Muuallakin kuin Finnpulp-asiassa on sitä, että sääntelyä kiristämällä sementoidaan olemassa olevat valta-asemat. Käytännössähän on monia teollisuuslaitoksia, valtateitä, rakennuksia jne., joita nykylainsäädännön aikana ei enää pystyttäisi tekemään.

Nämä pyrkimykset maankäytön sementoimiseen ovat ihan mielenkiintoisia, kun halutaan lukita pellon/metsän/rakennetun ympäristön jne. määrä johonkin tiettyyn pisteeseen.

Eikö yhtä loogisesti voitaisi ehdottaa, että esimerkiksi ranskalaisia ehm.. likvidoitaisiin siihen saakka, että ranskalaisia asuisi Ranskassa pinta-alaa kohden yhtä paljon, kuin Suomessa asuu suomalaisia?

Jos Espoosta tai Vantaasta puhutaan, olisi rakentamiseen runsaasti peltoa ja joutomaata jäljellä; ei tarvitsisi niitä kauniita kallioita louhia. Oma ehdotukseni pk-seudun laajentumiseen kuitenkin olisi että jatketaan asuinalueiden kaavoittamista pääratojen varsia pitkin ja lisäksi merenrantoja pitkin itään ja länteen. Kirkkonummen ranta-alueelta pienennettiin juuri rakennusoikeutta merenrannalta ylemmän kaavoitusviranomaisen toimesta. Onko tämä tasa-arvoista kun Helsinki ja Espoo ovat saaneet rakentaa rannat täyteen? Sori poikkeaminen otsikosta, mutta potuttaa kun Helsinki haluaa rakentaa virheralueidensa päälle. No, monimuotoisuttahan se kaupunkivihreäkin on.

Harvennusrästien suhde monimuotoisuuteen riippuu lähtökohdasta ja harvennuksen toteutustavasta. Ylitiheäksi päässeen ensiharvennusta odottavan puhtaan kuusikon tila paranee automaattisesti harvennuksessa. Sekametsäksi kasvaneen kohteen tila heikkenee, jos siitä tehdään yhden puulajin metsä.

Tuhot voivat hyvinkin lisätä monimuotoisuutta. Tiheään metsään tulee aukkopaikkoja ja lahopuuta niin pystyyn kuin maahankin.

Kun puhutaan monimuotoisuudesta, silloin ei arvioida puuston kasvua talousmetsänäkökulmasta.

Jos ylitiheän riukumetsän puusto ei kelpaa lahopuujatkumoksi, mistä lahopuuta sitten tulee? Hömötiainen tekee pesän 10 senttiseen koivupökkelöön. Kyllä sellainen pienikokoisempiakin lajeja elättää.

Tietysti rästejä pitäisi purkaa ja niin, että monimuotoisuus huomioidaan.

Mutta jos tarkastellaan riukuuntunutta metsää, siellä ei ole säästöpuuryhmiä tarjolla lahopuiksi. On vain niitä riukuuntuneita puita. Tai jos edellisestä päätehakkuusta on jäänyt säästöpuita, hyvä niin. Mutta ne olisivat siellä silloin joka tapauksessa, oli metsässä tuhoja tai ei, oli harvennusrästejä tai ei.

Säästöpuita ei jätetä nuoren metsän hoidossa, vaan avohakkuissa. Toki tiedät tämän, mutta kommentissasi menee asiat sekaisin. Kysehän oli siitä, miten harvennusrästi vaikuttaa monimuotoisuuteen.