Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Taimikoiden hoitoonkin sopii hyvin esim. katkaista ylispuuksi päässyt lehtipuu korkeammalta , niin katkiaa helpommin  kuin paksu tyvi.

1-2 milj. ha uutta suojelualuetta on melko kallis projekti. Kotiaho & kumpp. toivottavasti osallistuu kustannuksiinkin (ostamalla omaa metsää) eikä vain ole vaatimassa jatkuvasti lisää alueita suojeluun.    Vajaatuottoiset hoitamattomat  metsäkuviot voisi olla parhaita suojelukohteita, kun kasvaahan ne puut pikkuhiljaa järeiksi sielläkin.  Eli käytännössä useimmat jk-hoidolla käsitellyt metsät sopii suojeluun kuin nenä päähän.

Kotimaassa päätetyt ennallistamisen kriteerit riippuu ihan siitä kuka tai ketkä niistä päättää,  tuleeko asiallista vai sutta ja sekunda – päätöksiä.

Valtiolla tuskin on varaa lisätä suojelurahoja joten suurin osa lisäsuojelusta tullee mo;en  kustannettaviksi kuitenkin. (Ja kun  suojellaan lailla , ei ilm. tarvitakaan mitään korvauksia lisätä)  .   20 % puolisuojeluun on se sekin todella iso menetys puun kasvatuksessa.  Rahkaturvemaille sopii luont. ja myös jk mutta esim. karhunsammaleisille , varputurvekankaille ja juurikääpäalueille (jk)  ei koska uudistuminen ei niillä onnistu luontaisesti.   Koska tähän asti tehdyt hyvät monimuotoisuuden lisäämisen satsaukset ei ole muka mitään, en aio lisätä vanhojen metsien pakkosuojelua siitä vaan nopeutan hakkuita ja toimin entisten hyviksi havaittujen käytäntöjen ja sääntöjen mukaan. Nykyiset metsälaki, sertit ja ls-laki riittää hyvin uutta ls-lakia ei olisi tarvinnut metsäpuolelle.

Kunnittain ja alueittain pitää kuulemma sopia suojelualueet.  Silloin ei riitä , että esim. Lapissa on jo paljon täyssuojeltuja metsäalueitakin.  10 + 20 % on vielä melko kaukana nykytilanteessa suurimmassa osassa kuntia ja alueita (maakuntia ?) .  Esim, kangasmailla ei jk toimisi kuin vajaasti eli puun kasvatuksen kannattavuus laskisi pitkityksessä mm. kuivahkoilla kasvupaikoilla merkittävästi.  Hyvin kasvavia turvemaitakin on paljon ja niiden suojelu/puolisuojelu vähentäisi sekin paljon metsän kasvua.  Vanhojen metsien täyssuojelun kustannukset taas on paljon suuremmat kuin  metsän suojelun kustannukset/ha  on keskimäärin.

Uudet lisääntyvät suojeluvaatimukset on juuri kuten aikoinaan oli sossujen sosialissointitapa heidän itsensä kertomana ; ”ei nopeasti vaan pikkuhiljaa siirrytään sosialismiin” (=vaan ei oman omaisuuden kohdalla, sosialisoidaan siis vain muiden omaisuutta , se on pääperiaate ollut aina heillä ).

Eläpäs Perko vääristele. En ole sanonut että kuusikoiden juurikääpä olisi jk:n harsintojan aiheuttamaa. Mutta jk suosii sen lisääntymistä, siitä on olemassa tutkimustietoakin mutta sitä tuskin voipi teikäläinen ottaa vastaan .  Luont.uudistamisen edellytyksistä saat ihan itekin tietoa , jos on halua etsiä, kun ei kerran palstalla kerrottuna tunnu kelpaavan.

Kiinnostavaa on se, miten jk määritellään eli voinko nimetä nuoren metsän, josta erirakenteisuutta ole harvennettu, jk-kohteeksi? Kun tuo varttuu ja harvennusten myötä puusosta tulee tasarakenteinen kuusikko, lakkaa se olemasta jk ja tilalle tulee erirakenteiseksi kasvatettu taimikko, joka on ylispuiden osalta varttunut 02-vaiheeseen.