot joita ei tarvita maatalouteen eikä metsätalouteen tai jotka ovat jo jonkin suojelualueen osia (tai tulevat olemaan kun soita suojellaan lisää).

    Jos tästä direktiivistä jotain hyvää seuraa niin kaupungeissa joissa ei enää voida rakentaa metsiin.

    Jean S 17.3.2022, 09:31

    Mihin Annelin väite siitä, että päättäjämme eivät suostu ennallistamisen laskentamalliin, perustuu?

    On sinänsä täysin selvää, että Suomi on historiallisista syistä jälkeenjäänyt valtio, jossa kaikkea pellonraivauskelpoista maata ei ole vielä ehditty tehdä pelloksi eikä väestöä ole vielä pinta-alan mahdollistamaa 100 miljoona eikä näin ollen siihen liityvää infraakaan. Koska EU:lle on kuitenkin ominaista se, että asioista säädetään nimenomaan prosentilla jonain tiettynä vertailuvuonna olleeseen asiantilaan verrattuna, kysyisin nyt, miksi ihmeessä tämä vertailuvuosi olisi esimerkiksi 500 jKr eikä esimerkiksi 2010?

Esillä 10 vastausta, 2,581 - 2,590 (kaikkiaan 9,734)
1 2 3 … 258 259 260 … 972 973 974